Minun tarinani

Aloitin sukupuolielämäni varhain, 13 vuotiaana olinn ensi kertaa sillain ja 15 vuotiaana kumppaneita oli yli 5. En menne sen kummen lukuihin mutta aina hämmästelin kun kuulin koulussa (peruskoulu ja lukio) muiden hämmästelevän Kissin miesten ja Waspin panolukuja. Lyhyesti sanoen olin ja olen aina ollut erittäin aktiivinen ja huolimatta puritaanisesta mutta hyvästä kasvatuksestani olen huomannut että niin ovat muutkin.

Koulussa olin erittäin hyvä, kympi oppilas, elämäntapanni oli hieman holtiton ehkä muuten, matkustelin laajalti 20-40 vuotiaana, opiskelin iltalukiossa ja tiedekorkeakoulututkintoni olivat valmiit vasta 40- vuotiaana.
Aina ku saavun johonkin alan heti etsiä menoa ja meininkiä eli vastakkaista sukupuolta. Kävelen kilometrejä tai matkustan minne vain ikäänkuin bilettääkseni mutta toiasiassa etsin vain nopeaa valloitusta ja seksiä. Ainna tuollaisen jutun jälkeen mielenkiinto ikäänkuin muuttuu sillain sisarelliseksi tai liittolaiseksi mutta ihan kauhean harvoin tulee edes kuultua toisesta enää.
Seurustelin nuorena 17-23 ja silloin olin tietenkin uskollinen ja sain vaikutteita mutta muuten ihmiset ovat hyvinkin läheisiä sillain kun on oltu ja riisuttu kahleet sillain mutta kukaan ei oikein jää.
Olen nnyt 45, en vertaa itseäni oikein missään mihinkään koska olen aika vapaa sillain, ammattinikin on sellainen ettei oikein ole pomoja. Olen sillain sitoutumistyyppinen ihminen sisimmässäni, tiedän kyllä ja silloin kerran ajattelin että se olisikin ollut sillain siinä.
Mite tästä nyt muuttaisi itseään sillain että alkaisi hieman pysymään, yritin eilenkin kun olen uudella paikkakunnalla taas työni vuoksi mutta vaikka vielä aamulla hempeiltiin niin jo lounaalla ihastuin.
Tiedostan että tämä on elämääni ja tiedostan kokemuksesta ja laajalti että minunlaisiani on paljon, ehkä me kaikki. Kertokaa jotain neuvoija miten jäädä. Haluaisin ehkä asettua.