Te naiset, joita miehet ei ikinä jätä rauhaan missään

Olettaisin, että tämä johtuu sellaisesta luontaisesta karismasta. Minulla on yksi kaveri, joka ei ole mitenkään erityisen kaunis - lähinnä sellainen sievä naapurintyttö, ja hän ei saa olla hetkeäkään rauhassa. Hän kantaa itsensä todella hyvin ja hymyilee paljon, ja on muutenkin todella itsevarma ja yksinkertaisesti upea.

Joku mies voisi vastata tähän.

En tiedä olenko tuollainen, mutta hiukan sopii tuo kuvaus itseeni. Kyllä ne aika sitkeesti pysyy sit jos on ehtiny muutaman sanan vaihtaa. Ei kuitenkaan mua tuntemattomat lenkkeilijät piiritä tms. Ja luulen, että yks syy on se, et olen aika huolettomanoloinen huumorinainen. Olen ystävällinen ja se tulkitaan toisinaan väärin. Sitten kun yrittääkin sanoa et "ei kiitos" niin kukaan ei usko tai yrittää käyttää sitä ystävällistä puolta hyväkseen. En pidä sellaisesta tylystä torjumisesta vaikka suoraan asiat sanonkin. Olen ihan ok näköinen.

Musta kyse on seksuaalisesta ahdistelusta, eikä se käsittääkseni tarkoita sitä, että pitäisi olla jotenkin erityisen kaunis... tai että ylipäätään kaipaisi huomiota miehiltä tuolla tasolla.

Eiköhän perinteisesti kaikki juokse niiden helpon näköisten ja oloisten perässä. Niiden jotka näyttävät siltä että onnistumisprosentti on korkea.

En ole kaunis, mutta silti miehet pörrää.. Ehkä näytän helpolta?

Mulla on yksi ystävä, jonka perässä miehet juoksee. Ja hän on todella helppo nainen. Antaa jokaiselle, joka vähän edes yrittää. Tietynlaiset miehet oppii nopeasti näkemään naisen jolta saa aina.

Minusta tuo on valintakysymys. Voin itse päättää olenko vetoava vai haluanko olla rauhassa. Seuraan tulijoita riittää, jos katselen ympärilleni, katson silmiin ja hymyilen paljon. Vaikka sille ystävättärelleni, jonka seurassa olen baariin tullut.

Sen sijaan oman reviirinsä saa kyllä pitää, jos sulkeutuu omiin oloihinsa kuin kuplaan. Tuojottaa pöydän pintaa/ tuoppia, naputtelee kännykkää, kirjoittaa. Tuosta yksin vetäytymisestäkin on helppoa tulla ulos, kun vain nostaa päänsä ylös ja kiinnittää ystävällisen katseen johonkin ihmiseen.

Tämä pätee yhtä hyvin muihinkin ihmisjoukkoihin kuin baaroporukkaan.

Itse en pidä sellaisista ihmisisitä, jotka rynnivat egonsa kanssa ovenkarmit kaulassa ja pitävät äänekästä yhden ihmisen show' ta kaikkialla. Mukaan liittävät yleensä kovan tekonaurun.

Se johtuu juuri siitä, että kulkee selkä suorana, mutta ei nokka pystyssä, katsoo silmiin ja hymyilee, huom!!! kohteliaisuudesta. Ei ole/näytä epätoivoiselta vaan on tyytyväinen itseensä. Mieti millaista ihmistä itsesi mielestä on helppo lähestyä.

Tämä ei tarkoita sitä, että olisi patja tai jotenkin muuten helppo nakki, ne pimut on oma lukunsa. Vaan, että on mukava ja ystävällinen ihminen ja ennenkaikkea aito, oma itsensä.

Yksi jatkuvan ahdistelun kohde.

Huom! En ole kaunis, enkä mielestäni edes hyvännäköinen, vaan aivan tavallinen peruspirkko!

Olemuksestani kuulemma, ulkonäöltäni olen naapurin söpö tyttö ja suultani taas räväkkä rekkakuski. Itseluottamus tekee seksikkääksi.

[quote author="Vierailija" time="15.09.2013 klo 17:44"]

Musta kyse on seksuaalisesta ahdistelusta, eikä se käsittääkseni tarkoita sitä, että pitäisi olla jotenkin erityisen kaunis... tai että ylipäätään kaipaisi huomiota miehiltä tuolla tasolla.

[/quote]

Kyse on naisista, jotka antaa ymmärtää,mutta ei ymmärrä antaa.

[quote author="Vierailija" time="15.09.2013 klo 18:51"]

[quote author="Vierailija" time="15.09.2013 klo 17:44"]

Musta kyse on seksuaalisesta ahdistelusta, eikä se käsittääkseni tarkoita sitä, että pitäisi olla jotenkin erityisen kaunis... tai että ylipäätään kaipaisi huomiota miehiltä tuolla tasolla.

[/quote]

Kyse on naisista, jotka antaa ymmärtää,mutta ei ymmärrä antaa.

[/quote]

korkeintaan tuo loppuosa meni oikein... Ei sitä kaikille pidäkään anniskella.

Tavallisen oloinen nainen saa eniten huomiota, koska miehet kuulevat että häntä ei normaalisti lähestytä.

Siis miehet luulevat ettei lähestytä. Sellanen keskimittainen, normaali lyyli. Ja ne lähestyvät miehethän eivät ole itsekään mitään upeita adoniksia.

Voitte miettiä itse millaista miestä lähestyisitte helposti, ilman paineita. Upeaa ja hemmetin komeaa miestä, vai mattimeikäläisen näköistä, ns. lupsakan oloista ja puheliaan näköistä miestä? Eli siinä lienee vastaus.

Miehet OVAT arkoja ja ihan varmasti ovat eniten sellaisen lempeän ja rennon näköisen perusnaisen kimpussa. Sellaisen, joka ei näytä missiltä. Hakemassa sieltä sitä äidillistä huomiota ja naisen läsnäoloa. Toki myös muut asiat voivat olla mielessä, mutta tällaiselle naiselle he uskaltavat asiansa ilmaista, koska pakkien todennäköisyys tuntuu pieneltä.

16 jatkaa

Tosiaan miehet laskelmoi kyllä onnistumismahdollisuutta, eli jos on tosissaan mielessä vain p****n saaminen, kyllähän silloin he kääntyvät sellaisen naisen puoleen, jolta voi ulkoisten johtopäätösten perusteella ajatella sellaista irtoavan. Ja se tuskin on nainen, jota koko ravintolan miehet tuijottavat. Ellei mies sitten ole erittäin varma ja itsetietoinen omista avuistaan.

Tietysti joku rohkea uskaltaa aina joskus humalatilan avustuksella kokeilla onneaan joltain "vaikeamman näköiseltäkin", mutta pakkien saaminen on kurjaa, joten tavisten puoleen käännytään.

[quote author="Vierailija" time="15.09.2013 klo 17:31"]

Mistä luulette, että se johtuu? 

Puhun nyt tässä siitä, että baarissa joku tunkee väkisin seuraan eikä hänestä pääse eroon koko iltana. Tai että menette kauppaan ja joku alkaa heti tehdä tuttavuutta, lenkillä joku hengittää koko ajan niskaan jne.

Itse en kärsi tuollaisesta lainkaan, vaikken ole mitenkään ruma. Miehet kyllä minut huomaavat, mutta minua ei juuri koskaan häiritä missään. 

Tuuristako se on kiinni, vai ovatko nämä häirityt naiset vain jotenkin poikkeuksellisen kauniita tai viehättäviä, että miehet väkisinkin liimaantuvat seuraan?

[/quote]

Mä en saa vietyä edes roskia lajittelupisteelle ilman että joku mies on jättänyt mulle hänen puhelinnumeronsa tai sanonut jotain kivaa kohteliaisuutta...vaikka olisin pukeutunut verkkariin ja crockseihin tai just heränneen näköinen, varsinkin se look tuntuu kiihoittavan miehiä...

Mä olen ollut koko aikuisikäni ulkonäöltäni jotenkin sensuaalinen ja seksuaalinen...en osaa selittää...musta välittyy kauneuden lisäksi eroottista vetovoimaa ja miellyttävän luonteen hymyt ja karismaa. Miehet on heikkoina muhun. Ystävien puolesta suren, jos he lähtee mun kanssa juhlimaan, ja heihin ei kiinnitetä huomiota. En halua olla mikään huomiomangeetti tai joku itserakkaus, mutta en voi estää huomiota tulemasta...se juttu vaan on mussa enkä voi sille mitään...siunaus ja kirous samaan aikaan!!!!!!!

[quote author="Vierailija" time="15.09.2013 klo 21:58"]

Voitte miettiä itse millaista miestä lähestyisitte helposti, ilman paineita. Upeaa ja hemmetin komeaa miestä, vai mattimeikäläisen näköistä, ns. lupsakan oloista ja puheliaan näköistä miestä? Eli siinä lienee vastaus.

Miehet OVAT arkoja ja ihan varmasti ovat eniten sellaisen lempeän ja rennon näköisen perusnaisen kimpussa. Sellaisen, joka ei näytä missiltä. Hakemassa sieltä sitä äidillistä huomiota ja naisen läsnäoloa. Toki myös muut asiat voivat olla mielessä, mutta tällaiselle naiselle he uskaltavat asiansa ilmaista, koska pakkien todennäköisyys tuntuu pieneltä.

[/quote]

Voin muuten vahvistaa tämän. Olen itse sellainen lähestyttävän oloinen nainen, jolta myös jatkuvasti kysytään neuvoa kaupassa ja tietä kadulla. Mutta olen ollut jonkin verran tekemisissä ja jopa ihan baarissa ns. sertifioitujen kaunottarien kanssa. Ja arvatkaapa vain, kenelle miehet tulevat juttelemaan. ;-) Jännä muutos siihen, että nuorempana kotiseudulla kavereiden kanssa juhliessa sain olla todella rauhassa.

Olen kuulemma helposti lähestyttävän näköinen ja hymyilevä. Sen lisäksi (kaikki muiden kommentteja) olen kuulemma hyvän näköinen ja seksikäs ja näytän siltä, että ajattelen paljon seksiä. Olen kuulemma sen näköinen, että olen hauskaa seuraa. 

Mulle juttelee kaikki. Mummot ja papat ratikassa, pienet lapset, miehet kaikkialla  ja naisetkin. 

Erään työtilaisuuden jälkeen joku oli kysynyt pomoltani, että kuka oli tuo nainen jolla on todella voimakas karisma. Ehkä se on se karisma. Muutama on sanonut, että olisin loistava ja vakuuttava poliitikko. 

Eihän siinä. Olen sosiaalinen ja tykkään jutella. Kaiken kaikkiaan voi sanoa, että elämässä on tapahtunut paljon jännittäviä asioita. 

Nro 9 sen sanoi. Minulla sama juttu,  voin eleilläni valita lähestytäänkö minua vai ei. Useimmiten valitsen olla ei-lähestyttävä, sellainen viileän etäinen. Ei kukaan minua silloin ahdistele. Mutta jos haluan seuraa tai huomiota, niin katselen miehiä, hymyilen heille jos vastaavat katseeseen, niin kyllä minulle silloin tullaan ruokakaupassa tai bussipysäkilläkin juttelemaan.