Paranin vakavasta masennuksesta elämäntapakeinoilla
Kävin myös terapiassa, mutta elämäntapakeinot kuten ruokavalio, päivärytmi, joogailu ja liikkuminen tuntui melkein tehokkaammalta.
Lääkkeisiin en halunnut koskea huonojen kokemusten jälkeen.
Kommentit (88)
Millaisella päivärytmillä, liikuntamäärällä ja ruokavaliolla?
En ole trendivegaani vaan sekasyöjä. Tykkään kyllä kasvisruoasta ja syön paljon kasviksia, mutta lihasta saa kaikkea hyödyllisiä ravintoaineita, mitä ei kaikkea vegaaniruokavaliolla saa esim B12 ja rauta, joilla voi olla vaikutusta jaksamiseen. Kalaa syön myös usein.
Hienoa, ap! Olen niin iloinen puolestasi :)
tuo on ihan mahdollista.,minä tein saman, mutta siihen meni monta vuotta.
Pikkuhiljaa aloin nousemaan ylös aina samaan aikaan ja syömään vaikkei huvittais .
tuo oli eka askel, tai no eka että jätin viinan.
Samoin. Tosin sitten tuli toisenlainen masennus, joka ei johdu ruokavaliosta. Moni nuoruuden masis johtuu huonosta ruokavaliosta...
Vierailija kirjoitti:
Oksettavia nämä jotka alanuolittavat näissä ketjuissa ihmisten aitoja kokemuksia. Toivon heille koronaa ja viikkoja hengityskoneessa, jossa on aikaa miettiä mitä tuli tehtyä.
Aika kova rangaistus yhdestä alanuolesta... Jotkut varmaan kokevat että nämä kirjoittajat vihjaavat masennuksen johtuvan huonoista elämäntavoista ja parantuvan jos ryhdistäytyy. Ja näinhän ei kaikilla todellakaan ole.
Miksette parantuneet voi kertoa tarkemmin näistä elämäntapakeinoista? Liikunta voi tarkoittaa mitä tahansa puolen tunnin matelutahdin kävelylenkistä alkaen, pelkkä ''ruokavalio'' on samoin todella epämääräinen, jätitkö siitä siis pois jotain, mitä? lisäsitkö mitä? Miten syöt nyt, miten söit ennen? Millainen päivärytmisi on verrattuna aikaisempaan?
”Suolisto on toiset aivot”. Löytyy paljon tutkimustuloksia suoliston bakteerikannan vaikutuksesta mielialaan. Jos siis huono ruokavalio voi edesauttaa tai jopa aiheuttaa masennusta, miksei terveellinen ruokavalio voisi parantaa masennusta? Myös liikunta lisää endorfiinien määrää eli elintavoilla todellakin on vaikutusta niin ruumiin kuin mielenkin terveyteen.
Minäkin parannuin "masennuksesta", kolme lääkäriä yritti puskea masennusdiagnoosia, itse tiesin etten ole masentunut. En usko, että juuri kukaan paranee masennuksesta pelkällä ravinnolla ilman lisäravinteita tai sitten suolisto on ihan huippukunnossa ja uusi ruokavalio viimeisen päälle muokattu. Minulla kului lisäravinteita kottikärryllinen, mutta ne toki toimivat.
Vierailija kirjoitti:
”Suolisto on toiset aivot”. Löytyy paljon tutkimustuloksia suoliston bakteerikannan vaikutuksesta mielialaan. Jos siis huono ruokavalio voi edesauttaa tai jopa aiheuttaa masennusta, miksei terveellinen ruokavalio voisi parantaa masennusta? Myös liikunta lisää endorfiinien määrää eli elintavoilla todellakin on vaikutusta niin ruumiin kuin mielenkin terveyteen.
No aivan varmasti terveet elämäntavat parantavat elämänlaatua ihan jokaisella, vrt.
jos ei liiku ja vetää vain sipsiä ja kaljaa. Mutta sairautta nimeltä masennus ne eivät kaikilla poista.
Kertoisitteko esimerkkejä teidän päivän tai viikon aikataulusta ja siitä, mitä syötte ja milloin. Minulla on myös masennus, ja ajelehdin vaan kaikki päivät, jotka muuttuvat viikoiksi ja edelleen kuukausiksi.
Hyvä kun se toimi sinulla. Vilpittömästi olen tätä mieltä.
Minun lapsuuden järistyttävät traumat + 12 vuoden ajan jatkunut kiusaaminen siihen päälle ei millään joogalla tai ruoalla parane.
Vierailija kirjoitti:
Oksettavia nämä jotka alanuolittavat näissä ketjuissa ihmisten aitoja kokemuksia. Toivon heille koronaa ja viikkoja hengityskoneessa, jossa on aikaa miettiä mitä tuli tehtyä.
Käänsit sitten kohtuuttoman sisäänpäin kääntyneen aggressiosi ulospäin, olo parani mutta voisitko tehdä vielä jotain tuolle aggression asteelle, tuntuu hiukan kohtuuttomalta nyt kyllä.
Vaikutat nyt itse parhaalta esimerkiltä siitä asiasta, että alanuolittaja oli sittenkin oikeassa. Tuosta on vielä jonkin verran matkaa normaalivointiin.
Enkä huutele tätä ilkeyttäni sivusta vaan joudun itsekin työstämään omaa aggressiivisuuttani ja passivoitumistaipumustani. Kun vetäydyn, muutun helposti äksyksi kuin mureena jos maailma kuitenkin änkeää luolani eteen häiriköimään.
Mutta olet oikeassa sinänsä. Olet päässyt sängynpohjalta, se on mahdollista. Itseään voi kuitenkin kohdella hyvin ja jopa rakastaa ilman että täytyy suhtautua päinvastoin muihin. Eikä myötätuntoa tarvitse edes säästellä vain niille muutamalle viattomalle kissakoiralle jotka sen ansaitsevat. Jonain päivänä se tulee sieltä, askel kerrallaan. Itsekeskeisyys ja pelko tekevät tilaa auringolle, jota myös hymyksi kutsutaan.
Vierailija kirjoitti:
Kertoisitteko esimerkkejä teidän päivän tai viikon aikataulusta ja siitä, mitä syötte ja milloin. Minulla on myös masennus, ja ajelehdin vaan kaikki päivät, jotka muuttuvat viikoiksi ja edelleen kuukausiksi.
Käytä nettiä hyväksesi. Youtubea ja miksei ihan normisivustojakin. Löydät läjäpäin tietoa. Sokeri masentaa monia, se kannattaa jättää pois ja kofeiini ja nikotiini ja alkoholi myös.
Omasta kokemuksesta olen samaa mieltä, että ruokavaliolla, liikunnalla ja meditaatio/ mindfullnes/ jooga/ hengitysharjoitus (mikä nyt on milloinkin sopiva nimitys) on yllättävän iso vaikutus hyvinvointiin, sekä fyysisti, että henkisesti. Uskon, että useimmat masennukseen tai burn outtiin menossa olevat voisivat estää tai lieventää romahdusta niiden avulla. Sitten, kun masennus tai burn out iskee on sieltä vaikeampi päästä pois, mutta kun on vielä kykenevä jonkinlaiseen toimintaan, niin kannattaa kokeilla. Hyvä, että olet saanut apua!
Miksi olit masentunut? Itse olen ollut itsetu hoinen ensimmäisiltä luokilta asti ja olen pahasti traumatisoitunut. Olen jo vuosia elänyt terveellisesti ja toki hyvästä ruoasta ja liikunnasta tulee hetkellinen hyvän olon tunne, mutta en ole koskaan ollut onnellinen.
Vierailija kirjoitti:
Miksette parantuneet voi kertoa tarkemmin näistä elämäntapakeinoista? Liikunta voi tarkoittaa mitä tahansa puolen tunnin matelutahdin kävelylenkistä alkaen, pelkkä ''ruokavalio'' on samoin todella epämääräinen, jätitkö siitä siis pois jotain, mitä? lisäsitkö mitä? Miten syöt nyt, miten söit ennen? Millainen päivärytmisi on verrattuna aikaisempaan?
Suosittelisin aloittamaan sen liikunnan ihan vaikka sillä, että lähtee ovesta ulos ja vaikka matelee puoli tuntia. Sitten pakottaa itsensä seuraavana päivänä ulos ja matelee taas. Ja seuraavana, ja seuraavana. Jos kuukauden kuluttua ei ala tuntua yhtään paremmalta, saattaa olla ihan oikeasti lääkityksen tarpeessa. Lisäksi hyvä liikkua paikoissa, joissa horisontti on kaukana, ei kapeilla kujilla. Mielellään vesistö tai metsä horisontissa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oksettavia nämä jotka alanuolittavat näissä ketjuissa ihmisten aitoja kokemuksia. Toivon heille koronaa ja viikkoja hengityskoneessa, jossa on aikaa miettiä mitä tuli tehtyä.
Aika kova rangaistus yhdestä alanuolesta... Jotkut varmaan kokevat että nämä kirjoittajat vihjaavat masennuksen johtuvan huonoista elämäntavoista ja parantuvan jos ryhdistäytyy. Ja näinhän ei kaikilla todellakaan ole.
Tyhmemmänkin kuuluisi tietää meidän olevan yksilöitä, joilla eri kokemukset. Alanuolittaja tekee väärin. Hän voisi kertoa oman kokemuksensa. Ihmiset selaavat näitä keskusteluita läpi etsien itselleen sopivaa ratkaisua. Usein on koitettu jo jotain mikä ei.ole toiminut. Kaikenlaisten kokemusten kertominen on sallittua. Nämä alanuolittajat yrittävät latistaa toisen kokemuksen. He ovat kehityksen tulppa. Mitään hyvää ei alanuolilla tällsisessa ketjussa tehdä varsinkaan kun kohteena on aidot kokemukset!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksette parantuneet voi kertoa tarkemmin näistä elämäntapakeinoista? Liikunta voi tarkoittaa mitä tahansa puolen tunnin matelutahdin kävelylenkistä alkaen, pelkkä ''ruokavalio'' on samoin todella epämääräinen, jätitkö siitä siis pois jotain, mitä? lisäsitkö mitä? Miten syöt nyt, miten söit ennen? Millainen päivärytmisi on verrattuna aikaisempaan?
Suosittelisin aloittamaan sen liikunnan ihan vaikka sillä, että lähtee ovesta ulos ja vaikka matelee puoli tuntia. Sitten pakottaa itsensä seuraavana päivänä ulos ja matelee taas. Ja seuraavana, ja seuraavana. Jos kuukauden kuluttua ei ala tuntua yhtään paremmalta, saattaa olla ihan oikeasti lääkityksen tarpeessa. Lisäksi hyvä liikkua paikoissa, joissa horisontti on kaukana, ei kapeilla kujilla. Mielellään vesistö tai metsä horisontissa.
muttakun tossa on ylämäki, joka on pakko kiivetä jos haluu ulos.
kerro vielä olevasi trendivegaani.