Lue keskustelun säännöt.
12 vuotta kotiäitinä ja työnhaku. Mitä osaan?
20.09.2013 |
Teen työhakemuksia yksi toisena perään, mutten ole päässyt edes työhaastatteluihin ikinä. Haen toimistotöihin, assistenteiksi ja apulaisiksi, varsinaisiksi sihteereiksi en tällä olemattomalla työkokemuksella edes yritä päästä. Olisin seitsemännessä taivaassa, jos pääsisin edes kahvinkeittäjäksi johonkin, olisi edes alku, josta edetä.
Nykyään kaikki työ haetaan netissä ja tiedot kirjoitetaan valmiille pohjille. Minulla on yksi korkeakoulututkinto suoritettuna, ei ylimääräisiä kursseja, ei mitään merkittävää tai mainittavaa työkokemusta, enkä saa mitään kirjoitettua "kerro itsestäsi" -osioon. Olen kolme lapsen äiti. En harrasta mitään. Siivoan ja teen ruokaa, vien lapsia harrastuksiin.
Tietotekninen osaamiseni rajoittuu niihin ohjelmiin, joita perheen pyörittämiseen tarvitaan. Toisin sanoen sähköposti, Facebook, Wilma.. Wordilla teen lasten synttärikutsut ja Exceliin kirjaan perheen laskut ja tulot. Se siinä.
Haluan töihin!!
Kommentit (54)
Miten olet hoitanut itsellesi eläkkeen maksun noilta vuosilta?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ongelmasi on todellakin työkokemuksen puute. 12 vuotta kotona ei ole kovin suuri meriitti töitä hakiessa. Sen lisäksi haet toimistotöitä, joihin on tulijoita pilvin pimein. Niin moni muukin haluaa 8-16 siistiin toimistotyöhön vaikka aloittaen kahvinkeitosta. Et ole ihan nuorikaan enää, joten sinulla ei ole silmäniloindeksiä sillä tavoin kuin nuorilla tytöillä. Nämä realiteetit alkuun.
Sinulla on käytännössä kaksi vaihtoehtoa työllistyä, jos ei perinteisellä menetelmällä tärppää:
- suhteilla
- työharjoittelun kautta eli pääsisit ilmaiseksi tai puoli-ilmaiseksi apulaiseksi johonkin. Toivottavasti haluavat pitää sinut tai se edes poikii kokemuksen kautta sitten uuden duunin. Tiedän, että monia harjoittelijoita hyväksikäytetään. Tiedän, että moni kokee hirveää pettymystä siinä, että ahkera harjoittelu palkatta ei anna mitään jatkoa missään. Toisaalta tiedän tapauksia, jotka ovat työllistyneet vakkareiksi harjoittelupaikkaansa. Ja niitä, joille se oli hyvää kokemusta ja auttoi seuraavan työn löytämisessä.
Sinuna menisin nyt työkkäriin ja pyytäisin apua. Mitä sinulta kaivataan, jotta työllistyisit? Mitä lisäkoulutusta? Millaista kokemusta? Pääsisitkö tuella töihin?
miten oisi jotkut "oikeat" työt? niinkuin avustava hoitotyö, postinjako, ojan kaivuu jne..pakkoko sitä on toimistohommiin mennä? vai haluatko töihin "lepäämään"?
t sihteeri joka osaa keittää sitä kahviakin
Kannattaisiko aloittaa vaikka kouluttautumalla jossakin sellaisessa asiassa, jossa koet olevasi huono tai jota koet tarvitsevasi? En nyt tarkoita varsinaista tutkintoa, vaan esim. täydennyskoulutuskeskusten tarjontaa tai vastaavaa. Markkinointia, taloushallinnon ohjelmia, jotain tietotekniseen osaamiseen liittyvää, mistä nyt kokisitkin olevan hyötyä?
Jos sulla on korkeakoulututkinto ja olet onnistuneesti pyörittänyt kotia 12 vuotta ja kasvattanut lapsia, niin kyllä siinäkin jotain tarvitaan. Älä siis vähättele itseäsi tai epäröi, loppujen lopuksi kaikki oppivat työnsä vain sitä tekemällä. CV:hen voit ainakin kirjoittaa että sinulla on hyvät vuorovaikutus- ja organisointitaidot :)
Päivitä koulutustasi niin voit ainakin hakea tutkintoa vastaaviin töihin. Olet silloin samalla tasolla kuin vastavalmistuneet. Muutoin on kyllä aika hankalaa! Kotiäitiys ei ole meriitti ansioluettelossa..
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kerro, että osaat organisoida ja johtaa ryhmää. Kasvatuskokemusta 12 vuotta jne. Kerro, että olet erittäin innokas tekemään töitä. tse pääsin kotiäitivuosien jälkeen töihin osiittain siksi, että pomoni oli ollut koti-isänä ja tiesi, mitä se on.
Noniin. Onpa kannustavaa. Äh..
Toimin nyt yksityisenä perhepäivähoitajana, eli en ole vain kotona. Omat lapset ovat koululaisia. Olen ottanut selvää kaikista mahdollisista kouluttautumisvaihtoehdoista ja olisin valmis opiskelemaan ihan mitä vain, mutten tämän perhepäivähoitotyöni takia pysty. En saa hoitolapsia, jos minulla olisi edes silloin tällöin läsnäoloa vaativia opiskelupäiviä. Enkä pysty lopettamaan aikaisemminkaan ehtiäkseni esim. avoimen yliopiston kursseille, koska vanhemmat joutuisivat järjestämään jonkun toisen hoitajan iltapäiville.
Ilman perhepäivähoitotyöstä saatuja tuloja ei selvitä, asuntolainaa on maksettava. En siis voi lähteä ilmaiseksi harjoittelijaksikaan mihinkään, vaikka hirveän mielelläni sen tekisinkin.
Pääsisin oppisopimuskoulutukseen sihteeriksi, jos joku työnantaja lupautuisi ottamaan minut sellaiseen. Kukaan ei kuitenkaan tähän mennessä ole halunnut, koska päteviä sihteerejä on pilvin pimein - miksi ottaa epäpätevä harjoittelemaan..
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tilanteesi on aivan tismaalleen sama kuin omani, kirjoituksesi voisi olla minun kirjoitukseni. Lyöttäydytään yhteen, perustetaan samassa tilanteessa olevien kanssa aivoriihi, perustetaan jokin yritys, hankitaan jotakin sopivaa uudenlaista koulutusta, ....
Meitä on varmasti monta muutakin samassa jamassa olevaa. Tekisi mieleni kysyä, minkä alan tutkinto sinulla on ja missä asut.
Mikä se sun korkeakoulututkintosi on? Sinun ei myöskään tarvitse lisäkouluttautua päivisin, vaan tarjolla on paljon ilta- ja viikonloppukurssejakin.
Ymmärrän että tilanteesi voi tuntua hankalalta, mutta vähän se on myös asennekysymys. Jos vastaus kaikkiin ehdotuksiin on heti ei, ilman että asioita yhtään edes miettiin, niin eipä siitä sitten mitään taida tullakaan. Nykyisin on myös paljon verkko-opintoja juuri esim. avoimen yo:n tarjonnassa (tosin ajattelin että tarvitset jotain vähän käytännönläheisempää koulutusta) eli ei tarvitse iltaisin edes lähteä minnekään kursseille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miksi et jatka perhepäivähoitajana? Miksi haluat jotain toista työtä? Ja toisekseen, et edes ole kotiäitinä, vaan olet töissä, miksi sanot että olet ollut 12v. kotiäiti?
Mitä?!?! Eikö kotiäiti pääsekään suoraan johtoportaaseen, vaikka osaa organisoida, käskyttää, priorisoida, delegoida, hallita niin rutiinit kuin poikkeamatkin?
Anteeksi sarkastisuuteni, mutta joissain ketjuissa kotiäidit kehuivat omaa osaamistaan ja tärkeyttään ylitse muiden.
Oikeasti, tsemppiä työnhakuun. Sitä tarvitset.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Siis sinähän olet töissä etkä kotiäitinä!
Minulla on media-alan koulutus, muttei alalta minkäänlaista työkokemusta.
En todellakaan hae mihinkään johtoportaaseen, haen alimmalle mahdolliselle työtä tekevälle portaalle. En kuvittele pääseväni ilman työkokemusta tai tarvittavaa koulutusta mihinkään unelmatyöhön. Haluan töihin.
Perhepäivähoitajuus on suoraa jatkoa omalle kotiäitiydelleni, teen aivan samoja asioita nyt kuin aikoinaan omien lasten kanssa. En ehkä siis osaa ajatella tätä työnä, jos kotiäitiys ei ole työtä. Olen kotona, lapset vain eivät ole omia.
Perhepäivähoitajana oleminen on ollut alusta alkaen välivaihe, se on mahdollistanut kotona olemisen niin, ettei omia lapsia ole pitänyt laittaa päiväkotiin. En kuitenkaan halua tehdä sitä eläkeikään asti, vaikka tästä työstä olenkin tykännyt tosi paljon.
Olen hyvin avoin kaikille ehdotuksille, koulutusehdotuksille jne. Verkkokursseista en ole löytänyt mitään hyödyllistä työllistymistä ajatellen. Minulla työpäivä kestää 16.30 asti ja viimeiset lapset haetaan minuutilleen tuolloin, eivät pääse töistä itsekään aiemmin. Monet avoimen yliopiston luennot alkavat 16.30 tai 17, sitä myöhemmin ei mikään. Minulta menee vähintään 45min keskustaan, asun Helsingissä.
Olen keskustellut mieheni kanssa esimerkiksi asuntolainan lyhennysvapaista. Jos olisin varma, että saisin puolen vuoden päästä työtä, uskaltaisin ottaa lyhennysvapaata ja opiskella. Kun tätä varmuutta ei ole, en todellakaan uskalla heittäytyä pois perhepäivähoitotyöstäni epävarman työtilanteen takia. Nyt minulla on työ, mutta en voi ottaa siitä puolta vuotta vapaata. Hoitolapset lähtisivät muualle hoitoon, eikä neljän uuden hoitolapsen saaminen ole puolen vuoden jälkeen ihan selviö sekään. En minä ainakaan ihan heti laittaisi lastani perhepäivähoitajalle, jonka tiedän yhtäkkiä lähteneen puoleksi vuodeksi opiskelemaan. Perhepäivähoitajalle laitetaan hoitoon nimenomaan jatkuvuuden takia, saa yhden aikuisen henkilön varmasti pysymään lapsen hoitopäivien aikana.
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Yksinkertainen kysymys, äläkä vastaa että "ihan sama olen valmis tekemään mitä vain":
mikä ala/aihe sinua kiinnostaa niin paljon, että voisit ruveta tekemään töitä sen parissa vaikka ilmaiseksi?
[quote author="Vierailija" time="20.09.2013 klo 13:25"]
Yksinkertainen kysymys, äläkä vastaa että "ihan sama olen valmis tekemään mitä vain":
mikä ala/aihe sinua kiinnostaa niin paljon, että voisit ruveta tekemään töitä sen parissa vaikka ilmaiseksi?
[/quote]
Se, mihin olen kouluttautunutkin: kulttuuri- ja media-ala. Taidelaitokset, kulttuurikasvatus, mediakasvatus, viestintä, opetus- ja kulttuuriala ylipäätään, museoala. Näillä aloilla haluaisin toimia ja nimenomaan taustalla ns. paperinpyörittäjänä, järjestämässä asioita, hakemassa apurahoja jne jne. En kaipaa estradeille (en media-alalta hae siis mitään tv-näkyvyyttä tai julkisuutta).
ap
[quote author="Vierailija" time="20.09.2013 klo 13:30"]
[quote author="Vierailija" time="20.09.2013 klo 13:25"]
Yksinkertainen kysymys, äläkä vastaa että "ihan sama olen valmis tekemään mitä vain":
mikä ala/aihe sinua kiinnostaa niin paljon, että voisit ruveta tekemään töitä sen parissa vaikka ilmaiseksi?
[/quote]
Se, mihin olen kouluttautunutkin: kulttuuri- ja media-ala. Taidelaitokset, kulttuurikasvatus, mediakasvatus, viestintä, opetus- ja kulttuuriala ylipäätään, museoala. Näillä aloilla haluaisin toimia ja nimenomaan taustalla ns. paperinpyörittäjänä, järjestämässä asioita, hakemassa apurahoja jne jne. En kaipaa estradeille (en media-alalta hae siis mitään tv-näkyvyyttä tai julkisuutta).
ap
[/quote]
Lisään vielä: siis kaikenlainen organisointi on se, mitä haluan tehdä. Minulla on loistava paineensietokyky, osaan priorisoida ja organisoida, vaikka hirveän hankalaa se on ilman työkokemusta todistaa. Minulla pitäisi olla puoli sukua todistamassa, miten loistava ihminen olisin juuri hakemaani työhön.
ap
Siis sun korkeakoulututkinto on joku ammattikorkean medianomi tms. eikä oikea korkeakoulututkinto = yliopistotutkinto? Itse olen Teknillisestä korkeakoulusta valmistunut diplomi-insinööri enkä pidä ammattikorkeakoulututkintoja minään korkeakoulututkintoina. Etenkään kun niistä ei näytä olevan mainittavaa hyötyä työnhaussa saati elämänhallinnassa.
Hmm, olet valitettavasti myös kouluttautunut alalle, jolla tunnetusti maksetaan heikkoa palkkaa ja yleensä katkonaisesti, eli projektikohtaisesti tai muuten vaan epäsäännöllisesti.
Nyt sun olisi varmaan hyvä yrittää saada kontakteja jo alalla oleviin ihmisiin, miten esim vanhat opiskelukaverit? Voisiko sieltä löytyä joku, joka osaisi neuvoa eteenpäin?
viestin nro 15 perusteella sanoisin, että ap:n kannattaisi hankkiutua johonkin perusteilla olevaan kulttuuripuljuun (taidetaloon, pikkuteatteriin, tms) ja alkaa hakea niitä apurahoja sille puljulle. Hänhän on valmis aloittamaan ilmaiseksi tai pienellä palkalla joka lipputuloista riittäisi - ja sitten kun hänen työnsä alkaisi tuottaa tulosta, hän voisi saada palkkaansa myös näistä samoista apurahoista.
Eli ei etsiä valmiinalöytyvää työpaikkaa, vaan luoda sellainen itselleen.
vaikee päästä mihinkään töihin, jos on noin kauan ollut kotona. Kukaan ei palkkaa, jos ei osaa yhtään mitään