Lue keskustelun säännöt.
Mies sulkeutuu kun otan lapsenteon esille
Mikä neuvoksi? Olemme yli 30 pariskunta ja yhdessä useita vuosia. Olen parin vuoden aikana yrittänyt ottaa esiin lastenhankinna, mutta puoliso keksii aina jonkun syyn vielä odottaa. Nyt olen tullut kärsivällisyyteni päähän, lääkärinkin minulle totesi että jos aion tehdä lapsia nyt on sen aika. Puoliso ei usko että on kiire (vaikka ikää on molemmilla) ja silmin nähden ahdistuu aina kun otan aiheen esille. Olen yrittänyt antaa omaa aikaa ja tilaa miettiä asioita, mutta uskon että hän yrittää vielä pitää kynsin ja hampain kiinni elämästä ilman lapsia. Hän keksii jatkuvasti jotain mitä "on pakko saada tehtyä" ennen lapsia vaikka käytännössä kaikki on aivan täysin valmista. En halua ahdistaa häntä, mutta en enää halua odottaa. Hänen mielestä esimerkiksi puolen vuoden tai vuoden odotus ei ole mitään, ja minä tiedän että biologisesti se on paljonkin! Tiedän, että uhkavaatimuksen antaminen ei toimi enkä sellaista halua. Taistelen tämän asian kanssa joka kuukausi ovulaationaikaan, jolloin en voi olla ajattelematta asiaa kokoajan... Ja toinen välttelee asiaa kuin ruttoa. Syy hänellä on mielestäni (ei ole itse saanut kerrottua kunnolla syytä) että hän haluaa vielä olla ilman lapsia vuoden tai pari. Haluaa nauttia elämästä ja tehdä omia juttuja. Ei usko että vielä on kiire ja luulee että liioittelen.
Tunnen kuinka kello käy ja tuntuu todella pahalta.
Mielellään järkeviä neuvoja kiitos, ihan on tarpeeksi huono fiilis muutenkin.
Kommentit (930)
Vierailija kirjoitti:
Mä olen nainen, mutta tavallaan ymmärrän miehesi fiilikset. Mä olin aina ajatellut haluavani lapsen, mutta en sitten kuitenkaan ollut valmis luopumaan lapsettomasta elämästäni. Mutta se erohan siinä tosiaan on, että miehelläsi on vielä aikaa. Jos juna menee ohi sinun kohdallasi, hän voi saada lapsen jonkun toisen kanssa, jos se yhtäkkiä tuntuukin tärkeältä. Minä päätin yrittää lasta 35-vuotiaana, vaikka suurta epävarmuutta edelleen tunsin. Eikö teillä ole sellaisia tuttuja, joilta miehesi olisi voinut saada vahvistusta sille, ettei elämä ole ohi lastenkaan jälkeen.
Joo, ei elämä ole ohi, se vaan siirtyy pariksikymmeneksi vuodeksi tauolle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Fiksulla miehellä ei ole kiirettä pilaamaan parisuhdettaan.
”Lukuisat tutkimukset Euroopassa ja Yhdysvalloissa osoittavat, että lapsia hankkineet ihmiset ovat vähemmän onnellisia, tyytymättömämpiä elämäänsä ja parisuhteeseensa sekä voivat henkisesti huonommin kuin lapsettomat ikätoverinsa.
Princetonin yliopiston psykologian tutkija, nobelisti Daniel Kahneman kysyi yli 900 teksasilaisnaiselta, mitkä ovat heidän mielestään mieluisia ja epämieluisia ajanviettotapoja. Kahneman listasi 19 eri ajanviettotapaa ja huomasi, että lasten kanssa puuhastelu oli vasta 16. mieluisin tapa viettää aikaa. Miellyttävämmiksi asioiksi naiset listasivat muun muassa ystävien tapaamisen, tv:n katsomisen, puhelimessa puhumisen, shoppailun, nukkumisen ja jopa kotityöt.
Andrew Oswald, muun muassa Harvardissa ja Oxfordissa työskennellyt ekonomisti, puolestaan tutki kymmenientuhansien brittien onnellisuutta. Tulos: lapset eivät tee ihmisestä onnellisempia. Onnellisuus alkaa pudota erityisesti silloin, kun lapsia ilmestyy kaksi tai enemmän.
Sosiologi Robin W. Simon Wake Forestin yliopistosta tutki 13 000 yhdysvaltalaista ja havaitsi, että lapsia hankkineet ovat masentuneempia kuin lapsettomat riippumatta lapsien määrästä.
”Ihmiset, joilla on omia alaikäisiä lapsia, ottolapsia, lapsipuolia tai aikuisia kotona asuvia lapsia, ovat masentuneempia kuin ihmiset, joilla ei ole lapsia”, hän kirjoittaa. Masentuneimpia olivat yksinhuoltajat, joilla oli vauva- tai taaperoikäisiä lapsia.Myrkkyä parisuhteelle
Erityisen myrkyllinen lapsi on parisuhdeonnen kannalta. Tyytyväisyys parisuhteeseen vähenee raskausaikana, ja vuosi synnytyksen jälkeen se on selvästi alempana verrattuna lapsettomien pariskuntien tyytyväisyyteen.
Psykologit Lauren Papp ja E. Mark Cummings tutkivat sataa pariskuntaa, jotka olivat olleet naimisissa vähintään kymmenen vuotta ja joilla oli lapsia. He pyysivät pariskuntia kirjaamaan riitojensa aiheet kahden viikon ajalta. Kävi ilmi, että 40 prosenttia riidoista käsitteli lapsia ja kasvatusta. Tutkijat huomauttivat, että vielä suurempi osa riidoista saattoi olla välillisesti lasten aiheuttamia: lapset aiheuttivat vanhemmilleen stressiä, ja nämä riitelivät ylipäätään herkemmin.
Jos pariskunnalla on ongelmia ennen lapsia, vanhemmuus pahentaa niitä entisestään, osoittaa eräs hollantilaistutkimus.
Kalifornian yliopistossa UCLAssa tehdyssä tutkimuksessa nauhoitettiin yli 1 500 tuntia 32 keskiluokkaisen, vähintään kaksilapsisen perheen elämää. Eräs nauhoja purkaneista tutkijoista totesi The Sunday Times -lehdelle nauhojen olevan ”tehokkain mahdollinen ehkäisykeino”. Nauhat osoittivat, että pariskunnat viettivät kahdestaan alle 10 prosenttia siitä ajasta, jonka olivat kotona ja hereillä. Suurimman osan tuosta 10 prosentista vanhemmat olivat niin poikki, että jaksoivat vain katsoa televisiota.
Harvardin yliopiston psykologian professori Daniel Gilbert summaa tutkimustuloksia kirjassaan Stumbling on Happiness. Hän toteaa kaikkien tutkimusten osoittavan suunnilleen samaa: pariskunnat ovat onnellisimpia ennen lapsia, ja seuraava onnen hetki koittaa lasten muuttaessa kotoa pois omilleen. Yksi suuri syy siihen, miksi lapsia hankkineet pariskunnat ovat lapsettomia onnettomampia, onkin se, että lasten myötä parisuhteen laatu romahtaa."
Yleistämistä ja palstaveloille tyypillistä kapeakatseisuutta. Nykyään perhemuotoja on monenlaisia, on ydinperheitä, vuoroviikkoperheitä, yksinhuoltajia, uusioperheitä, puoliorpojen perheitä, lahkolaisperheitä... Kaikki nuo ympätty yhteen pikkulapsiaikoineen vs. lapsettomat pariskunnat. Kas lapseton on onnellisempi kuin väsynyt sekasikiö. Ja parisuhde... Kuka on vielä yhdessä teinikihlattunsa kanssa ja vielä onnellinen? Onko se tärkeääkään?
Tilastonlukutaito, siitä kun kukaan välittäisi. Ei kunhan saan olla jotenkin oikeassa?
Entä jos kaikki menee vähän paremmin kuin keskimäärin ja lapset kasvavat? Väitetään, että ne kaikista onnellisimmat yksilöt ovatkin vanhempia. Miten voikaan olla?
Ukko ulos ja siittointoisempi tilalle.
Tämäkin on hauska ilmiö, miten moni 40+- tai jopa 50+-mies luulee oikeasti voivansa löytää sitten itseään 10 tai jopa 20 vuotta nuoremman naisen, kun herää se olo, että perhe olisi sittenkin ollut kiva. Kun ei ne 30–35-vuotiaat naiset ensisijaisesti halua itseään 10–20 vuotta vanhempaa miestä, vaikka mies kuinka treenaisi tai olisi (omasta mielestään) "nuorekas". Etenkin kun miehet vielä kuolevat nuorempana. Pahimmillaan tuon ikäinen mies kuolee heti kun nämä lapset ovat aikuistuneet.
Jos tämä aloitus on totta, en voi todeta muuta kuin että nyt sinun on ap laitettava mies valitsemaan: joko aloitatte lapsenhankinnan heti ensi viikolla tai varaat ajan pariterapeutille.
Jos mies ei suostu kumpaankaan, sinä jätät miehen ja hankit lapsen yksin hedelmöitysklinikalla.
Jos mies suostuu terapiaan, teidän on ehkä hieman helpompi erota ilman valtavaa katkeruutta, tai parhaimmassa tapauksessa miehen tunnelukot ja epävarmuudet aukeavat, ja hän on valmis perheen perustamiseen.
Jos mies suostuu lapsen yrittämiseen, teillä voi olla edessä joko suuri onni tai vaikea polku, jonka päätteeksi joko hitsaudutte yhteen tai eroatte.
Mutta usko minua, kokemuksen syvällä rintaäänellä: älä anna miehen viedä unelmaasi lapsesta. Se rikkoo sinut sisältä. Oikeasti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tämäkin on hauska ilmiö, miten moni 40+- tai jopa 50+-mies luulee oikeasti voivansa löytää sitten itseään 10 tai jopa 20 vuotta nuoremman naisen, kun herää se olo, että perhe olisi sittenkin ollut kiva. Kun ei ne 30–35-vuotiaat naiset ensisijaisesti halua itseään 10–20 vuotta vanhempaa miestä, vaikka mies kuinka treenaisi tai olisi (omasta mielestään) "nuorekas". Etenkin kun miehet vielä kuolevat nuorempana. Pahimmillaan tuon ikäinen mies kuolee heti kun nämä lapset ovat aikuistuneet.
Koko homma on osa suurempaa miesten salaliittoa, eli kun miehet eivät suostu tekemään niitä lapsia alle viiskymppisinä, niin kaikille riittää nuoria naisia.
Vierailija kirjoitti:
Jos tämä aloitus on totta, en voi todeta muuta kuin että nyt sinun on ap laitettava mies valitsemaan: joko aloitatte lapsenhankinnan heti ensi viikolla tai varaat ajan pariterapeutille.
Jos mies ei suostu kumpaankaan, sinä jätät miehen ja hankit lapsen yksin hedelmöitysklinikalla.
Jos mies suostuu terapiaan, teidän on ehkä hieman helpompi erota ilman valtavaa katkeruutta, tai parhaimmassa tapauksessa miehen tunnelukot ja epävarmuudet aukeavat, ja hän on valmis perheen perustamiseen.
Jos mies suostuu lapsen yrittämiseen, teillä voi olla edessä joko suuri onni tai vaikea polku, jonka päätteeksi joko hitsaudutte yhteen tai eroatte.
Mutta usko minua, kokemuksen syvällä rintaäänellä: älä anna miehen viedä unelmaasi lapsesta. Se rikkoo sinut sisältä. Oikeasti.
Miksi se lapsi pitäisi hankkia yksin? Maailma on täynnä setiä joilta jäi lapset tekemättä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miten niin 36 vuotias liian vanha saamaan lapsia? Minä muumioina te nykyihmisiä pidätte? Eräs sukulainen sai iltatähtensä 47-vuotiaana ja ihan normaaliraskaus,synnytys ja terve parikymppinen poika nykyään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämäkin on hauska ilmiö, miten moni 40+- tai jopa 50+-mies luulee oikeasti voivansa löytää sitten itseään 10 tai jopa 20 vuotta nuoremman naisen, kun herää se olo, että perhe olisi sittenkin ollut kiva. Kun ei ne 30–35-vuotiaat naiset ensisijaisesti halua itseään 10–20 vuotta vanhempaa miestä, vaikka mies kuinka treenaisi tai olisi (omasta mielestään) "nuorekas". Etenkin kun miehet vielä kuolevat nuorempana. Pahimmillaan tuon ikäinen mies kuolee heti kun nämä lapset ovat aikuistuneet.
Koko homma on osa suurempaa miesten salaliittoa, eli kun miehet eivät suostu tekemään niitä lapsia alle viiskymppisinä, niin kaikille riittää nuoria naisia.
Nyt taisi olla aika miehistä matematiikkaa. Laskepa uudestaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Älä tee lasta hänen kanssaan sillä hän ei halua sitä !! tulee vaan tosi kamala elämä lapselle ja sinulle
Vierailija kirjoitti:
Miten niin 36 vuotias liian vanha saamaan lapsia? Minä muumioina te nykyihmisiä pidätte? Eräs sukulainen sai iltatähtensä 47-vuotiaana ja ihan normaaliraskaus,synnytys ja terve parikymppinen poika nykyään.
Nämä harvinaiset tarinat saavat ihmiset valheellisesti uskomaan, että tämä voisi olla kaikille mahdollista, ja sitten epätoivoisina syydetään kymmeniätuhansia euroja lapsettomuushoitoihin neljänkympin korvilla, kunnes menee mielenterveys ja tulee vararikko, mutta ei lasta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En vieläkään voi käsittää, en sitten millään miksi naiset ovat aina hinkumassa niitä lapsia?
Miksi?
Ja sitten itketään ja valitetaan yksinhuoltajina, kun se lapsi on kuitenkin tehty, vaikka mies ole ollut yhtään halukas lapsiaa saamaan.
Se mies joutuu kuitenkin maksamaan elatusmaksuja ja yh saa tukia kelasta enemmän kuin töissäkäyvä saa töistä. Yh:n asiat ovat oikein hyvin. Se itkeminen johtuu naisten luonteesta. Aina pitää valittaa, vaikka asiat olisivat ihan hyvin. Ja pitäähän yh:nkin johonkin purkautua, kun kotona ei ole sitä miestä jonka elinikää lyhentäisi nalkuttamisella.
Oletko kuullut koskaan sellaista, että myöt yh:t (niin naiset kuin miehetkin) käyvät töissä. Eivätkä näinollen saa mitään tukia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos tämä aloitus on totta, en voi todeta muuta kuin että nyt sinun on ap laitettava mies valitsemaan: joko aloitatte lapsenhankinnan heti ensi viikolla tai varaat ajan pariterapeutille.
Jos mies ei suostu kumpaankaan, sinä jätät miehen ja hankit lapsen yksin hedelmöitysklinikalla.
Jos mies suostuu terapiaan, teidän on ehkä hieman helpompi erota ilman valtavaa katkeruutta, tai parhaimmassa tapauksessa miehen tunnelukot ja epävarmuudet aukeavat, ja hän on valmis perheen perustamiseen.
Jos mies suostuu lapsen yrittämiseen, teillä voi olla edessä joko suuri onni tai vaikea polku, jonka päätteeksi joko hitsaudutte yhteen tai eroatte.
Mutta usko minua, kokemuksen syvällä rintaäänellä: älä anna miehen viedä unelmaasi lapsesta. Se rikkoo sinut sisältä. Oikeasti.
Miksi se lapsi pitäisi hankkia yksin? Maailma on täynnä setiä joilta jäi lapset tekemättä.
Terveitä lapsia saa todennäköisemmin nuoren miehen spermalla. Setien sperma tuottaa enemmän asperger ja muita nepsy-lapsia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämäkin on hauska ilmiö, miten moni 40+- tai jopa 50+-mies luulee oikeasti voivansa löytää sitten itseään 10 tai jopa 20 vuotta nuoremman naisen, kun herää se olo, että perhe olisi sittenkin ollut kiva. Kun ei ne 30–35-vuotiaat naiset ensisijaisesti halua itseään 10–20 vuotta vanhempaa miestä, vaikka mies kuinka treenaisi tai olisi (omasta mielestään) "nuorekas". Etenkin kun miehet vielä kuolevat nuorempana. Pahimmillaan tuon ikäinen mies kuolee heti kun nämä lapset ovat aikuistuneet.
Koko homma on osa suurempaa miesten salaliittoa, eli kun miehet eivät suostu tekemään niitä lapsia alle viiskymppisinä, niin kaikille riittää nuoria naisia.
Nyt taisi olla aika miehistä matematiikkaa. Laskepa uudestaan.
Nuoret saa pesää ilman lapsentekoaikeita joka tapauksessa, ja vanhat saa pesää, koska nuoremmat eivät suostu tekemään lapsia. Kaikki voittavat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos tämä aloitus on totta, en voi todeta muuta kuin että nyt sinun on ap laitettava mies valitsemaan: joko aloitatte lapsenhankinnan heti ensi viikolla tai varaat ajan pariterapeutille.
Jos mies ei suostu kumpaankaan, sinä jätät miehen ja hankit lapsen yksin hedelmöitysklinikalla.
Jos mies suostuu terapiaan, teidän on ehkä hieman helpompi erota ilman valtavaa katkeruutta, tai parhaimmassa tapauksessa miehen tunnelukot ja epävarmuudet aukeavat, ja hän on valmis perheen perustamiseen.
Jos mies suostuu lapsen yrittämiseen, teillä voi olla edessä joko suuri onni tai vaikea polku, jonka päätteeksi joko hitsaudutte yhteen tai eroatte.
Mutta usko minua, kokemuksen syvällä rintaäänellä: älä anna miehen viedä unelmaasi lapsesta. Se rikkoo sinut sisältä. Oikeasti.
Miksi se lapsi pitäisi hankkia yksin? Maailma on täynnä setiä joilta jäi lapset tekemättä.
Terveitä lapsia saa todennäköisemmin nuoren miehen spermalla. Setien sperma tuottaa enemmän asperger ja muita nepsy-lapsia.
No eikö silloin kannattaisi hommata vaikka se nuori mies, niin ei tarvitse sitten täällä yh:na valittaa (eikä meidän tarvitse maksaa hänen lapsihaaveitaan)?
Vierailija kirjoitti:
Miten niin 36 vuotias liian vanha saamaan lapsia? Minä muumioina te nykyihmisiä pidätte? Eräs sukulainen sai iltatähtensä 47-vuotiaana ja ihan normaaliraskaus,synnytys ja terve parikymppinen poika nykyään.
Tällä 47-vuotiaalla oli kuitenkin lapsia entuudestaan. On ihan eri asia saada lisää lapsia myöhemmällä iällä, kuin esikoinen. Kroppa muistaa aikaisemmat raskaudet.
Vierailija kirjoitti:
Kun luen näitä kommentteja täällä niin kyllä helpolta kuulostaa "Lemppaat miehen ja teet vauvan yksin tai uuden miehen kanssa". Kunpa se olisikin noin yksinkertaista. Lapsen yrittäminen yksin ei ole mikään pikkujuttu henkisesti eikä taloudellisesti, eikä 36-vuotiaana tosiaankaan voi laskea senkään varaan, että ehtisi vielä löytää uuden kumppanin jonka kanssa onnistuu lisääntymään. Itse kipuilen nyt sen kanssa, että jatkaako lapsettomana muuten hyvässä parisuhteessa silläkin uhalla että tulen katkeraksi toiselle, vai eroanko ja jään todennäköisesti lapsettomaksi sinkuksi. Toki uusi parisuhde voi joskus taas löytyä mutta sitten olen luultavasti sen ikäinen että lapsista on turha edes haaveilla.
Tällä hetkellä sinusta tuntuu, että voisit jatkaa hyvässä parisuhteessa lapsettomana, mutta tulevaisuudessa parisuhteenne muuttuu huonoksi välejänne hiertävän lapsettomuuden takia ja siitä seuraa joka tapauksessa ero ennen pitkää. Siinä vaiheessa sinun mahdollisuutesi saada lapsi on ehkä jo mennyttä, kun taas miehen mieli saattaakin yllättäen muuttua ja hän perustaa perheen jonkun toisen kanssa.
Itse valitsisin lapsen ennemmin kuin miehen. Miehen teot ovat jo kertoneet sinulle, kuinka vähän hän piittaa sinun toiveistasi. Vaikka saisittekin vielä yhteisen lapsen, niin tulevaisuudessa hän tulisi aina vetoamaan siihen, että sinähän sen lapsen väkisin halusit, joten hoida se myös, eikä apua heru tiukoissa paikoissa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämäkin on hauska ilmiö, miten moni 40+- tai jopa 50+-mies luulee oikeasti voivansa löytää sitten itseään 10 tai jopa 20 vuotta nuoremman naisen, kun herää se olo, että perhe olisi sittenkin ollut kiva. Kun ei ne 30–35-vuotiaat naiset ensisijaisesti halua itseään 10–20 vuotta vanhempaa miestä, vaikka mies kuinka treenaisi tai olisi (omasta mielestään) "nuorekas". Etenkin kun miehet vielä kuolevat nuorempana. Pahimmillaan tuon ikäinen mies kuolee heti kun nämä lapset ovat aikuistuneet.
Koko homma on osa suurempaa miesten salaliittoa, eli kun miehet eivät suostu tekemään niitä lapsia alle viiskymppisinä, niin kaikille riittää nuoria naisia.
Nyt taisi olla aika miehistä matematiikkaa. Laskepa uudestaan.
Nuoret saa pesää ilman lapsentekoaikeita joka tapauksessa, ja vanhat saa pesää, koska nuoremmat eivät suostu tekemään lapsia. Kaikki voittavat.
Miten laskit tämän, että niitä nuorempia naisia (sanotaan nyt vaikka 18–40-vuotiaita) riittää kaikille, esim. 18–65-vuotiaille miehille, kun naisia on väestöstä noin puolet, siis 18–40-vuotiaita naisia ja miehiä on suunnilleen yhtä paljon?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos tämä aloitus on totta, en voi todeta muuta kuin että nyt sinun on ap laitettava mies valitsemaan: joko aloitatte lapsenhankinnan heti ensi viikolla tai varaat ajan pariterapeutille.
Jos mies ei suostu kumpaankaan, sinä jätät miehen ja hankit lapsen yksin hedelmöitysklinikalla.
Jos mies suostuu terapiaan, teidän on ehkä hieman helpompi erota ilman valtavaa katkeruutta, tai parhaimmassa tapauksessa miehen tunnelukot ja epävarmuudet aukeavat, ja hän on valmis perheen perustamiseen.
Jos mies suostuu lapsen yrittämiseen, teillä voi olla edessä joko suuri onni tai vaikea polku, jonka päätteeksi joko hitsaudutte yhteen tai eroatte.
Mutta usko minua, kokemuksen syvällä rintaäänellä: älä anna miehen viedä unelmaasi lapsesta. Se rikkoo sinut sisältä. Oikeasti.
Miksi se lapsi pitäisi hankkia yksin? Maailma on täynnä setiä joilta jäi lapset tekemättä.
Terveitä lapsia saa todennäköisemmin nuoren miehen spermalla. Setien sperma tuottaa enemmän asperger ja muita nepsy-lapsia.
No eikö silloin kannattaisi hommata vaikka se nuori mies, niin ei tarvitse sitten täällä yh:na valittaa (eikä meidän tarvitse maksaa hänen lapsihaaveitaan)?
Ehdottomasti kannattaa.
Niin... mikäköhän järki?
Älä viitsi olla lapsellinen. Tiedät ihan hyvin, että on olemassa ihan selkeä peruste toimia noin, vai mitäköhän tarkoittaa, että joku haluaa vain rusinat pullasta. Et halua uskoa pahaa ihmisestä jonka olisit valmis ottamaan lastesi isäksi, mutta kuten tuossa joku sanoi - ei ne sanat, vaan ne teot.
Toki on sekin vaihtoehto, että toinen oikeasti on hitaasti heräävää sorttia, minäkin naisena sinun iässäsi vielä kuvittelin, ettei ole kiire. No tuli todella kiire sitten lopulta, ja hoidot epäonnistuivat. Mutta miksi laskisit sen varaan. Et voi odottaa aina uutta puolta vuotta että toinen kypsyttelee asiaa. Pari kunnon keskustelua, joissa voi käyttää jotain toista ihmistä välittäjänä jos keskenänne ette pysty. Niin että mies pystyy puhumaan asiasta jonkun kanssa, jolle hän voi kertoa todelliset faktat jos sinulle ei kehtaa. Ja sitten ratkaisu.