Lue keskustelun säännöt.
Narsistin hoviväkeen kuulunut, kysymys
21.08.2020 |
Hävettikö sinua jälkeenpäin koskaan, kuinka höynäytettävä olit ja kuinka narsku syötti sulle valheita, jotka uskoit sumeilematta. Hävettikö edes silloin, kun sinua viisaammat ja narsistin läpi nähneet pitivät sinua yksinkertaisena juoruajana ja narsistin juoksupoikana/tyttönä?
Kommentit (144)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä hävetti jälkeenpäin. Olin lapsena narsistivanhemman johdateltavissa, pillin mukaan juoksin, halveksin ja mulkoilin ketä pitikin. Ei kukaan vihjaissut lapselle mistä oli kyse. Erittäin sairasta touhua, johon ulkopuolisten pitäisi puuttua, kun vaan olisi tietoa aiheesta.
Lapseni luokkakaverin äiti on tällainen, eikä kukaan vanhemmista uskalla lähteä ”hovista”, koska tietävät miten omalle lapselle käy!
Onneksi he ovat sen verran koulutettua sakkia, etteivät juoruile näitä narsisti-äidin valheita muista lapsista+perheistä eteenpäin. Pelkäävät vain, että tämä äiti tekee heidän lapselleen ja perheelleen saman kuin uhrien lapsille ja perheille.
Jopa opettajat uskovat narsistiäitiä - onneksi rehtori ja muutama kokeneempi opettaja näkevät narsistisen vihan. Enitenhän tästä tilanteesta kärsii narsistin oma lapsi.
Hävettää kyllä etten puolustanut narsistin uhria - yksi heistä oli juuri lapsi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kun uhrina on saanut tarpeeksi kökkää niskaan, niin sen yläpuolelle lopulta nousee ja nauraa näille typeryksille, jotka uskovat narskua. Ihmisluonne on lopulta niin yksinkertainen että on tyhmiä laumassa kulkevia ja sitten näitä kultahippuja, joille on syntymälahjana annettu aivot ja oma ajattelukyky. Keskityn jälkimmäisiin. Jyvät erottuvat akanoista.
Kyllä! Narsisti paljastuu lopulta aina! Alku voi olla lupaava, mutta kyllä ne hälytyskellot aina soivat ja paha saa ns. palkkansa.
Narsistista pääsee eroon vain ja ainoastaan, jos on kanttia ottaa itse isku. Narsisti ei päästä sinusta irti. Jos irtaudut hänen vaikutuspiiristään itse, hän ”tuhoaa” sinut/läheisesi/jotain sinulle rakasta.
Siksi peesaajat jäävät liian usein narsistin hovinarreiksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Todellinen älykäs narsistinen henkilö on niin taitava että uskoo itsekkin valheisiinsa. Juuri siksi muutkin uskovat niihin. Ei, en häpeä että uskoin, kadun ja suren. Kadun omaa osuuttani, ja suren moisen valhettelijan kohtaloa. Onneksi en ollut itse ekana aiheuttamassa jos vaikka mitä.
Ei se älykäs ole vaan niin harhainen. Täytyy itsekin uskoa, että pystyy valehtelemaan uskottavasti.
Tiesitö että iso prosentti narsisteista toimii mm. lentokapteenina tai lääkäreinä, pappeina myös, eli jonkinverran älykkyyttä tarvitaan, että noihin hommiin pääsee,
Lentokapteenit käy psykologisissa testeissä ennen kuin saavat aloittaa opintonsa edes. Työpaikkaa hakiessa täytyy kyetä osoittamaan, että pysty toimimaan muiden kanssa yhteistyössä hätätilanteen varalta. Myös hätätilanteessa tulee toimia niin, että pelastaa kaikki matkustajat, eikä vain itseään. Kaikki mielenterveysongelmat, niihin liittyvät käynnit terveydenhuollossa ja merkinnät esim huolesta psyykkisen jaksamisen suhteen ja persoonallisuushäiriöistä linjaa suoraan koulutuksen ulkopuolelle. Jos tällaisia on, mutta et itse tuo niitä esille ja koulu/työpaikka saa tietää niistä, lähtee koulupaikka/työpaikka alta.
Lähdin hovista ensimmäisenä kun luin narsismista ja aloin laittaa välejämme poikki. Ei ollut helppoa irrottautua kun muut olivat vielä hänen alaisiaan. Kukaan ei kuunnellut neuvojani ja vielä tänä päivänäkin lähipiirissä on ihmisiä jotka eivät ymmärrä narsismista mitään. Minua ei hävetä että uskoin häntä aluksi koska olin nuori. Lähinnä hävettää se että narsku on puhunut minusta paskaa omalle perheelleni ja niin kauan kuin he eivät ymmärrä narskun puheita valheiksi niin minulla on huono maine toisten ihmisten mielessä ilman syytä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Narsisteja kiinnostavat sosiaalista kanssakäymistä vaativat ammatit, kuten opettajan ammatti ja bisnesala. Lisäksi heitä kiehtovat ammatit, joissa on mukana seikkailuaspekti.
Opettajat nauttivat yhteiskunnassamme sellaista arvostusta, että heidän narsismiltaan suljetaan liian usein silmät.
Vierailija kirjoitti:
Tiesittekö, että monella narsistin uhrilla on narsistisia piirteitä? Sattuma sanelee usein, onko uhri juoksupojan vai uhrin roolissa. Sen mukaan, kummasta on enemmän hyötyä narsistille.
Kuka tahansa, jota riittävän hyvin manipuloidaan, tuntee esimerkiksi oikeutettua suuttumusta. Moni tuntee myös vihaa, ylemmyydentunnetta ja asettaa itsensä muiden yläpuolelle toisen pienestä tunteisiin vetoavasta tönäisystä.En ymmärrä, miksi "hoviväkeen kuuluva" olisi enemmän tai vähemmän uhri, tai enemmän/vähemmän syyllinen kuin lähiuhri?
Jokaisen omat luonteenpiirteet vaikuttavat siihen, astuuko haluttuun rooliin vai ei. Molemman tyyppiset uhrit ovat narsistin johdateltavissa, manipuloitavissa ja käytettävissä.
Heitä yhdistää sama asia: kyky tuottaa narsistille tyydytystä. Ehkä myös hallitsematon tunne-elämä ja tarve olla parempi kuin muut? Terve itsetunto on veteen piirretty viiva.
Jos on mennyt itse halpaan, on helppo hakea syytä niistä, jotka myös menivät? Hävettääkö se, että uhrina mahdollisti narsistin toiminnan? Ei pitäisi. Tähtiuhreja ei ole.
Jokainen entinen narsistin uhri on myös tuleva narsistin uhri, mahdollistaja - jos ei tutustu syihin, joiden vuoksi joutui uhriksi, ja korjaa niitä. Kyse ei ole vain siitä, että tunnistaa narsistin. Kyse on myös siitä, että eheyttää rikkinäisen tunne-elämänsä sellaiseksi, ettei siitä ole narsistille hyötyä.
Peli on sairas riippumatta siitä, missä roolissa "uhri" on. Halusi tai ei, uhri on mahdollistaja (kuten alkoholistinkin puoliso usein on). Tavallaan uhri on syyntakeeton tilanteessa, jota ei tunnista.
Mulle tuli vastaan näitä narsistisia luonteenpiirteitä omaavia sekoja, kunnes huomasin kaavan ja opin puolustamaan ja arvostamaan itseäni. Nykyään saan olla rauhassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tiedän pomoja jotka saivat ulossavustettua inhoamansa henkilön, mutta samalla meni oma maine. Uusille työntekijöille kerrotaan tuosta pomosta, kuinka se teki niin ja niin ja savusti henkilön pois. Ikinä ei pääse maineestaan eroon.
Entinen työkaverini oli pomon hovissa (minä lähdin kun pomon persoonallisuusvamma valkeni). Hovilainen järkyttyi kun kerroin, että tässähän on oppikirjaesimerkki narsistista! Hän ei ollut vain tajunnut sitä, vaikka oli ollut mukana vuosikaudet narskun aiheuttamissa pöyristyttävissä episodeissa työntekijöiden, yhteistyökumppanien, asiakkaiden jne kanssa. Puhumattakaan pomon henkkoht sodista, jotka ei lopu ikinä.
Hovilaista ei voi silti pelkästään syyttää, sillä häntäkin manipuloitiin vahvasti eikä hän sitä itse näe, miten narsku vaikutti hyvin negatiivisesti häneenkin. Silti hän jäi sinne, ei vain osaa tai uskalla irtautua 😪 Vaikka jopa tajusi sen, miten häntä välillä liehitellään armonlahjoilla (jotta sietää taas sairasta käytöstä ja ihmisten kohtelua). Jotain hän siitä saa, vaikka näkee, miten itsetunto ja elämänilo ja luottamus katoaa hänestä.
Mutta kamalaa kyllä, että hovilaiset hiljaa hyväksyvät (koska eivät puutu!) narsistin ihan törkeän kohtelun ja käytöksen. He eivät uskalla puuttua eivätkä kyseenalaistaa narskun käytöstä. Ovat myös sokeutuneet ja tottuneet siihen siellä kuplassa, etteivät enää erota, mikä on normaalia ja mikä ei. Ja mikä ei todellakaan kuulu esim työpaikoille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tuo on ihan totta. Yllättävän monet olettavat noin, mutta eihän narsisti pysty salaamaan olemustaan juuri lainkaan, kun tekemisissä on useamman kerran. Heidän kanssaan viihtyvät ne, joilla on itselläänkin samaa problematiikkaa joko taustoissaan tai omassa psyykessään tai sitten ne, joiden ÄO ei ole kovin korkea.
Elämähän olisi aivan vainoharhaista ja hyvin raskasta jos lähtöoletus olisi aina, että toinen saattaa valehdella tai valehtelee. Tottakai kaikki haluaa uskoa ensimmäiseksi ihmisen vilpittömyyteen ja hyvyyteen sekä hyviin tarkoitusperiin. Ne varotuskellot soi sitten myöhemmin kun ihmisen todellinen luonne selviää.
Näen asian eri tavalla. Ehkä työnikin on vaikuttanut asiaan, mutta kyllä minä suodatan sitä mitä minulle kerrotaan totena. Ainakin siltä kannalta, että kyseessä on vain hänen oma näkökulmansa asiaan, ellei suorastaan valetta. On huolestuttavaa, jos joku uskoo kaiken mitä hänelle sanotaan suodattamatta sitä mitenkään. Narsistille on tyypillistä esittää itsensä uhrina ja valehdella, jotta toinen kokisi häntä kohtaan velvollisuudentunnetta ja ihailua. Erityisen helppo saalis on sellainen ihminen, joka uskoo hänen tarinansa vaikkapa muista ihmisistä, jotka muka ovat tehneet sitä ja tätä.
Vierailija kirjoitti:
Tiesittekö, että monella narsistin uhrilla on narsistisia piirteitä? Sattuma sanelee usein, onko uhri juoksupojan vai uhrin roolissa. Sen mukaan, kummasta on enemmän hyötyä narsistille.
Kuka tahansa, jota riittävän hyvin manipuloidaan, tuntee esimerkiksi oikeutettua suuttumusta. Moni tuntee myös vihaa, ylemmyydentunnetta ja asettaa itsensä muiden yläpuolelle toisen pienestä tunteisiin vetoavasta tönäisystä.En ymmärrä, miksi "hoviväkeen kuuluva" olisi enemmän tai vähemmän uhri, tai enemmän/vähemmän syyllinen kuin lähiuhri?
Jokaisen omat luonteenpiirteet vaikuttavat siihen, astuuko haluttuun rooliin vai ei. Molemman tyyppiset uhrit ovat narsistin johdateltavissa, manipuloitavissa ja käytettävissä.
Heitä yhdistää sama asia: kyky tuottaa narsistille tyydytystä. Ehkä myös hallitsematon tunne-elämä ja tarve olla parempi kuin muut? Terve itsetunto on veteen piirretty viiva.
Jos on mennyt itse halpaan, on helppo hakea syytä niistä, jotka myös menivät? Hävettääkö se, että uhrina mahdollisti narsistin toiminnan? Ei pitäisi. Tähtiuhreja ei ole.
Jokainen entinen narsistin uhri on myös tuleva narsistin uhri, mahdollistaja - jos ei tutustu syihin, joiden vuoksi joutui uhriksi, ja korjaa niitä. Kyse ei ole vain siitä, että tunnistaa narsistin. Kyse on myös siitä, että eheyttää rikkinäisen tunne-elämänsä sellaiseksi, ettei siitä ole narsistille hyötyä.
Peli on sairas riippumatta siitä, missä roolissa "uhri" on. Halusi tai ei, uhri on mahdollistaja (kuten alkoholistinkin puoliso usein on). Tavallaan uhri on syyntakeeton tilanteessa, jota ei tunnista.
Tämä on totta.
Yksi osa piirissä olemisessa on, että siitä hyötyy. Ja saadun hyödyn vuoksi tekee näitä narsistin haluamia juttuja. Monet narsistit toimivat hienovaraisesti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuo on ihan totta. Yllättävän monet olettavat noin, mutta eihän narsisti pysty salaamaan olemustaan juuri lainkaan, kun tekemisissä on useamman kerran. Heidän kanssaan viihtyvät ne, joilla on itselläänkin samaa problematiikkaa joko taustoissaan tai omassa psyykessään tai sitten ne, joiden ÄO ei ole kovin korkea.
Elämähän olisi aivan vainoharhaista ja hyvin raskasta jos lähtöoletus olisi aina, että toinen saattaa valehdella tai valehtelee. Tottakai kaikki haluaa uskoa ensimmäiseksi ihmisen vilpittömyyteen ja hyvyyteen sekä hyviin tarkoitusperiin. Ne varotuskellot soi sitten myöhemmin kun ihmisen todellinen luonne selviää.
Näen asian eri tavalla. Ehkä työnikin on vaikuttanut asiaan, mutta kyllä minä suodatan sitä mitä minulle kerrotaan totena. Ainakin siltä kannalta, että kyseessä on vain hänen oma näkökulmansa asiaan, ellei suorastaan valetta. On huolestuttavaa, jos joku uskoo kaiken mitä hänelle sanotaan suodattamatta sitä mitenkään. Narsistille on tyypillistä esittää itsensä uhrina ja valehdella, jotta toinen kokisi häntä kohtaan velvollisuudentunnetta ja ihailua. Erityisen helppo saalis on sellainen ihminen, joka uskoo hänen tarinansa vaikkapa muista ihmisistä, jotka muka ovat tehneet sitä ja tätä.
Järkevä ihminen muodostaa itse mielipiteen muista ihmisistä eikä usko muiden ”pahaa puhetta” yms
Vierailija kirjoitti:
Vi6erailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuo on ihan totta. Yllättävän monet olettavat noin, mutta eihän narsisti pysty salaamaan olemustaan juuri lainkaan, kun tekemisissä on useamman kerran. Heidän kanssaan viihtyvät ne, joilla on itselläänkin samaa problematiikkaa joko taustoissaan tai omassa psyykessään tai sitten ne, joiden ÄO ei ole kovin korkea.
Elämähän olisi aivan vainoharhaista ja hyvin raskasta jos lähtöoletus olisi aina, että toinen saattaa valehdella tai valehtelee. Tottakai kaikki haluaa uskoa ensimmäiseksi ihmisen vilpittömyyteen ja hyvyyteen sekä hyviin tarkoitusperiin. Ne varotuskellot soi sitten myöhemmin kun ihmisen todellinen luonne selviää.
Näen asian eri tavalla. Ehkä työnikin on vaikuttanut asiaan, mutta kyllä minä suodatan sitä mitä minulle kerrotaan totena. Ainakin siltä kannalta, että kyseessä on vain hänen oma näkökulmansa asiaan, ellei suorastaan valetta. On huolestuttavaa, jos joku uskoo kaiken mitä hänelle sanotaan suodattamatta sitä mitenkään. Narsistille on tyypillistä esittää itsensä uhrina ja valehdella, jotta toinen kokisi häntä kohtaan velvollisuudentunnetta ja ihailua. Erityisen helppo saalis on sellainen ihminen, joka uskoo hänen tarinansa vaikkapa muista ihmisistä, jotka muka ovat tehneet sitä ja tätä.
Järkevä ihminen muodostaa itse mielipiteen muista ihmisistä eikä usko muiden ”pahaa puhetta” yms
Narskujen kohdalla totuus kannattaa aina selvittää muitakin kautta. Ja kyllä, ylipäätään kaikkiinn ikäviin "juoruihin" kannattaa suhtautua varauksella. On hyvä muodostaa itse kuva ihmisistä suoraan, ei välikäsien kautta.
Siihenhän narsku juuri pyrkii, että hän sulkee omansa kuplan ja hänen luoman todellisuuden sisään, jotta muut eivät enää erota, mikä on totta ja mikä ei. Mikä on normaalia ja mikä ei. Narsku haluaa sulkea täysin valtaansa sumuttaen tarinoillaan. Ja saa siten muut alaisikseen ja kontrolliinsa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuo on ihan totta. Yllättävän monet olettavat noin, mutta eihän narsisti pysty salaamaan olemustaan juuri lainkaan, kun tekemisissä on useamman kerran. Heidän kanssaan viihtyvät ne, joilla on itselläänkin samaa problematiikkaa joko taustoissaan tai omassa psyykessään tai sitten ne, joiden ÄO ei ole kovin korkea.
Elämähän olisi aivan vainoharhaista ja hyvin raskasta jos lähtöoletus olisi aina, että toinen saattaa valehdella tai valehtelee. Tottakai kaikki haluaa uskoa ensimmäiseksi ihmisen vilpittömyyteen ja hyvyyteen sekä hyviin tarkoitusperiin. Ne varotuskellot soi sitten myöhemmin kun ihmisen todellinen luonne selviää.
Näen asian eri tavalla. Ehkä työnikin on vaikuttanut asiaan, mutta kyllä minä suodatan sitä mitä minulle kerrotaan totena. Ainakin siltä kannalta, että kyseessä on vain hänen oma näkökulmansa asiaan, ellei suorastaan valetta. On huolestuttavaa, jos joku uskoo kaiken mitä hänelle sanotaan suodattamatta sitä mitenkään. Narsistille on tyypillistä esittää itsensä uhrina ja valehdella, jotta toinen kokisi häntä kohtaan velvollisuudentunnetta ja ihailua. Erityisen helppo saalis on sellainen ihminen, joka uskoo hänen tarinansa vaikkapa muista ihmisistä, jotka muka ovat tehneet sitä ja tätä.
Järkevä ihminen muodostaa itse mielipiteen muista ihmisistä eikä usko muiden ”pahaa puhetta” yms
Juuri niin. Narsistisia piirteitä omaavat tunnistaa useimmiten aika lyhyenkin kanssakäymisen perusteella taipumuksesta puhua pahaa muista. Toinen merkki on uhrina ja toisaalta sankarina tai poikkeusyksilönä esiintyminen. Viimeksimainittu on huvittava, koska narsistit eivät itse ymmärrä olevansa kuin toistensa klooneja. Tylsempää "ihmisrotua" saa hakea. Kaikessa on aina kyse heistä eivätkä he yksinkertaisesti kykene käsittämään muiden erilaista ajattelutapaa ja elämää. Siihen ei älyllinen kapasiteetti ja harhaisuus anna myöten.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vi6erailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuo on ihan totta. Yllättävän monet olettavat noin, mutta eihän narsisti pysty salaamaan olemustaan juuri lainkaan, kun tekemisissä on useamman kerran. Heidän kanssaan viihtyvät ne, joilla on itselläänkin samaa problematiikkaa joko taustoissaan tai omassa psyykessään tai sitten ne, joiden ÄO ei ole kovin korkea.
Elämähän olisi aivan vainoharhaista ja hyvin raskasta jos lähtöoletus olisi aina, että toinen saattaa valehdella tai valehtelee. Tottakai kaikki haluaa uskoa ensimmäiseksi ihmisen vilpittömyyteen ja hyvyyteen sekä hyviin tarkoitusperiin. Ne varotuskellot soi sitten myöhemmin kun ihmisen todellinen luonne selviää.
Näen asian eri tavalla. Ehkä työnikin on vaikuttanut asiaan, mutta kyllä minä suodatan sitä mitä minulle kerrotaan totena. Ainakin siltä kannalta, että kyseessä on vain hänen oma näkökulmansa asiaan, ellei suorastaan valetta. On huolestuttavaa, jos joku uskoo kaiken mitä hänelle sanotaan suodattamatta sitä mitenkään. Narsistille on tyypillistä esittää itsensä uhrina ja valehdella, jotta toinen kokisi häntä kohtaan velvollisuudentunnetta ja ihailua. Erityisen helppo saalis on sellainen ihminen, joka uskoo hänen tarinansa vaikkapa muista ihmisistä, jotka muka ovat tehneet sitä ja tätä.
Järkevä ihminen muodostaa itse mielipiteen muista ihmisistä eikä usko muiden ”pahaa puhetta” yms
Narskujen kohdalla totuus kannattaa aina selvittää muitakin kautta. Ja kyllä, ylipäätään kaikkiinn ikäviin "juoruihin" kannattaa suhtautua varauksella. On hyvä muodostaa itse kuva ihmisistä suoraan, ei välikäsien kautta.
Siihenhän narsku juuri pyrkii, että hän sulkee omansa kuplan ja hänen luoman todellisuuden sisään, jotta muut eivät enää erota, mikä on totta ja mikä ei. Mikä on normaalia ja mikä ei. Narsku haluaa sulkea täysin valtaansa sumuttaen tarinoillaan. Ja saa siten muut alaisikseen ja kontrolliinsa.
Se ei oikein käytännössä ole mahdollista, että lähtisi selvittelemään totuutta jostain tyypistä normaalista kanssakäymisessä, mutta sitä ei tarvitakaan, jotta voi tunnistaa vahingollisen ihmistyypin. Ihan tämän henkilön oma käytös antaa siitä viitteitä tarpeeksi, jos merkit vain ymmärtää.
Näistä "lentävistä apinoista" suurin osa on tyhmiä , jotkut ohutnahkaisia narsisteja jotka saavat voimantunnetta peesatessaan itse SUURTA NARSKUA. Omakohtaista kokemusta on. Veljeni ja naisystävänsä uskoivat narskua ( diagnosoitu) joka levitti ympäri maata tietoa " se on murhannut oman äitinsä ja narskulla on siitä todisteet". En ole murhannut ketään , mutta keissin jatkuessa ilmeni että narsku oli tappanut oman lapsensa ja istunut vankimielisairaalassa. Juu , tarvittiin psykiatria ja poliisia , mutta nyt nuo paskat on olleet poissa elämästäni 35 vuotta. Tosin veli on yrittänyt uida takaisin "hän ei ole tehnyt mitään, hän ei tiedä mistään mitään " tyylillä. Siis niin oksettavaa sakkia että kun tätä kirjoitan niin meinaa laatta lentää. Jos tästä meikätyttö jotain lohtua saa niin huhut on kertoneet että veljeni asuu yksin katkerana , entinen naisystävänsä asuu naistenhakkaajan kanssa ja itse narsku kuoli kituliaasti kurkkusyöpään. So sad , so sad.
Mäkin nyökyttelin töissä (pomo ja hänen poikansa) vain että joojoo, niinpä, mielenkiintoista.. narskujen jutuille, vaikka todellakin tiesin koko ajan, että kaikki on narskujen omista tarkoitusperistä nousevaa tarinaa, puppua ja sumutusta. Seurasin lähinnä huvittuneena, kun luulivat minun nielevän kaiken. Pidin pokkani ja häivyin liukkaasti.
Nyt minulla on mieleltään terve, tasapainoinen, järkevä ja mukava esimies 😊
Enemmän mua harmittaa omat tuhlatut vuodet ja menetetyt kasvot, kuin häpeä. Mutta kyllä hävettääkin. Pohdin, miten korjaan oman kuvani muille ihmisille, en ole enää hovin jäsen, ja minuun voi nykyään luottaa. Sellainen olen syntyjäni ollut ja oikeasti olen, joten palaan juurilleni. Se tuntuu hyvältä, turvalliselta ja tosi energisoivalta! Narsku muovasi minusta vahanuken, jota en tunnista.
En ole kuitenkaan täysin pettynyt itseeni, narskun hoviin voi erehtyä fiksukin. Minä olin hyvin nuori, rankasta lapsuudestani haavoittunut ja "pakomatkalla", kun narsku levitti äidilliset pelastajan siivet ylleni. Olen narsistiäidin kasvattama ja siitä sujuvasti miehen narsistisen perheen leluksi.
Surullisinta on katsoa taaksepäin, suvussa on vuosikymmenien, puolen vuosisadan ja pidemmänkin pituisia narskutarinoita. He elävät näissä hoveissaan ikuisesti, lapset sairastuvat psyykkisesti, heistä tulee pahoinvoivia aikuisia, jotka kasvattavat jälleen rikkinäisiä lapsia syntipukki-kultalapsi ym. järjestelmässä. Pyörä pyörii. Sukuhovin kuningattaren paikka siirtyy matriarkaalisesti äidiltä seuraavalle. Vävyt ja miniät ovat lapsentekokoneita ja statisteja, toki jos heistäkin voi hyötyä niin hyvä.
Olen kovin onnellinen, etten ole tuossa enää mukana ja kun heitä tapaa pakollisen verran, on energia imetty kuiviin moneksi päiväksi. Ilo, valo ja onnellisuus ovat sellaisia asioita nykyään itsessäni, joita he eivät voi sietää. Sihisevät hymylleni kuin käärmeet.
Ei hävettänyt, koska en narsistivanhemman lapsena voinut tietää enkä älytä. Vasta yli 15-vuotiaana aloin ymmärtämään ettei tämä ole normaalia ja aloin pistämään vastaan narsistille. Hän heitti minut sitten pihalle heti kun täytin 18. Ei hävettänyt vaan suututti miten joku voi kohdella omia lapsiaan jotka ovat puolustuskyvyttömiä vanhempaansa vastaan. Terapeutin kanssa on näitä käyty läpi jo monta vuotta
Tuo on ihan totta. Yllättävän monet olettavat noin, mutta eihän narsisti pysty salaamaan olemustaan juuri lainkaan, kun tekemisissä on useamman kerran. Heidän kanssaan viihtyvät ne, joilla on itselläänkin samaa problematiikkaa joko taustoissaan tai omassa psyykessään tai sitten ne, joiden ÄO ei ole kovin korkea. [/quote]
Elämähän olisi aivan vainoharhaista ja hyvin raskasta jos lähtöoletus olisi aina, että toinen saattaa valehdella tai valehtelee. Tottakai kaikki haluaa uskoa ensimmäiseksi ihmisen vilpittömyyteen ja hyvyyteen sekä hyviin tarkoitusperiin. Ne varotuskellot soi sitten myöhemmin kun ihmisen todellinen luonne selviää.