Mikä on viisain asia, minkä olet oppinut elämästä?

Vierailija kirjoitti:

Meitä tavallisia pulliaisia kusetetaan jatkuvasti eliitin toimesta ja siitä on tullut osa yhteiskuntaa.

Ja median toimesta.

Älä koskaan luota suomalaisiin päättäjiin.

Kun he kertovat että sähköllä lämmitttäminen on suurin synti, ala lämmittämään sähköllä. Älä poista öljylämmitystäsi.

Kun he kertovat että öljyllä lämmittäminen on suurin synti, ala lämmittämään vaikka bioöljyllä, älä siirry sähköön.

Kun he kertovat että diesel-autoilu on kaikista puhtainta ja ekologisinta, älä siirry hybridi-autoiluun. 

Hybridi-autoilu on kohta suurinta syntiä ja hybridi-autot ongelma-jätettä 

jne jne...

Tee päinvastoin mitä Suomen päättäjät sanovat, silloin olet turvassa "massaverotukselta" ja pelastat maapallon

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meitä tavallisia pulliaisia kusetetaan jatkuvasti eliitin toimesta ja siitä on tullut osa yhteiskuntaa.

Ja median toimesta.

Kusetus varmistetaan poistamalla todellinen valinnan vara. Eli meillä on tavallaan pakko tietoisesti mennä ansaan. isolla rahalla voi ikävyyksiä laistaa, mutta aina ei rahallakaan onnistu.

Vierailija kirjoitti:

Syvin kateus alkaa toisen onnesta.

Mutta Viisas se joka pystyy kestämään sen.

Hyväosainen kadehtii varmimmin.  Esim. herrat nylkevät eniten.

kaikki on jonkun lapsia. Se auttaa asennoitumaan kaikkiin ihmisiin tietyllä lämmöllä ja inhimillisyydellä.

Ja kyllä minä pidän tärkeimpänä tavoitteena elämässä kasvaa henkisesti.ja nimenomaan niin että minusta tulisi hyvä ihminen.monista aikuisista näkee,että henkinen kasvu olisi tehnyt heille todella hyvää mutta jostain syystä se ei heidän kohdallaan ole toteutunut.että edelleen 60 vuotiainakatsotaan asioita vain omasta näkökulmasta.en halua kasvaa sellaiseksi ihmiseksi

Elämä on luopumista:

Joudut jossain vaiheessa luopumaan niistä kivoista tavaroista, lemmikit kuolevat, ystävyyssuhteet hajoavat, parisuhteet myös. Työpaikat menevät ja lopulta kuoleman kautta menetät kaikki itsellesi merkitykselliset ihmiset.

Opettele luopumaan, niin se ei tunnu niin hirveältä.

Että Jeesukseen kannattaa uskoa.

Vierailija kirjoitti:

Elämä on luopumista:

Joudut jossain vaiheessa luopumaan niistä kivoista tavaroista, lemmikit kuolevat, ystävyyssuhteet hajoavat, parisuhteet myös. Työpaikat menevät ja lopulta kuoleman kautta menetät kaikki itsellesi merkitykselliset ihmiset.

Opettele luopumaan, niin se ei tunnu niin hirveältä.

Samaa mieltä muuten paitsi että kannattaa kerätä aarteita taivaaseen eikä maan päälle, ikuisuus on jokaisen asia. Jeesus on vastassa kun maallinen taival loppuu.

Käytä omia aivojasi. Maalaisjärjessä on totuus.

Vierailija kirjoitti:

Elämä on luopumista:

Joudut jossain vaiheessa luopumaan niistä kivoista tavaroista, lemmikit kuolevat, ystävyyssuhteet hajoavat, parisuhteet myös. Työpaikat menevät ja lopulta kuoleman kautta menetät kaikki itsellesi merkitykselliset ihmiset.

Opettele luopumaan, niin se ei tunnu niin hirveältä.

Tää on musta ihan huippu ajatus. Olen miettinyt samaa, että pitää opetella luopumaan (henk koht olen joutunutkin). Pitää opetella luopumaan ihmisistä, tavaroista, paikoista. Vanhoista sukutiloista ja mökeistä ja elämänkumppaneista ja isistä ja äideistä ja lapsistakin, vähintään sillä tavalla että he voivat muuttaa kauas tai voivat haluta pitää henkistä etäisyyttä.

Lopulta pitää olla valmis luopumaan ihan kaikesta b

Musta tässä kiteytyy tosi paljon kaikkea.

Ole oma itsesi, vaikka muut ympärilläsi esim. työssäsi sinua yrittää omaan muottiinsa työstää.

Ole onnellinen, jos sinulle ollan kateellisia, kateus on aina ansaittua. Siitä pitää olla ylpeä, että on onnistunut kadehtijoitaan paremmin.

Kukaan ei oikeasti ole kiinnostunut muusta kuin itsestään. Kaverit, työkaverit ja ystävät ovat mielin kielin vain silloin, kun heitä itsään sattuu juuri sillä hetkellä kiinnostamaan ja oma hyvä olo on kyseessä.

Pitkään kuntapolitiikassa mukana olleena on tullut tutuksi:

Kepu pettää aina!

Älä mieti liikaa vanhenemista ja ikääsi.

Ikäansa rajoittaa ja, jos alat uskoa olevasi ”liian vanha” johonkin, niin saatat luopua asioista, jotka tuottavat sinulle nautintoa ja vievät mahdollisesti sinua aina eteenpäin.

Oma työpaikkani on täynnä näitä jo 25-vuotiaana itseään ”liian vanhoina” pitäviä tanttoja, jotka jo 30-vuotiaana kuvittelevat olevansa mummoja, jotka tietävät elämästä kaiken ja lempilause on ”ei näin 30-vuotiaana perheellisenä enää harrasteta tai käydä parturissa”. Wtf, oikeasti. Ja se katkeruus. Se katkeruus, mikä näistä huokuu kun ovat menneet ikäansaan ja jääneet liian paikoilleen ja ovat tuossa samassa tilanteessa sitten oikeasti 50-vuotiaina ja silloin sitten turha miettiä mitä olisi tehnyt toisin.

Olen itse 31. Minullakin on perhe, 2 lasta, lemmikkejä ja muita velvollisuuksia. Teen samaa työtä, kuin edellä mainitut ja lisäksi olen opiskellut koko ajan työni lisäksi ja tehnyt yhtä sivutyötä ja minulla on harrastus, joka pitää minut järjissäni noiden mummojen keskellä.

Ihan oikeasti. Älkää menkö ikäansaan ja katkeroituko! Vaikka sinulla olisi lapsia, niin se että pidät itsestäsi huolta, teet mielekkäitä asioita, niin se edistää terveyttä ja pitää mielen ja kehon nuorena.

Katkeruus ei kaunista ketään, se, jos mikä tekee sinut jo 25-vuotiaana vanhan näköiseksi.

Työ ja ura ei ole kaikki kaikessa; kuuntele mitä kuolinvuoteella olevat ovat sanoneet. Kukaan heistä ei toivo, että olisi tehnyt enemmän uransa eteen.

Tämä varsinkin niille, jotka työskentelevät työpaikoilla, joissa huono työilmapiiri!

Ota löysin rantein. Se, että joku ei pidä sinusta ei tarkoita isossa kuvassa mitään.

Jos joku kiusaa sinua, etkä saa sitä kitkettyä eikä esimieheen ja luottamusmiehiin voi luottaa, niin älä lannistu. Etsi toista työtä, aloita vaikka harrastus, jonka kautta saat toisenlaista ryhmähenkeä ja yhdessä tekemisen meininkiä.

1) Tuurilla ja oikeassa paikassa oikeaa aikaa olemisella on yllättävän suuri merkitys menestyksen kannalta.

2) Päivittäin tehtävät arkiset hyvät valinnat vaikuttavat pitkässä juoksussa todella paljon elämän kulkuun.

3) Auto on aivan h******* huono sijoitus.

4) Todella harvoin illalla on baarissa niin hauskaa, että se on krapulan arvoista. 

5) Ja sitten kliseinen, mutta paikkansapitävä toteamus: "ilman omaa suunnitelmaa ja tavoitteita, olet vain osa muiden suunnitelmia ja tavoitteita". 

Vierailija kirjoitti:

Työ ja ura ei ole kaikki kaikessa; kuuntele mitä kuolinvuoteella olevat ovat sanoneet. Kukaan heistä ei toivo, että olisi tehnyt enemmän uransa eteen.

Tämä on kyllä loistava elämänohje!

Elämä on tässä ja nyt, ja onni on pääasiassa arjen pienissä hetkissä. Ei kannata rakentaa elämäänsä tulevaisuuden suurien suunnitelmien varaan tai tarrata kiinni menneeseen, vaan keskittää huomio nykyhetkeen ja elämän pieniin arkisiin nautintoihin.

Älä ripusta onneasi kenenkään toisen varaan, älä mihinkään tavoitteeseen tai yhden asian toteutumiseen.  Onnellisuuden tunteesta vastaat ihan itse, älä syytä sen puutteesta muita.

Vierailija kirjoitti:

Muiden mielipiteellä ei ole väliä

Suurin osa ihmisistä on todella yksinkertaisia

Tyhmät ihmiset pitää viisasta omituisena

Et ole kenellekkään velkaa omasta menestyksestä

Loisijoista ei koskaan pääse yhteiskunta eroon, ilman radikaalia muutosta.

Yläluokka olisi karsittava ensin.