Ei pieni lapsi maksa juuri mitään, teinivanhempana vasta huomaa...

No meillä on just se tilanne, että kahden tarhamaksut on päälle 500 euroa, sitten ekaluokkalaisen ip-kerho 200. Kun meillä on joskus neljä teiniä, saa tuolla 700 eurolla helposti muutaman hupparin ja lenkkarit. Ja toisaalta kymmenen vuoden kuluttua asuntolainan pitäisi olla maksettu.

Mutta tavaroihin kuluu toki teineillä enemmän, mutta nuo tarhamaksut ovat pienillä kovat. Ja kyllä ne taaperoiden ja pienten koululaistenkin kengät ja takit maksavat, toki saadaan paljon vaatetta kierrätettyä, mutta paljon pitää ostaa uutenakin.

Hieman ihmettelen miten itsekkäitä vanhempia löytyy. Omat lapsesi ovat tietenkin ne elämäsi tärkeimmät asiat ja jos heidän elämäänsä et ole valmis helpottamaan niin kuinka itsekäs voi olla ja miksi edes teit koskaan lapsia?? Teineiltä en odota työntekoa koska he elävät nuoruuttaan ja töitä he joutuvat elämässään tekemään myöhemmin aivan liikaakin. Selkeä tavoite on myös pystyä avittamaan niin mieleinen työpaikka kuin mahdollista sen tullessa ajankohtaiseksi. Sitä ennen on tärkeää että he saavat myös elämänkokemuksia koska elämänkokemukset kasvattavat. 

Totta, kyllä teinit ovat kalliita elättää.

Lukiokirjat ovat kalliita, koulumatkat maksavat älyttömästi(ei ole julkistaliikennettä käytettävissä vaikka on lähilukio kyseessä)

Teinit tarttevat jo monenlaisia eri asioita kuin pienemmät lapset.

Harrastukset ja kyydit harrastuksiin maksavat. Syövät enemmän kuin pikkulapset. Käyvät kampaajalla useammin kuin pienet.

Kyllä meillä teinit tekevät myös työtä ja kustantavat osan menoistaan itse, mutta kyllä meille vanhemmillekin jää maksettavaa (esim maksavat itse ripsensä ja suurimman osan meikeistään ja bensasta.)

Yksi ajokortti ollaan maksettu ja kolme mopo/traktorikorttia(vielä kaksi maksamatta)

Teineissä on se etu, että he voivat mennä töihin. Perunapellolla ja siivoomalla on mopo yms. tienattu.

Terve itsetuntokin on ollut eduksi. Ei tarvitse kuulua siihen massaan vaan ihan vapaasti ovat kaveripiirissä kilpavarustelleet itseään, ketä halvimmalla löytää vaatteet ja kenellä on se vanhin kännykkä yms. ja leffojen yms sijaan tykkäävät ihan ilmaiseksi pelailla esim. jalkapalloa.

@18b

Koska kenelläkään ei ole mitään, eikä osata olla kateelisia.

[quote author="Vierailija" time="24.09.2013 klo 11:20"]

Ai, siis meijän vanhemmat halusivat, ettei kuuluta porukkaan, koska ollaan ite maksettu ajokorttimme? Vautsi, enpäs tiennytkään, täytyy mennä äidille sanomaan, että he olisivat olleet velvollisia maksamaan meidän ajokortit, eikä meidän olisi tarvinnut tehdä kesätöitä. Maksaiskohan äiti mulle rahat takaisin jos pyytäisin? Mopokorttiakaan ei koskaan saatu, vähänkö siis niiiiin epistä!

   Ei, olen kiitollinen, ettei olla saatu tuota kaikkea. Olen kiitollinen, että vanhemmat opettivat meille rahan arvon ja töiden teon. Voi luojan kiitos, en ole lellitty kakara :) Ja aion saman opettaa omille lapsilleni, että pitää tehdä töitä sen eteen mitä haluaa :)

[/quote]

Maksoiko sinun nuoruudessa mopokortti 650e tai ajokortti miltei 3000e? No eipä maksanut joten älä kitise. Kerro mistä nuori ottaa ajokorttirahan jos kesätöitä ei ole eikä saa. 

En muutenkaan ymmärrä miksi joillain vanhemmilla on käsitys, että mitä kurjempi nuoruus, sitä parempi aikuisuus. Väittäisin ihan muuta äitinä jonka lapset saa vanhempien maksamat mopo- ja ajokortit. 

[quote author="Vierailija" time="24.09.2013 klo 12:15"]

Hieman ihmettelen miten itsekkäitä vanhempia löytyy. Omat lapsesi ovat tietenkin ne elämäsi tärkeimmät asiat ja jos heidän elämäänsä et ole valmis helpottamaan niin kuinka itsekäs voi olla ja miksi edes teit koskaan lapsia?? Teineiltä en odota työntekoa koska he elävät nuoruuttaan ja töitä he joutuvat elämässään tekemään myöhemmin aivan liikaakin. Selkeä tavoite on myös pystyä avittamaan niin mieleinen työpaikka kuin mahdollista sen tullessa ajankohtaiseksi. Sitä ennen on tärkeää että he saavat myös elämänkokemuksia koska elämänkokemukset kasvattavat. 

[/quote]

Nuorilta löytyy myös kykyä itsenäiseen ajatteluun. Osaavat itse hakeutua työelämään ja ymmärtävät, että teini-ikä on ikä, joka tähtää siihen itsenäisyyteen ja aikuisuuteen. Se on ikä, jossa voi turvallisesti tehdä kokeilla, miten ne omat jalat kantaa.

Eikä ole mikään taetta, että itse terveydestäni johtuen näen lasteni aikuisuutta. on hienoa taputtaa itseään olkapäällä, että he osaavat sitä vastua ottaa ilman minun ohjailua.

Itsekyyttä on minusta tehdä lapsista riippuvaisia vanhemmista tekemällä heidän eteensä kaiken ja antaa lapsille niinkin ison roolin, kun että he ovat kaikki kaikessa.

[quote author="Vierailija" time="24.09.2013 klo 12:09"]

No meillä on just se tilanne, että kahden tarhamaksut on päälle 500 euroa, sitten ekaluokkalaisen ip-kerho 200. Kun meillä on joskus neljä teiniä, saa tuolla 700 eurolla helposti muutaman hupparin ja lenkkarit. Ja toisaalta kymmenen vuoden kuluttua asuntolainan pitäisi olla maksettu.

Mutta tavaroihin kuluu toki teineillä enemmän, mutta nuo tarhamaksut ovat pienillä kovat. Ja kyllä ne taaperoiden ja pienten koululaistenkin kengät ja takit maksavat, toki saadaan paljon vaatetta kierrätettyä, mutta paljon pitää ostaa uutenakin.

[/quote]

No mutta varaudu myös siihen että ruokakulut tuplaantuvat per lapsi kun ikää alkaa olla reilusti yli kymmenen. Tikkulaihakin teinipoika syö kuin hevonen.

No minun mielestäni sellaisella on vanhemmuus hukassa joka siis kustantaa AIVAN kaiken joka kerta kun lapsi vaan jotakin keksii.

Onko se ihmekään, että nykyään on niin avuttomia osa nuorista aikuisista? Vanhemmat ovat tehneet karhun palveluksen lapsille kun eivät yhtään opeta vaan ostavat ja maksavat ihan kaiken.

Rahan eteen on hyvä oppia tekemään töitä jo teininä.

[quote author="Vierailija" time="24.09.2013 klo 12:29"]

[quote author="Vierailija" time="24.09.2013 klo 11:20"]

Ai, siis meijän vanhemmat halusivat, ettei kuuluta porukkaan, koska ollaan ite maksettu ajokorttimme? Vautsi, enpäs tiennytkään, täytyy mennä äidille sanomaan, että he olisivat olleet velvollisia maksamaan meidän ajokortit, eikä meidän olisi tarvinnut tehdä kesätöitä. Maksaiskohan äiti mulle rahat takaisin jos pyytäisin? Mopokorttiakaan ei koskaan saatu, vähänkö siis niiiiin epistä!

   Ei, olen kiitollinen, ettei olla saatu tuota kaikkea. Olen kiitollinen, että vanhemmat opettivat meille rahan arvon ja töiden teon. Voi luojan kiitos, en ole lellitty kakara :) Ja aion saman opettaa omille lapsilleni, että pitää tehdä töitä sen eteen mitä haluaa :)

[/quote]

Maksoiko sinun nuoruudessa mopokortti 650e tai ajokortti miltei 3000e? No eipä maksanut joten älä kitise. Kerro mistä nuori ottaa ajokorttirahan jos kesätöitä ei ole eikä saa. 

En muutenkaan ymmärrä miksi joillain vanhemmilla on käsitys, että mitä kurjempi nuoruus, sitä parempi aikuisuus. Väittäisin ihan muuta äitinä jonka lapset saa vanhempien maksamat mopo- ja ajokortit. 

[/quote]

Noh...on se tulotaso ja palkakin nouseet noista ajoista.

Ihminen tarvitsee vettä ja ravintoa elääkseen, suojaa ja vaatetusta selviytyäkseen.

Koska pahasti näyttää siltä, että emme voi saada kaikkea. Joudumme tekemään selkeitä arvovalintoja. Se olisi lastenkin syytä oppia. Eikä se ole sitä, että pitää maksimoida kurjuus, mutta ei lapsia pidä ikuiseen sunnuntaihinkaan kasvattaa.

[quote author="Vierailija" time="24.09.2013 klo 11:15"]

mihin rahat uppoaa. Joten kannattaa miettii mihin todellakin on varaa eikä vain hankkia 4-5-6 lasta putkeen koska on "ihanaa". Ihanuus on kaukana kun 13-18vuotiaat tarvitsevat rahaa ja silloin voi melkein nauraa kun ajattelee pikkulapsiaikaa...ehe. Vaunut, vaipat, talvihaalarit, muutama ruoka- ja vellipurkki...turvaistuin...?! se ei ole mitään verrattuna mopokorttiin, mopoon, vaatteet, elokuvat, diskot, synttärit, retket, jalkapallomaksut, balettimaksut, mahd sakot moposta, bensat, kännykät, tietokoneet, rippijuhlat, valmistumisvaatteet, kampaajat, korut, autokoulu jne jne jne jne....Huhu. Nyt kolmas lapseni täytti 18v ja hänellä(kin) töitä joten NYT voin vähän huokaista. Toki - joku voi sanoa ettei tarvitse mopoa tai kännykkä jne, mutta tosiasia on ettei kukaan vanhempi HALUA että oma lapsi jää porukan ulkopuolelle vaan jokainen toivoo että lapsilla on kavereita ja kiva elämä ja tänä päivänä näitä asioita on lähes joka teiniperheessa. Joku muu täällä joka oivaltanut tämän asian, että pikkulapsiperheessä ei todellakaan ole suuria kuluja. Eikä todellakaan ole niin että kun lapset teinejä niin kaikki lainat poismaksettuja jo, noup.

[/quote]

Näinhän se on. Mutta yhdeksän lapsen äitinä tuon osasi ennakoidakin.

Etkö sinä osannut?

[quote author="Vierailija" time="24.09.2013 klo 12:09"]

No meillä on just se tilanne, että kahden tarhamaksut on päälle 500 euroa, sitten ekaluokkalaisen ip-kerho 200. Kun meillä on joskus neljä teiniä, saa tuolla 700 eurolla helposti muutaman hupparin ja lenkkarit. Ja toisaalta kymmenen vuoden kuluttua asuntolainan pitäisi olla maksettu.

Mutta tavaroihin kuluu toki teineillä enemmän, mutta nuo tarhamaksut ovat pienillä kovat. Ja kyllä ne taaperoiden ja pienten koululaistenkin kengät ja takit maksavat, toki saadaan paljon vaatetta kierrätettyä, mutta paljon pitää ostaa uutenakin.

[/quote]

Ehkä käsitit väärin kun puhut muutamasta lenkkarista ja hupparista. Muista myös muut tulevat menot kuten kun nuori menee kavereiden kanssa syömään ulos tai leffaan ja ruokakulut muutenkin pomppaavat pilviin lasten kohdalla kun ikää tulee enemmän. Lisäksi ei kannata unohtaa iphonet sun muut ja niihin kuuluvat puhelu- ja nettimaksut. Vaikka ei mopoilua harrasta niin autokoulukin kolkuttaa sitten jo ovella.

Ai niin, täällähän oli niin kelpo vanhempia että kaikki pistetään teini itse maksamaan "jotta oppii pärjäämään" eli 14-vuotiaasta lähtien kai sitten selkä vääränä töitä tekemään opiskelujen ohella? Minusta työnteko kuuluu pääsääntöisesti yli 18-vuotiaille opintojen ohella. Jotain pieniä kesätöitä voi tehdä aikaisemminkin mutta ei niistä niin vaan autokorttiin säästetä.

Aika jännää että täällä näyttää olevan vanhempia joiden lapset ei tarvitse tai vaadi mitään ja näitä vanhempia ei yhtään häiritse se jos oma lapsi on kaveriporukasta se jolla on naurettavat kengät tai vaatteet tai joku pappamallinen Nokia. Sitten sitä kehutaan kun ollaan niin "vahvoiksi" opetettu oma lapsi. Mistä te todella teidätte miltä sitlä teiniltä tuollaisessa tilanteessa tuntuisi?

Ja muutenkin jotenkin ihmeellisesti tällä palstalla on vain niitä joiden kaveripiirissä ei ole mitään tai ei omisteta mitään joten mitään paineita ei ole mihinkään suuntaan. Missä ihmeessä asutte?

Täällä pääkaupunkiseudulla missä itse asun kaikilla, jopa niillä köyhillä työttömien lapsilla on älypuhelimet ja samat merkkikuteet. Näin on ainakin oman lapseni kaveripiirissa enkä usko että on joku poikkeus koko Suomessa.

Ap:n kaltaisten vanhempien takia nuorilla "muka" pitää olla kaikki kallista.

Mitäs suostutte ostamaan ne!

Peruspuhelin riittää koululaiselle, älypuhelimet on omasta mielestäni pikemminkin aikuisille niiden ominaisuuksien vuoksi.

Vaatteiden ei tarvitse olla kalleimpia mahdollisia. Mistä ne teinitkään tietää niiden vaatteiden hintoja jne jos ei vanhemmat olisi näyttäneet mallia?

ONNEKSI asun pienemmällä paikkakunnalla. Ei tarvitse miettiä tarvitseeko kaiken olla niiiin hienoa ja kallista. Eikä lapsetkaan toista morkkaa sen takia jos on vaikka marketista ostetut kengät jalassa.

Se on se mihin vanhemmat lapsensa opettavat. Joillekin lapsille riittää ihan perustavarat eivätkä juokse arvostelemassa puhelimia, vaatteita jne.

Kyllä me maksetaan ajokortit lapsille, mutta jos he haluavat jotain uberhienoa ja kallista, he säästävät itse viikkorahoistaan sekä kesätyö rahoistaan.

Lapsi ei siitä pilalle mene vaikka ap:n kaltaiset kuvittelevat.

Ja te vielä ihmettelette, miksi nuoret eivät osaa käyttää rahaa... Nuoria jotka asuvat omillaan, käyvät ehkäpä jopa töissä, tai eivät, tuhlaavat rahansa kaikkeen turhaan ja sitten itketään rahaa vanhemmilta.

Tällaisia nuoria kasvaa niistä jotka aina saavat kaiken mitä vain  haluavat.

Mistä se johtuu, että nuoret on niin aktiivisia kuluttajia. Esimerkistä, jonka voimaa ei kannata vähätellä. Vanhemmat jo esimerkillään kasvattavat siihen, että kaikki pitää saada nyt ja heti, vaikka palkkataso ei siihen riitä.

Kuinka monen teidän nuorella on esim. maksukortti, jolla voi vaan maksaa ostoksia lainkaan laskematta ja näkemättä paljonko kuluttaa.

Kuule, kun se on juuri tuo ajattelutapa, joka tulee kalliiksi. Siis se, että minun nuorellani on oltava kaikki haluamansa vempeleet ja kuteet, että ei jää porukoista ulkopuolelle. Ja että teiniltä ei voisi muka vaatia mitään koulunkäynnin ohella tai muuten on heti kauhea natsi-piiskurivanhempi. Niin että 18-vuotiaana pitäisi sitten yhtäkkiä osata ottaa vastuu omasta elämästään saatuaan siihen asti kaiken haluamansa ilmaiseksi?

Työnteosta puheen ollen en kyllä ole yhdessäkään perheessä törmännyt siihen että esim. 14-vuotiaan pitäisi pääsääntöisesti itse pystyä kustantamaan omat menonsa jos nyt puhutaan näistä ylimääräisistä menoista kuten älypuhelimet, mopot tai merkkivaatteet. Kyllä siihen työputkeen kerkeää vielä hyvin vaikka ei 14-vuotiaana aloittaisikaan. Rahan arvon kyllä tajuaa sitten kun itse joutuu elämään sillä mitä on kädessä. Kyllä lapseni tietää rahan arvon ja tietää että pienistä rahoista ostan hänelle ne mitä ostan vaikka ostankin joskus jotain kallista.

Voisin lyödä muuten vetoa että melkein 90% yli 14-vuotiailla on älypuhelin esim. iphone 5 tai muuta ja mitä tulee siihen että ei se nuori sitä tarvitse mutta aikuinen tarvitsee, no itse en osaa kapistusta edes käyttää kunnolla ja monet sovellukset siinä ei ole todellakaan minua varten.

Jänniä kirjoituksia täällä kyllä.

Itse olen nelilapsisesta melko vähävaraisesta perheestä. Vanhempani ovat kyllä tehneet koko ikänsä kovasti töitä, mutta enimmäkseen duunaritasolla ja jonkin aikaa myös yrittäjinä. Missään vaiheessa rahaa ei kovin paljon ollut. Tosin koskaan ei ollut puutetta mistään pakollisesta, mutta ei mihinkään ylimääräiseenkään ole ollut varaa.

Niinpä kaikki meistä ovat oppineet jo nuorina tekemään paljon töitä ja hankkimaan omat rahansa. En ole siitä sinänsä katkera - ei ole haitaksi ollut elämässä, että on työntekoon oppinut. Nyt näin vajaa nelikymppisenä opiskelu ja ahkera työnteko on tuonut tulosta ja vajaan 100.000 euron vuositulot, miehellä suunnilleen saman verran. Olen siis elämääni taloudellisesti ja muutenkin tyytyväinen.

Se mistä olen vähän "katkera" tai jotain siihen suuntaan on, että esimerkiksi vaihto-oppilaaksi lähteminen tai kielikurssit, jotka olisivat olleet suurimpia haaveitani, olivat ihan täysi mahdottomuus. Ei olisi tullut mieleenkään edes kysyä, että voisivatko vanhemmat kaivella sellaiset rahat jostain. Varmaan olisivat halunneet, mutta ei olisi kyllä ainakaan neljälle ollut mahdollista. Kyse kuitenkin niin suurista summista, ettei omilla kesä-, ilta- tai viikonlopputöillä (joita kyllä teinkin!) olisi pystynyt sellaisia kustantamaan.

Lisäksi kyllä tuo rahan puute ystävyyssuhteisiinkin jonkin verran vaikutti. Onneksi löysin aina jostain töitä niin, että pystyin monia juttuja kustantamaan. Mutta silti oli paljon sellaista, johon rahat eivät riittäneet. Toki ihan tavaraakin - nuorena olisi ollut etua, jos olisi voinut pukeutua aina kuin kaikki muut, mutta myös tekemistä. Ei ollut varaa kaikkiin sellaisiin harrastuksiin tai matkoihin, joita muut nuoret tai lukioikäiset tekivät.

Mutta oma rahallisesti suhteellisen köyhä nuoruuteni opetti kyllä sen, että itse en hanki lapsia enempää kuin nämä jotka nyt on eli kaksi. Jos mitään yllättävää ei tapahdu (ainahan on mahdollista sairastua tai joutua pitkään työttömäksi, jolloin kerätty varallisuuskin kyllä hupenee ja elintaso laskee), niin uskoisin, että pystyn kustantamaan lapsilleni tuollaiset tai vastaavat asiat, joista itse nuorena voin vain haaveilla.

Suht hyvistä taloutemme tuloista huolimatta lapsemme eivät ole saaneet eivätkä tule saamaan kaikkia asioita ilmaiseksi. Työnteko esimerkiksi kesäisin (alkaen siitä, että työpaikat hankitaan itse, ei vanhempien avustuksella) on itsestään selvyys, kun ikää alkaa tulla. Mutta kaikenlaisiin isompiin, harkittuihin ja haaveltuihin asioihin haluan ja toivon, että meillä on vanhempina varaa siinä vaiheessa, kun nuoren pääasiallinen tehtävä on viettää nuoruutta ja opiskella. Samalla voi toki tehdä mm. kesätöitä - ei elämän tarvitsekaan olla pelkkää vapaa-aikaa ja juhlaa.

Omakohtaisesta kokemuksesta kumminkin ärsyttää tämä jeesustelu, että kyllä meidän nuorten pitää tehdä itse sitä ja tätä ja kyllä meidän nuoret saavat kulkea lapikkaissa, kyllä meidän nuorten henkinen kantti siinä kasvaa. Juu, varmaan näinkin. Totta on sekin, että nämä ovat niitä first world problems, että millainen kännykkä ja tennarit nyt on jalassa. Mutta me nyt satumme asumaan ja elämään täällä "first worldissa" - ei missään sanota, että on pakko lisääntyä hullun lailla, jotta voi varmistaa (suhteellisen!!) ankeuden siirtämisen omille lapsilleen. Täällä kun ei se oma vanhuuden elantokaan ole ainakaan toistaiseksi itse tuotettujen jälkeläisten lukumäärästä kiinni. Yhteiskuntarakenteiden tuomaa "lisääntymispakkoa" meillä ei siis ole.

Kyllä ap puhuu asiaa, vaikken olekaan sitä mieltä, että lapsen pitää saada kaikki mahdollinen. Pelkät harrastuksetkin maksavat jo paljon. Meillä lapset vasta 4 ja 8 vuotta, mutta kyllä tuohon 8-vuotiaaseen menee paljon enemmän rahaa kuin 4-vuotiaaseen, hänellä kun on kaksi rakasta harrastusta. Mielelläni harrastamisesta maksankin, jos jostain. Tuossa vaiheessa harrastaminen on jo sillä tasolla, että pitää olla juuri ne tietynlaiset varusteet yms. (siis seuran määräyksestä), joten kyllä se vaan maksaa!

Ei vanhempien tarvotse vaatteiden tai puhelimien merkkejä ja hintoja kertoa, kyllä kaveripiiri sen hoitaa. Meillä on 3 poikaa, 10v, 11v ja 19v ja kyllä ne ovat itse tajunneet minkälaisen puhelimen haluavat ja minkä merkkiset vaatteet ovat mieleisiä. Tietystikään eivät saa kaikkea haluamaansa mutta on siinä iso ero löytääkö vauvalle vaatteet kirpparilta kuin tuon ikäisille pojille, joille siellä ei ole mitään, ei hyväkuntoista vaatetta saati sitten merkkikuteita. Lisäksi harrastukset maksaa vaikka ei jääkiekkoa pelaisikaan. Lapset myös syövät enemmän kasvaessaan vai voiko joku sanoa että teini-ikäinen poika ja pikkuinen taapero vetävät samat annokset?

[quote author="Vierailija" time="24.09.2013 klo 12:40"]

[quote author="Vierailija" time="24.09.2013 klo 12:09"]

No meillä on just se tilanne, että kahden tarhamaksut on päälle 500 euroa, sitten ekaluokkalaisen ip-kerho 200. Kun meillä on joskus neljä teiniä, saa tuolla 700 eurolla helposti muutaman hupparin ja lenkkarit. Ja toisaalta kymmenen vuoden kuluttua asuntolainan pitäisi olla maksettu.

Mutta tavaroihin kuluu toki teineillä enemmän, mutta nuo tarhamaksut ovat pienillä kovat. Ja kyllä ne taaperoiden ja pienten koululaistenkin kengät ja takit maksavat, toki saadaan paljon vaatetta kierrätettyä, mutta paljon pitää ostaa uutenakin.

[/quote]

No mutta varaudu myös siihen että ruokakulut tuplaantuvat per lapsi kun ikää alkaa olla reilusti yli kymmenen. Tikkulaihakin teinipoika syö kuin hevonen.

[/quote] Parit hupparit ja ruoka? Converseja menee usea pari vuodessa+ kaikki liikuntavarusteet ja muut vaatteet, kaikkien puhelimet datapaketteineen, harrastukset ja matkakortit, lukiokirjat ja muut maksut, lintsit, serenat, uimaliput, lääkkeet, ihonhoito, hygienia, vanhojentanssit, lukioristeilyt jne. 700 on pikkuraha kuussa neljälle teinille, oikeasti rahaa menee vähintään1200.