Lue keskustelun säännöt.
Vanhempien harrastusten "suunnitelmallisuus" perheessä
03.09.2013 |
Miten muissa perheissä toimitaan vanhempien harrastusten ja muiden menojen suhteen? Aloitatteko puolisonne kans noin vain uusia harrastuksia ilmoittamatta toiselle osapuolelle mitään? Tai lähdettekö hetken mielijohteesta jonnekin (niin kuin meillä mies metsästämään tai urheilemaan)
Meillä tämä toimii niin, että mies tuntuu ilmoittavan itsensä milloin mihinkin harrastukseen, neuvottelematta minun kanssa mitään tai edes sanomatta, että on ilmoittautunut. Tai lähteekin yhtäkkiä metille, vaikka aiemmin on tuumannut, ettei taida tehdä kyseisenä päivänä mitään muuta kuin olla kotona. Mitään ajankäyttöä ei suostu suunnittelemaan etukäteen, kun hyppää aina johonkin suuntaan silloin kun siltä tuntuu. Jos satun asiasta mainitsemaan, niin tuumaa vaan että minähän menen ja hanki sinäkin harrastuksia, ettei tarvi valittaa. Minä en kylläkään ihan niin vaan pysty säntäilemään, sillä minä kuljetan lapsia useana iltana harrastuksissa. (Niin...nämä lapset eivät siis ole puolisoni lapsia, joten hänellä ei ole varsinaista velvollisuutta osallistua tähän toimintaan).
Minä toivoisin, että perheellinen ihminen toimisi vähän suunnitellummin ajankäytön suhteen. Yhteinen aika jää tosi vähälle muutenkin, ja jos minä ja kaksi tytärtäni olemme odottaneet yhteistä koti-iltaa (sillä mies on siihen malliin alustavasti puhunut) niin pettymys onkin kova, kun yksi vain mielivaltaisesti sittenkin häipyy. Oli arki tai viikonloppu kyseessä..
Meneekö tämä muilla näin, vai sooloileeko miehet yleensäkin näin?
Kommentit (27)
[quote author="Vierailija" time="03.09.2013 klo 18:35"]
No noin lapsellisesti ajattelevan ei kannata alkaa seurustelemaan ihmisen kanssa jolla on lapsia. Mitä hiton järkeä siinä on jos ei aijo osallistua mihinkään? Silloin kannattaa olla niiden lapsettomien kanssa. Niitäkin on meinaa. Ja jättää nämä lapselliset ihmiset niille jotka ymmärtävät osallistua ja haluavat osallistua! Voi että kun on yksinkertaista ja itsekästä porukkaa.
[/quote]
Ajattelepa näin päin: ne lapsen eronneet vanhemmat sopivat lapsen tulemisista ja menemisistä keskenään. Lapsettomalta seurustelukumppanilta ei kysytä mielipidettä, joten ei häntä voi oikein ilmaisena lapsenvahtinakaan pitää.
Minä olen nimittäin seurustelusuhteessa se lapseton osapuoli ja joudun aina välillä muistuttamaan, etten ole piika ja autokuski.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Täällä nyt näyttää puolustavan itseään itsekkäät ihmiset. Olkaa yksin niin saatte kaiken aikanne itsellenne. Älkää ottako vaan kermoja päältä.
Jos sulta ei kysytä mielipidettä niin ehkä olisi keskustelun paikka? Ja edelleen jos tunnet olevasi pelkkä piika niin vaihda maisemaa. Tai tee asioille jotain että ne muuttuu. Ala vaikka osallistumaan ja pitämään huolta että sinuakin kuunnellaan etkä valita täällä kuin surkeaa sulla onkaan.
Aikuiset ihmiset jos ei lapsia niin ei siinä tarvi kysellä voinko harrastaa sitä sun tätä. Mikäli lapsia on niin ei sitä ehdi harrastaa mitään jos meinaa lapset hoitaa, kodin jne.
Ja edelleen , ei kannata seurustella lapsellisten ihmisten kanssa jos ei resurssit riitä. Eikä ole halua osallistua. Tai jos pitää itseään piikana yms. Sitä se vanhemuus hyvin pitkälle on. Oli ne biologisia lapsia tai ei.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="03.09.2013 klo 18:54"]
Aikuiset ihmiset jos ei lapsia niin ei siinä tarvi kysellä voinko harrastaa sitä sun tätä. Mikäli lapsia on niin ei sitä ehdi harrastaa mitään jos meinaa lapset hoitaa, kodin jne.
[/quote]
Hyvin ehtii harrastaa. Kotitöitä ei tartte tehdä kaikkea vapaa-aikaa jos osaa vähääkään organisoida.
Meillä on uusperhe ja kyllä kumpikin ilmoittaa hyvissä ajoin mitä on tekemässä ja minne menemässä ja myös minä olen näin tehnyt vaikka olen lähi-äitipuolena ollut ja yhteisiä lapsia ei ole aina ollut. Ei kai perhe muodostu vasta sitten kun saadaan yhteisiä lapsia? Eikö lapsettomat pariskunnat sovi keskenään menoistaan vaan tekevät mitä ja milloin lystäävät? Tuskin.