Lue keskustelun säännöt.
Työskentelin sosiaalityöntekijänä keskisuuressa kaupungissa, lopetin ja vaihdoin alaa koska en olisi voinut nukkua yön yli hyvällä omallatunnolla
22.08.2020 |
Minua ohjeistettiin tekemään lainvastaisia päätöksiä ja tulkitsemaan lakia. Asiakkaille ei saanut kertoa palveluista eikä ohjata. Minimistä oli tullut maksimi. Asiakkaalla olisi ollut oikeus räätälöityihin palveluihin, annettiin aina minimi.
Kommentit (43)
Lähes jokapäivä joudun tekemään päätöksiä jotka sotivat omaatuntoa vastaan, lähinnä lakien ja tulkintojen eriarvoistavuuden vuoksi. Pakko kuitenkin jaksaa vielä muutama vuosi että pääsen oikealle eläkkeelle, uutta työpaikkaa ei tässä isässä enää ole saatavissa- Ennen tein työtä intohimosta ja siitä että pystyin oikeasti auttamaan oikeasti pulassa olevia, nyt vaan teen työtä ja olen ajattelematta ja teen kuin laki määrää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Noin se varmaan pitkälti nykyään on, tosin en enää edes tiedä missä sosiaalivirasto on Helsingissä, vai onko sellaista enää ollenkaan. Vanhasta virastotalosta Kalliossahan luovuttiin.
90-luvulla sossutyöntekijät olivat vielä sellaisia iäkkäitä naisia, joilla on oli vahva vasemmistotausta ja työläisaate. Vielä 2000-luvullakin jossain määrin. Mitä viimeisen kerran kävin 2010-luvun puolivälissä, niin tilalle olivat tulleet sellaiset nuoret kolmikymppiset kokoomuslaisnaiset, siis sosiaalityöntekijöiksi jotka olivat varmaan kyllä koulut käyneet, mutta joista heti näki mitä he oikeasti ajattelivat kantasuomalaisista köyhistä.
Vierailija kirjoitti:
Työskentelen nykyään liitossa.
Talentiassa? Kävitkö lisäopintoja?
Vierailija kirjoitti:
Lähes jokapäivä joudun tekemään päätöksiä jotka sotivat omaatuntoa vastaan, lähinnä lakien ja tulkintojen eriarvoistavuuden vuoksi. Pakko kuitenkin jaksaa vielä muutama vuosi että pääsen oikealle eläkkeelle, uutta työpaikkaa ei tässä isässä enää ole saatavissa- Ennen tein työtä intohimosta ja siitä että pystyin oikeasti auttamaan oikeasti pulassa olevia, nyt vaan teen työtä ja olen ajattelematta ja teen kuin laki määrää.
Sama! Millä puolella työskentelet?
Oliko ilman apua jääneet muualta tulleita vai kantiksia?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No, kunnilla ei ole rahaa ja sosiaalityön arvostus on nolla, vaikka aikainen ehkäisy vasta säästääkin rahaa tulevaisuudessa. Sanon näin, vaikka olen itse insinööri. Ärsytti todella taannoinen Espoon kokkarikaupunkijohtaja, joka vaati itsellensä yhden sosiaalityöntekijän verran lisää palkkaa muutama vuosi ennen eläköitymistä, koska "seuraajalla pitää olla hyvä palkka, jotta saadaan hyvä johtaja kaupungille". Mikä vitsi! Hänen oman eläkkeen korottaminen oli tietenkin takana. Miksi ihmeessä näihin suostutaan? Kyllä seuraajalle voi antaa parempaa palkkaa ilman, että hän sen saa, mutta miksi pitäisi antaa, kun se on myös tutkimuksissa todettu, etteivät ihmiset tee parempaa työtä, vaikka niille maksettaan ylisuuria palkkiota. Lisäksi kyseinen tyyppi oli kuulemma kieltäytynyt tulemasta pääräaikaiseen pestiin. Johtajilla nimenomaan pitäisi olla määräaikaisia pestejä. Jos johtaja on huono, koko organisaatio kärsii, ja heitä täytyy voida vaihtaa tarvittaessa.
Aika epätoivoista olla asiakas. Yritän avautua lapsen kavereitten ja harrastusten puutteesta, mutta sos työntekijä epätoivoisesti yrittää etsiä alkoholismia, mielenterveysongelmia, huumeita, väkivaltaa, hyvä ettei vielä seksuaalista hyväksikäyttöäkin...
Asumme ns. hyvien perheiden pikkukylässsä, jossa muut lapset harrastavat intohimoisesti, tekevät läksyjä ja seurustelevat vanhempiensa tai vanhempien valitsemien kavereitten kanssa kaiken vapaa-aikansa. Näin siis alkuperäisasukkaat. Muualta tulleista piireihin kelpaavat vain oikeanlaiset perheet. Vääränlaisille kyllä ollaan ihan mukavia, mutta lapsen tutustumisyritykset kilpistyvät aina "valitettavasti nyt ei ole aikaa" -whatsup-viesteihin perheenäidiltä. Vääränlaiset tänne eksyneet muuttavat yleensä hyvin nopeasti pois ja jäljelle jäävät vain ns. hyvän perheen vesat.
Tämä on ihan tosi, aikaa ei ole, enkä halua väkisin tupata lasta sellaisene seuraan, jossa esim. ratsastus, luistelu, tanssi, musiikki jne. otetaan hyvin hyvin vakavasti. eipä lapsilla olisi mitään yhteistä toistensa kanssa. Ei siis pihaleikkejä, ei lumiukontekoa, ei mitään vapaata seurustelua keskenään ulkona.
Lapsi oireilee yksinäisyyden takia, itsetuntohan tuossa murenee, ellei kenellekään kelpaa, lasten kirjoissa ja elokuvissakin kaikilla on se paras kaveri tai oma ryhmä, jonka kanssa seikkailla. En avaa yksityiskohtia, en halua tulla tunnistetuksi.
Sos työntekijältä toivoisin ainakin edes kuuntelua, oikeiden ongelmien pohtimista ja hyviä neuvoja. Valitettavasti keskustelu ajautuu aina "hyvien vihollisten" etsimiseksi, mietin että voiko koulutus olla niin huonoa, että sen mukaan lapsen yksinäisyys ja huono itsetunto eivät ole ongelmia, ellei äiti ole alkoholisti tms.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mulla sama kokemus keskisuuren kaupungin vammaispalvelusta. Kaikki hakemukset, paitsi aivan täysin selvät piti ensin hylätä, ja vasta valituksene kautta myönnettiin. Karsi tehokkaasti ne heikoimmat joilla ei ollut ketään asioitaan ajamassa, kun eivät pystyneet valittamaan.
Lähdin minäkin sieltä.
Vierailija kirjoitti:
Mihin alaan te vaihdoitte?
Motokuskiksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen pitkään 'asiakaskokemukseni' jälkeen miettinyt, että jos olisi joku taho jonka voisin haastaa oikeuteen siitä, miten minua on kohdeltu, niin tekisin niin. Olisin haastavassa tilanteessa tarvinnut apua, sainkin vaatimuksia, juoksutusta, kuormitusta ja minulle alettiin myös suoraan valehdella ja sanojani vääristellä. Se asia kyllä selvisi yhdellä puhelinsoitolla sosiaaliasiamiehelle, sille eivät uskaltaneet toistaa samoja valheita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Toisaalta se muhkea palkkapussukka vähän lohduttaa niitä omantunnon tuskia
Muhkea palkkapussukka sosiaalipuolella?
Sinun kannattaisi lukea muutakin kuin roskalehtiä.
Vierailija kirjoitti:
Mulla sama kokemus keskisuuren kaupungin vammaispalvelusta. Kaikki hakemukset, paitsi aivan täysin selvät piti ensin hylätä, ja vasta valituksene kautta myönnettiin. Karsi tehokkaasti ne heikoimmat joilla ei ollut ketään asioitaan ajamassa, kun eivät pystyneet valittamaan.
Lähdin minäkin sieltä.
Olen kuullut, että vammaispalveluissa on enemmän sääntö kuin poikkeus, että hakemus hylätään ensin. En ole sosiaalityöntekijä, vaan sosionomi mutta tälläista olen kuullut. Usein asiakkaille sanotaankin, ettei hylkäävää päätöstä pidä pelästyä juuri tästä syystä (tuskin kai sos.tt:t sanoo, mutta muut). En siis itse työskentele vammaispalveluiden parissa, olen vain kuullut näin. Syytä en ole sen tarkemmin pohtinut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olen pitkään 'asiakaskokemukseni' jälkeen miettinyt, että jos olisi joku taho jonka voisin haastaa oikeuteen siitä, miten minua on kohdeltu, niin tekisin niin. Olisin haastavassa tilanteessa tarvinnut apua, sainkin vaatimuksia, juoksutusta, kuormitusta ja minulle alettiin myös suoraan valehdella ja sanojani vääristellä. Se asia kyllä selvisi yhdellä puhelinsoitolla sosiaaliasiamiehelle, sille eivät uskaltaneet toistaa samoja valheita.
Joskus kävin aikuissosiaalityöntekijällä, aikaa ennen kun tt siirtyi Kelalle. No asenne oli todella kummallinen, yritin saada apua elämänhallinnan kysymyksiin ja vastaus oli "et sä aikanaan rahaa saa". Sanoin, että en ole rahaa hakemassa, vaan keskusteluapua ja neuvoja. Ei tullut, mutta sain sitten kuitenkin sitä rahaa lohduksi... en mennyt enää uudestaan.
Vierailija kirjoitti:
Lähes jokapäivä joudun tekemään päätöksiä jotka sotivat omaatuntoa vastaan, lähinnä lakien ja tulkintojen eriarvoistavuuden vuoksi. Pakko kuitenkin jaksaa vielä muutama vuosi että pääsen oikealle eläkkeelle, uutta työpaikkaa ei tässä isässä enää ole saatavissa- Ennen tein työtä intohimosta ja siitä että pystyin oikeasti auttamaan oikeasti pulassa olevia, nyt vaan teen työtä ja olen ajattelematta ja teen kuin laki määrää.
https://yle.fi/uutiset/3-9818124
Ootko ehtinyt lukemaan edes uutisia, vaikkapa tuon?
Miten uskalsit tehdä lainvastaisia päätöksiä? Meneekö paikallinen pomo lain ja virkamiehen vastuun edelle? Mistä ihmeestä sinä sait palkkaa, jos päätöksetkin teki joku muu sinun puolestasi?
Vierailija kirjoitti:
Oliko ilman apua jääneet muualta tulleita vai kantiksia?
Muualta tulleita ja päihdeongelmaisia varsinkin. He eivät osaa edes lukea päätöksiä saati valittaa. Kohtuullisen täysipäisissä kantiksissa on aina se riski, että tietävät oikeutensa ja osaavat lukea lakitekstiä.
Eikö tämäkin ratkeaisi sillä, että virkamiehetkin olisivat vastuussa tekemistään selkeistä virheistä, kuten muutkin työntekijät. Nykyään saa tehdä ihan mielivaltaisia päätöksiä eikä niitä tarvitse mitenkään edes perustella ja sitten vain muutetaan päätös, jos joku jaksaakin siitä lähteä tappelemaan. Omassa työssäni joudun jatkuvasti tappelemaan Verohallinnon kanssa, kun siellä tehdään asiat miten sattuu ilman mitään seuraamuksia, mutta jos itse teet veronmaksajana virheen, siitä kyllä lähtee heti satojen eurojen sanktiot juoksemaan.
Vierailija kirjoitti:
Johtavat sosiaalityöntekijät ohjeistivat meitä ns. asiakastyötä tekeviä. Jos annoit enemmän, niin sait varoituksen ja lopulta et saanut tehdä enää päätöksiä yksin vaan ne piti viedä ns. moniammatilliseen työryhmään. Palveluohjaus piti pitää minimissä ja suullisia hakemuksia vältellä.
Syyttelyn sijaan, miksi et pyrkinyt johtoryhmään ja muuttanut käytäntöä, vaan jätit uppoavan laivan? Ja nyt valitat ja syylistät muita, vaikka et halunnut kantaa vastuuta ja muuttaa asioita.
Itselläni on ristiriitainen mielipide asiaan, mikä olisi tarpeeksi ja kylliksi antaa yhteiskunnan palveluita ja tukia ja mikä on lopulta yksilöllinen vastuu omasta elämästä.
Ja usein mitä enemmän annetaan apua, niin sitä enemmän sitä vaaditaan ja passivoidutaan ja mikään ei riitä.
Tämä näkyy hyvin missä yhteiskunta auttaa ja sen lisäksi isovanhemmat ja suku auttavat 24/7 ja silti vastuuta elämästä ja lapsista ei kannata vähimmäissäkään määrin, kun elämän pitäisi olla huoleta ja rahan täyteistä.
Työskentelen nykyään liitossa.