Tuulivoiman puolestapuhujat - miten puolustatte tätä?
Koska tuulivoimaloiden siivet ovat lasikuitukomposiittia, ei niitä voida oikein kierrättää. Tästä syystä niitä esim. haudataan maan alle kuten tässä:
https://i1.wp.com/distincttoday.net/wp-content/uploads/2020/05/28085540…
https://i2.wp.com/distincttoday.net/wp-content/uploads/2020/05/28085538…
Tässä vielä artikkeli aiheesta: https://distincttoday.net/2020/05/06/hundreds-of-non-recyclable-fibergl…
Mietin vain, että onko tämä nyt niin luontoystävällistä? Kun joskus aina tuodaan esille miten ydinvoimalatkin tuottavat ydinjätettä, ja sitä sitten säilötään maan alle tai maan päällisiin betonikuutioihin, niin eikö tämä nyt ole vieläkin haitallisempaa ympäristölle?
Kommentit (24)
Niistä tulee ihan hyviä tien pohjia. Eli hyötykäyttöön.
Vierailija kirjoitti:
Niistä tulee ihan hyviä tien pohjia. Eli hyötykäyttöön.
Huutonaurua!
Ap, KVG.
Tuulivoimaloista kierrätetään jo nyt 80 prosenttia, ja lasikuidun kierrätystä kehitetään koko ajan.
https://www.tuulivoimayhdistys.fi/tietoa-tuulivoimasta/usein-kysytyt-ky…
Joka tapauksessa on tosi typerää verrata tappavasti säteilevää ydinjätettä ja lasikuitua. Mieti nyt herranen aika sillä ainokaisella aivosolullasi hetki, mikä ero niillä onkaan!
Ydinjätteelläkin voitaisiin lämmittää vaikkapa taloja sen sijaan että haudataan maahan. Vähän foliota vain käärii tynnyrin ympärille ja hyvä!
https://www.tuulivoimalehti.fi/aiheet/lapojen-uusi-elama.html
"”Mikromuovista puhutaan nyt globaalina ongelma, mutta lasikuitumuovijäte (GFRP) on varmasti jatkossa vähintään yhtä suuri aihe. Sitä käytetään valtavia määriä”, tietää Markku Vilkki, Conenor Oy:n toimitusjohtaja. Esimerkiksi veneteollisuus ja monet muutkin toimialat kaipaavat kipeästi kierrätysratkaisua, mutta tuulivoiman osalta ongelma on vähintään yhtä suuri, koska GFRP-jätettä syntyy sekä käytöstä poistuvista lavoista että lapavalmistuksen tuotantojätteenä. Voimaloiden ikääntyessä tulevalla vuosikymmenellä lapajätteen määrä tulee kasvamaan räjähdysmäisesti ja EU:n alati kiristyvässä lainsäädännössä jätettä ei voi enää haudata maahan kuten ennen.
Tuulivoimalan lapa on sekoitus polymeereja - pääosin kertamuoveja epoxia ja polyesteriä -, balsapuuta, metallia ja lasi- sekä hiilikuituja. Tämä lisää niiden kierrättämisen haastetta verrattuna tuotantojätteeseen, koska tuotantovaiheessa materiaalit ovat helposti eroteltavissa erilleen, toisin kuin murskaukseen päätyvässä käytöstä poistetussa lavassa. Nykymaailmassa kestomuoveja, kuten polyeteeniä ja polypropeenia, joista valmistetaan putkia ja kanistereita, osataan jo hyvin kierrättää, mutta GFRP:n tapauksessa kertamuovit estävät jätemateriaalin hyötykäytön ja uudelleen muovaamisen esimerkiksi kestomuovisten kanistereiden tai palautuspullojen tapaan.
......
Conenorilla on GFRP-jätteen kierrätys- ja konversioteknologian kehittämiseen toimialustana EU:n rahoittama nelivuotinen (2017-2021), laaja H2020-hanke ”ECOBULK”. Hankkeessa on mukana 28 toimijaa eri puolilta Eurooppaa. Hankkeen keskeisin ajatus on saada maailmassa laajalti käytetyt komposiittimateriaalit kiertotalouden piiriin kehittämällä ja validoimalla uusia teknologioita, jotka osaltaan ratkaisevat tähän asti vallalla olleet kierrättämisen ja uusiokäytön haasteet. Keskeinen tavoite hankkeessa on nimenomaan todentaa, miten voidaan valmistaa uusia materiaaleja GFRP-jätettä lujitteena hyödyntäen ja edelleen valmistaa materiaalista rakennusteollisuuteen pitkäikäisiä ja uudelleenkierrätettäviä tuotteita, esimerkiksi profiileja ja levyjä. Hankkeessa myös rakennetaan mittavia demonstraatiokohteita erilaisiin ilmasto-olosuhteisiin ja useaan maahan Euroopassa sekä luodaan toimivia liiketoimintakonsepteja. Hanke on paljon laajempi kuin vain tuulivoimaloiden lapajäteongelman ratkaiseminen, mutta hankkeen tulokset ovat erittäin tervetulleita myös tuulivoima-alalle.
Conenor Oy on hankkeessa mukana teknologiakehittäjänä ja tuotevalmistajana. Yritys on onnistunut tehtävässään hyvin, sillä se on kehittänyt materiaalireseptin ja valmistustekniikan muovikomposiitille, joka on kosteissa olosuhteissa lujempaa kuin vaneri, ei tarvitse prosessiinsa uutta neitseellistä muovia, ei ime kosteutta, ei homehdu, ei mätäne, kestää säätä ja aikaa ilman huoltoa, voidaan työstää mitä erilaisimpiin muotoihin, on hinnaltaan kilpailukykyinen, voidaan valmistaa monikerroksisena ja erilaisina onteloratkaisuina, tuotteita voidaan työstää käsisirkkelillä ja rei’ittää porakoneella, voidaan kierrättää ja lopulta hävittää polttamalla toisin kuin pelkkä lasikuitumuovi… Kuulostaa lähes liian hyvältä ollakseen totta, eikö vain?
Markku Vilkki, onko materiaali oikeasti olemassa? ”Kyllä se on kaikki totta. Olemme jo toimittaneet KymiRing-MotoGP -radalle materiaalit 150 metrisiin, ulkoilmaan sijoitettaviin katsomopenkkeihin. Myös parikymmentä sadekatosta ja infokojuja on tekeillä ensi kesän avajaiskisoihin. Muita vastaavia pilottihankkeita rakennetaan demotuotteillamme Englannissa, Ranskassa sekä Portugalissa. Tuotteet voidaan valmistaa palosuojaluokkaan B, ja olemmekin toimittaneet myös palosuojalevyjä kahteen uudisrakennukseen Tartossa ja San Sebastianissa toisen EU-hankkeen kautta.”
Lue tuosta. Lasikuidulle on jo kehitteillä hyviä uusiokäyttökohteita. Siitä saa hyvää ja kestävää muovia melkeinpä mihin käyttöön vain.
https://www.tuulivoimalehti.fi/aiheet/lapojen-uusi-elama.html
En kannata tuulivoimarakentamista, koska se on tätä nykyä Suomessa täynnä erilaisia ongelmia. Onneksi vihdoin myös ympäristöasiantuntijat ovat heränneet myös tuulivoiman ongelmiin, eikä sitä enää varauksessa hehkuteta. Ja kuulosti tosi hyvältä, että jopa Aalto-yliopiston professori Peter Lund, joka käsittääkseni on ollut aika varauksettomasti tuulivoimamyönteinen aikaisemmin (pitäisi kyllä googlailla hieman tietoja tämän tueksi), otti Ylellä joku päivä sitten kannan, että on tärkeää ottaa huomioon ne ihmiset, jotka joutuvat asumaan tuulivoiman lähellä. Tätä näkökulmaa asiantuntijat eivät ole aikaisemmin tuoneet esille, vaan on koetettu vähätellä tuulivoiman haittoja ja väittää, että kyllä tuulivoimaloiden läheisyyteen tottuu, mikä ei pidä paikkaansa. Toivottavasti asiantuntijoiden kääntyvä mielipide näkyy mahdollisimman pian myös tuulivoimalainsäädännössä, jossa on paljon lainsäädäntövelkaa, siis lait laahaavat jäljessä ja siksi tuulivoimarakentamisesta valittavat eivät voi nyt tukeutua ajantasaiseen lainsäädäntöön.
Aloituksessa mainittu kierrätysongelma on todella iso ongelma nyt esim. Saksassa. Pitää perehtyä siihen tarkemmin. Ilmeisesti elinkaarensa päähän tulevien tuulivoimaloiden osien kierrätys tulee rasittamaan entistä enemmän tuulivoimafirmoja ja myös alueen maanomistajia. Tämä pitää kuitenkin tarkistaa jostain.
Vierailija kirjoitti:
Lue tuosta. Lasikuidulle on jo kehitteillä hyviä uusiokäyttökohteita. Siitä saa hyvää ja kestävää muovia melkeinpä mihin käyttöön vain.
https://www.tuulivoimalehti.fi/aiheet/lapojen-uusi-elama.html
Eli sitä murskataan vain pienemmäksi että saadaan sekoitettua jonkun muun aineksen joukkoon. Eihän tämä tule ratkaisemaan sitä mikromuoviongelmaa jos kaiketi noistakin materiaaleista jotain samanlaisia murusia alkaa lähtemään luontoon kiertoon haitallisesti.
Mitenkäs sitä ydinjätettä sitten hyödynnetään?
On kuitenkin mahdollista että tulevaisuudessa kun tekniikka kehittyy voidaan noi siivetkin kierrättää..
Ap kirjoittaa vanhaa tietoa.
Tuo ei pidä paikkaansa kokonaan, ja lopullekin "jätteelle" ollaan kehittämässä ratkaisua.
Uskon että suomalaiset insinöörit ja muut asiantuntijat tulevat ratkaisemaan tuon jätekysymyksen tuulivoimaloiden jätteestä.
Moniin muihinkin jätekysymyksiin on kehitetty toimiva ratkaisu maailmassa.
Niin, nämä nyt käytöstä poistuvat lavat ovat lasikuitukomposiittia. Niille keksitään nyt uusiokäyttötarkoituksia. Lasikuidun laittaminen esim. tien pohjaan on minusta kyllä varsin arveluttavaa. Sehän on siellä maastossa, jossa vesi virtailee, ja syövyttää niitä lasikuitukomposiittien palasia, ja vie mikromuovia ympäristöön.
15 vuoden kuluttua tulee tiensä päähän tuulimyllynsiipiä, jotka on valmistettu hiilinanoputki-hartsi komposiiteista. Joko niiden hävittämiseen on alettu kehittämään menetelmiä?
Tuulimyllyn lapojen hävittämisessä suurin ongelma ei ole se materiaali, mistä ne on valmistettu, vaan lapojen koko. Laitokset, jotka hävittävät ko. materiaaleja, eivät pysty ottamaan käsiteltäväkseen niin isoja kappaleita.
Vierailija kirjoitti:
Ap kirjoittaa vanhaa tietoa.
Tuo ei pidä paikkaansa kokonaan, ja lopullekin "jätteelle" ollaan kehittämässä ratkaisua.
Se, että ollaan kehittämässä ratkaisuja, ei tarkoita, että ratkaisu olisi jo olemassa, päinvastoin. Tuleeko ratkaisu ensi viikolla, ensi kuussa, ensi vuonna vai 10 vuoden kututtua? Johonkin ne käytöstä poistetu lavat pitää laittaa siksi aikaa, kun niitä ratkaisuja kehitellään.
Ydinvoimalan jätehän se vasta onkin kierrätettävää, tai öljyteollisuuden. Molemmissa myös suuria onnettomuuksia aika ajoin. Ei tuulivoimakaan täydellistä voi olla.
Eli silputaan lasikuitu pieniksi hiukkasiksi, ja sitten vaan teihin ja muoviosiin? Eikö tuo nyt taas pidemmällä aikavälillä aiheuta vieläkin suurempia ongelmia kuin niiden lapojen hautaaminen? Eikö noista uudelleen kierrätetyistä lasikuitutuotteista sitten ajan myötä irtoaisi lasikuituhiukkasia hengitysilmaan ja siitä suoraan keuhkoja rikkomaan?
Ketäänei kiinnosta räjähtelevät lepakot?
Vierailija kirjoitti:
Ap, KVG.
Tuulivoimaloista kierrätetään jo nyt 80 prosenttia, ja lasikuidun kierrätystä kehitetään koko ajan.
https://www.tuulivoimayhdistys.fi/tietoa-tuulivoimasta/usein-kysytyt-ky…
Joka tapauksessa on tosi typerää verrata tappavasti säteilevää ydinjätettä ja lasikuitua. Mieti nyt herranen aika sillä ainokaisella aivosolullasi hetki, mikä ero niillä onkaan!
Heh, eli aloittajan lapojen maahan peittämuskuvat pitävät paikkaansa!
"Kierrätyksen kannalta ongelmallisimpia ovat lavoissa käytetyt lasikuitu- ja epoksimateriaalit, joiden uusiokäyttö ei sellaisenaan vielä ole mahdollista."
Eri
(PS. Ydinvoimajäte ja lasikuitujäte ovat molemmat ongelmia, joskin ydinvoimajäte on vaarallisempaa.)
"Texas-based Global Fiberglass Solutions claims to be the first U.S. company to develop a method to repurpose discarded turbine blades into useful products.
The company uses material from the blades to make fiberglass pellets that can be turned into flooring, parking bollards, warehouse pallets, and other items.
‘We can process 99.9% of a blade and handle about 6,000 to 7,000 blades a year per plant,’ CEO Don Lilly told Bloomberg. ‘When we start to sell to more builders, we can take in a lot more of them. We’re just gearing up.’"
Eli käyttötarkoituksiakin on olemassa. Surulliselta näytti tuo maahan hautaaminen, toivottavasti sitä ei kauaa tehdäkkään.