Tunnista fiktiivinen hahmo tämän tekemästä AV-aloituksesta

Vierailija kirjoitti:

Päivää kaikille. Tulin tälle palstalle, koska laitokseni ylikomisaariona koen, että poliisin on hyvä pitää yllä keskusteluyhteyttä kansalaisiin.

Niin, minähän olen tunnettu siitä, että käytän moderneja menetelmiä. Alaiseni kutsuvat minua "cottoniksi"

Työni on hyvin vaativaa ja henkisesti kuluttavaa. Olen hyvin kiireinen mies, mutta koska vastaan koko laitoksen toiminnasta ja laitos ei pyörisi ilman minua, pidän työhuoneeni oven aina auki alaisilleni. Tämä toimintatapa aiheuttaa minulle ymmärrettävistä syistä, huomattavasti stressiä, sillä tulen aina keskeytetyksi juuri silloin, kun laadin kriittisiä suunnitelmia superrikollisliigojen kiinnisaamiseksi tai tutustun alamme uusiin metodeihin tai kun esimerkiksi maaherra soittaa antaakseen minulle tunnustusta erinomaisesta työstäni.

Vaikka alaiseni eivät yleensä ymmärrä edistyneitä metodejani ja työnkuvaani ja niitä paineita mitä minulle kasaantuu, siitä huolimatta he kunnioittavat minua suuresti, minun tilannetajua ja diplomatiakykyjäni. Tiedän, milloin pitää pitää matalaa profiilia ja milloin toimia, sillä se miten poliisi näyttäytyy myös mediassa, on äärettömän tärkeää.

Hyvää iltaa, Komisario Rautakallio. Ei, älkää suotta keskeyttäkö tärkeää strategista pohdintaanne pelikorttien ääressä.

Vierailija kirjoitti:

Ventovieras mies tarjosi minulle punaisen pillerin ja taisin saada psykoosin, apua?

Matrix

Asun erakkona metsässä unelmatalossani, jota eräänä päivänä kaksi ahnetta kakaraa alkoi tuhoamaan..

Vierailija kirjoitti:

Miksi olen elossa?

Mikä on tarkoitukseni?

Ihmiset ovat säälittäviä ja pitävät kaltaisiani alamaisinansa.

Juuri sen takia, mitä järkeä on elää?

Itse olen vain kopio toisesta olennosta.

Mewtwo

Miksi minulta ei mene taju ja katkea luita, vaikka olen jatkuvasti käsirysyssä venäläisten(kin) lihaskimppujen kanssa? Mietin myös, miksi erittäin nuoret mutta jo erittäin pitkälle opiskelleet mallin mitoissa olevat naiset lankeavat aina pauloihini, vaikken oikeastaan edes yritä. Johtuuko siitä, kun autoni on myös sukellusvene ja kellostani löytyy kuristusvaijeri? Ovatko he vain tekniikan perään? Ruikutanko turhasta, kun en jaksaisi enää lasketella lumiasussa gangstoja pakoon ja rakastella tuittupäitä takkatulen loisteessa?

Olen siis tarkkaillut teitä jo sen verran pitkään että olen päättänyt kartoittaa teidän kaikkien palstalaisten psyykkeet!

Siis monet teistä ovat kyllä niin sen tarpeessa!

Siis moderni terveydenhoitohan tarkastelee ihmistä kokonaisvaltaisesti ja minähän olen käytännössä psykologi. Olenhan ainakin 5 kertaa melkein päässyt psykologian pääsykokeista läpi.

Joten kateelliset siellä voivat kyllä vetää "sen" ihan vain päähänsä!!!

Olen huomannut, että naisista suurin osa täällä on lesboja ja heidän vain pitäisi tunnustaa se itselleen.

Miehet taas ovat sekaisin metsästäjäpsyykkeensä kanssa urbaanissa toimintaympäristössä missä naiset ovat ottaneet oikeudekseen myös metsästää...

Vierailija kirjoitti:

Miksi minulta ei mene taju ja katkea luita, vaikka olen jatkuvasti käsirysyssä venäläisten(kin) lihaskimppujen kanssa? Mietin myös, miksi erittäin nuoret mutta jo erittäin pitkälle opiskelleet mallin mitoissa olevat naiset lankeavat aina pauloihini, vaikken oikeastaan edes yritä. Johtuuko siitä, kun autoni on myös sukellusvene ja kellostani löytyy kuristusvaijeri? Ovatko he vain tekniikan perään? Ruikutanko turhasta, kun en jaksaisi enää lasketella lumiasussa gangstoja pakoon ja rakastella tuittupäitä takkatulen loisteessa?

Olet Bond, James Bond!

Seikka on saletti!

Moikka. Olen alkanut vähän ihmetellä, mitä kotonani tapahtuu. Nykyisellään melkein joka aamu kun herään, täällä on jotain omituista. Siis tänne ilmestyy esineitä, joita en todellakaan ole ennen omistanut. Näen myös outoja unia. Vaellan usein historiallisissa miljöissä, jotka ovat täynnä koiria.

Mikä auttaisi? Pitäisikö vaatetusta keventää yöksi? Käytän joka yö sinistä aamutakkia ja yömyssyä.

Olenkohan liian pehmeä työntekijöitäni kohtaan? Välillä he tekevät juuri päinvastoin kuin olen ohjeistanut, ja kun silloin kun työni vaatii sotkuisempia toimenpiteitä, joudun kuuraamaan lattiankin itse.

Yleisesti ottaen olen varsin menestynyt ainakin näin lastenkodin kasvatiksi. Minulla on menestyvä yritys alueen kasvukeskuksessa, ja naisia riittää valittavaksi asti. Kuulun eittämättä paikkakunnan merkkihenkilöihin. Tosin muussa asujaimistossa ei sitten olekaan kehumista. Hotellinpitäjä on mielistelevä surkimus, lainvartija seipään niellyt nipottaja, ja sitten on se viskisieppo akka, joka toikkaroi ympäriinsä puhumassa sekavia. Kilpailijallani on kieltämättä komeat puitteet toiminnalleen, mutta mies itse on jopa minuakin pahempi niljake.

Sekin risoo, että minua pidetään yleisesti tunnottomana julmurina, vaikka teen vain sen, mitä on pakko. Täällä päin menestymisen hinta on se että joskus tulee ruumiita. Ja sitten pääsen taas käyttelemään juuriharjaa.

Äitini myi minut aikoinaan kenkäparista, ja se on viitoittanut elämäni suunnan. Nyt olen opastanut tyttärenikin alalle, koska uskon, että muut vaihtoehdot olisivat heille vielä huonompia. Teen kaikkeni, jotta minä ja perheeni pärjäisivät tässä epävarmassa ja raadollisessa elämässä. Olen pärjännyt oikeastaan aika hyvin, mutta vanhojen kaunojen muistelu saattaa koitua kohtalokseni.

On ennustus että tuhansien kuunkiertojen päästä kuolemastani tänne saapuu seitsemän kalpeanaamaista miestä jotka ottavat ruumiini omaan kaukaiseen maahansa. Mutta kostoni on oleva karmea, silloiset jälkeläiseni tulevat panemaan heidät horrokseen ja kiduttavat heitä täältä käsin voodoonukkejen avulla...

up

Vierailija kirjoitti:

Moikka. Olen alkanut vähän ihmetellä, mitä kotonani tapahtuu. Nykyisellään melkein joka aamu kun herään, täällä on jotain omituista. Siis tänne ilmestyy esineitä, joita en todellakaan ole ennen omistanut. Näen myös outoja unia. Vaellan usein historiallisissa miljöissä, jotka ovat täynnä koiria.

Mikä auttaisi? Pitäisikö vaatetusta keventää yöksi? Käytän joka yö sinistä aamutakkia ja yömyssyä.

Herra Hakkarainenko se siinä?

Joulu tulee, mutta en kestä sukulaisiani! Kokoonnumme mummolaan joulunviettoon, mutta silti sukumme talousvaikuttaja maksattaa kulut muilla! Itsehän olen taas työtön, vaikkakaan en pummi kuten serkkuni! Tyttöystäväni on myös kutsuttu, ja silloin serkku saa tilaisuuden vokotella häntä MINUN LAPSUUDENKODISSANI. Muualle ei ole menemistä, vanhempani ovat kadonneet. Samoin siskoni, joka silti jätti lapsensa minulle. Pojat pettyvät pahasti, jos emme mene mummolaan.

Hei, netissä ei saa kertoa kuka on, mutta meillä on mukava luokka ja mukava opettaja :D <3

Enää muutama päivä ja ukko lähtee sille iänikuiselle vuotuiselle työmatkalleen. Poikien reissu ja pelkkää duunia, kuulemma. Muutaman päivän se aina viipyy ja palaa kotiin nuttu rutussa ja säkit tyhjinä. Sitten vetää lonkkaa tuonne lokakuulle asti jolloin alkaa suunnitella uutta reissua. Kuinkahan kauan minäkin jaksan tätä vielä katsella?

Leivän päälle wensleydalea vai camembertia?

On tämä työttömyys mukavaa, saa vaan maata sohvalla ja juoda kaljaa. Kyllä sian kelpaa. Toki vegaanifeministimuijani siitä välillä nalkuttaa mutta ei se mitään. Leipoo pullaa.

up