Vela, miksi hyväksyt kumppanin lapset, vaikka et halua omia lapsia?
Täällä näkee vela-miehiä ja naisia, jotka sanovat, että toisen lapset eivät haittaa, koska he eivät halua itse saada lapsia. Mikä logiikka tuossa on taustalla? Itse en luultavasti halua koskaan saada lapsia, mutta se ei tarkoita sitä, että minulle kelpaisi kumppani, jolla on lapsia ennestään.
Kommentit (87)
Mies on ihana ja minulla oma asunto.
Näin velana en ymmärrä ollenkaan näitä veloja jotka tunkeutuvat lapsiperheisiin. Sitten valittavat, kun joutuu kestämään puolison lapsia. Johan se on lapsen kehitykselle haitallista, jos vanhemman kotona on jatkuvasti joku tyyppi joka ei pidä sinusta.
En ottaisi miestä jolla on lapsia.
Se, että minä en halua olla kenenkään äiti ei tarkoita, että vihaisin lapsia.
Vierailija kirjoitti:
En ottaisi miestä jolla on lapsia.
Sama. Jossain piti listata turn-offeja vastakkaisessa sukupuolessa, vastasin että rumat silmät, kaksoisleuka ja lapset. Mikä tahansa noista olisi deal breaker.
Koska velat eivät ole lapsivihaajia vaan eivät vain itse halua lapsia. Mikä tässä vaikeaa ymmärtää? Jos et halua itse hankkis esim. kilpikonnaa, niin vihaatko niitä?
Ap, ei vapaaehtoisesti lapseton vihaa lapsia, vaikkei omia haluakaan.
Et ehkä tiennyt, mutta jo syntyneitä lapsia ei voi eikä pidä peruuttaa.
Kyllä kumppanilla saa puolestani olla aikaavievä ns "harrastus" isona osana elämää. Kunhan minun ei odoteta alkavan fanaattisesti harrastamaan samaa asiaa. Toki tuen ja olen valmis jonkin verran muokkaamaan aikatauluja kumppanin rakkaan harrastuksen mukaan, ja osallistumaankin omilla ehdoilla. Joidenkin "harrastus" ovat ne lapset ja lapsiperhe-elämä ja se on ihan ok. Ei minulla ole mitään lapsia vastaan sen enempää kuin vaikka hevosiakaan. Lapset ovat usein hauskoja ja söpöjäkin.
Ap on niin tyhmä, että toivottavasti ei lisäänny. Älyttömyys periytyy.
Entäpä jos on vapaaehtoisesti lapseton siitä näkökulmasta, ettei halua omia, vaikka olisi jopa lapsirakas? Tunnen jopa yhden lapsirakkaan varhaiskasvattajan, joka ei kuitenkaan ole halunnut omia. Vela ei automaattisesti tarkoita lapsivihaajaa...
En ymmärrä sinua joka et voi olla henkilön kanssa jolla on aiemmasta suhteesta lapsia.
Se on normaalia elettyä elämää ja heillä on ollut elämää ennen sinua.
Veloja on erilaisia.
Itse en huolisi kumppania, jolla on lapsia, koska lapset ovat minusta rasittavia ja usein jopa yököttäviä. Eihän se olisi kenenkään kannalta toimivaa.
Toisessa ääripäässä voi olla joku, joka ei halua omia lapsia vaikkapa terveyssyistä, mutta pitää niistä kyllä.
Aina haiskahtaa nämä aloitukset siltä, että joku ajattelematon lisääntyjä vihaa omia valintojaan.
Miksi muuten muiden vastakkaiset valinnat noin kovasti ärsyttäisivät, ellei itsesäälin, katumuksen ja kateuden takia.
Sinnittele ap, ne lapset häipyvät noin 20 vuodessa. Pinnistä pinnistä.
Ajattelin ennen että ei missään nimessä miestä kellä lapsia. Rakastuin kuitenkin mieheen kenellä yksi lapsi. Lapsi oli tapaamisemme aikaan 11-vuotias ja nyt jo 16. Eipä tuo ole elämään hirveämmin vaikuttanut. Touhuavat viikonloppuisin paljon omiaan joten saan kivasti omaa aikaa.
En tiedä olisiko minkäänlainen kiinnostus kuitenkaan päässyt sellaisen esteen yli, jos miehellä olisikin useampi pieni lapsi ja olisi heidän lähihuoltaja. En jotenkin usko. Tää kuvio menee ihan jees kun saan olla lapselle kaveri enkä leikkiä äitipuolta.
Vierailija kirjoitti:
Koska velat eivät ole lapsivihaajia vaan eivät vain itse halua lapsia. Mikä tässä vaikeaa ymmärtää? Jos et halua itse hankkis esim. kilpikonnaa, niin vihaatko niitä?
Juu, mutta jos lyöt hynttyyt yksiin miehen kanssa jolla on lapsia, niin kyllä niistä tulee aika pitkälle sinunkin vastuulla olevia lapsia. Ja vieraita lapsia on muuten todella vaikea kestää kun ovat ärsyttäviä. Minä en voi sietää lähes ketään muita lapsia paitsi omiani.
On monia syitä sille, miksi joku ei halua omia lapsia. Ehkä sairaus tai vastaava.
Ja ei se, että seurustelee lapsellisen kanssa tarkoita, että ottaisi vastuuta niistä lapsista sen kummemmin. Voihan niiden kanssa viettää aikaa, mutta ei niitä tarvitse vahtia, syöttää tai vaatettaa.
Se on ihan OK, että sinä et halua kumppania, jolla on lapsia.
Monia vapaaehtoisesti lapsettomia eivät kuitenkaan kumppanin lapset haittaa. Eivät minuakaan. En ole lapsista vastuussa, minun ei tarvitse tehdä vaikeita kasvatuspäätöksiä eikä minun tarvitse elää lasten ehdoilla. Voin olla lasten seurassa kun haluan, ja jos en halua, minun ei tarvitse miettiä hoitojärjestelyitä tai heitä muutenkaan. Kumppanin lapsista pidän kyllä.
Mutta se, että minulle ja monelle muulle kumppanin lapset on OK, ei tarkoita sitä, että sinulle pitäisi olla. Sinä voit valita kumppanin ihan niillä kriteereillä kun tahdot.
Itse olen vela, koska koen synnyttämisen, imettämisen ym. täysin luonnottomaksi. Lienenkö sisimmiltäni sitten mies, en tiedä, mutta joka tapauksessa muiden tekemät lapset ok. Eli syitä on monia, ja tuntuu tosiaan, että joka veloja - ketään - kritisoi, katuu omia valintojaan.
Ei kai tässäkään ole yhtä oikeaa mallia tai valintaa? Joku voi olla todella hyvä lasten kanssa, vaikkei omia biologisia lapsia olekaan halunnut. Tiedä vaikka jollekulle olisi helpompi sanoa olevansa vela kuin ettei jostain syystä kyennyt saamaan lapsia.
Tällaiset suhteethan eivät usein hyvään pääty. Olen seurannut vierestä muutamaakin suhdetta / uusperhekuviota, jossa isän tai äidin uusi puoliso on vela, mutta jotenkin päätynyt sitten kuitenkin lapsiperheen elämään mukaan. Vaikeaa on. Ja mielestäni lapsille ikävää, jos vanhemman uusi kumppani on ei pätkääkään viihdy lapsiperheen arjessa. Ihmettelen kovasti myös vanhempia, jotka tällaisen ihmisen haluavat perheeseen.