Lue keskustelun säännöt.
Lahjakkaatlapset.fi -sivut avattu!
03.09.2013 |
Tervetuloa!
Mietityttääkö lapsen oppiminen, turhautuminen, ehkä jopa kiukku liian helposta koulusta, jossa "ei opi mitään". Lapset ovat koulua aloittaessaan hyvin erilaisia, joku lukee jo kirjoja ja laskee kertolaskuja. Osa opettelee vasta kirjaimia ja numeroita.
On tärkää, että myös lahjakas oppilas saa jo heti alusta oppimiskokemuksia, jotta koulumotivaatio ja into oppimiseen säilyy myös isompana. Tämä on edellytys myös tärkeiden opiskelu- ja työskentelytaitojen kehittymiselle, sekä lahjakkaan lapsen henkiselle hyvinvoinnille.
"Suomalaisen yhteiskunnan peruspiirteisiin ja –arvoihin kuuluu, että kenenkään ei anneta pudota kelkasta. Pärjäämme PISA-testeissä, koska meillä heikoimmat ovat keskimäärin parempia kuin muiden maiden. Mutta tuleeko mieleen yhtään suomalaista älykästä tai lahjakasta lasta tai nuorta? Onko Suomessa nostettu tällaisia lapsia esiin mediassa, tai edes lapsen omassa lähipiirissä? Todennäköisesti ei, sillä Suomessa ”joka kuuseen kurkottaa se katajaan kapsahtaa”; USA:ssa sen sijaan ”shoot for the moon, even if you miss it, you will land among the stars”.
Yhteiskunnassamme ei siis monia lasten ja nuorten erikoislahjakkuuksia ei juurikaan korosteta. Lahjakas urheilija todennäköisesti saa kiitosta, kannustusta ja tukea, mutta kognitiivisilta kyvyiltään edukseen erottuvan oletetaan pärjäävän omillaan ja olevan kyvyistään vaatimaton. Lahjakkaan lapsen tai nuoren kasvattajia saatetaan myös varoitella liiasta kannustamisesta, ja jopa ehdottaa että he pyrkisivät erilaisin keinoin hidastamaan lahjakkaan lapsen tai nuoren kehitystä jotta hän olisi “normaalimpi”...
Kommentit (27)
Hieno juttu, että tuetaan myös lahjakkaita lapsia. Ei ole omalla kohdalla mitenkään ajankohtainen asia mutta olen huomannut että todella isoja eroja on jo ihan pienien lapsienkin osaamisessa. Esim lapseni kerhoryhmässä aikoinaan oli poika joka oli oppinut lukemaan 3 vuotiaana.. mietin juuri kun aloittivat eskarin nyt, että hänellä mahtaa olla tylsää välillä kun olen omalta lapselta kuullut millaisia ne eskaritehtävät ovat (en tiedä miksi ei aloittanut koulua 6 vuotiaana).
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Huh huh, itse aloitin peruskoulun vuonna 1977.
Silloin kehoitettiin olemaan hiljaa siitä kun vaikka kuinka jätti lukematta ja tekemättä, kokeista tuli kymppejä tai vähintään kiitettäviä. Peruskoulu = koulu alisuoriutumiseen.
Olen kyllä akateemisesti koulutettu ja hyvässä työpaikassa, mutta osaan yhä näin aikuisiälläkin ottaa löysästi. Esimerkiksi vaikka kirjoitella tänne / muuten sluibailla ja sitten kuitenkin ottaa kehuja vastaan projekteista :-) "juu, oli kamalan työläs..." hah
Ja vaikka ottaisin todella vastuullisen pestin ja maailman murheet kantaakseni, ei se juurikaan näkyisi palkkapussissa, kun "tuloerot ovat ihan kamala asia" ja verotus hoitaa loput. Eli loppujen lopuksi ihan hyvä koulu tuo 70-80-lukujen peruskoulu...
Koulunaloituksen aikaistaminen on vähän monipiippuinen juttu. Joillekin varmasti saattaa sopia hyvinkin, mutta lapsi on kokonaisuus ja koulunaikaistamisessa olisi tärkää että juurikin sosiaalinen ja henkinen puoli on valmis aikaistukseen. Toisaalta lahjakkaan lapsen kohdalla on usein kyse sellaisesta omaksumisnopeudesta, ettei yksi vuosi oikein auta, lapsi turhautuu juurikin etenemisnopeuteen, joka on yhtä hidas myös ylemmällä luokalla. Hän ei tarvitse sellaista toistomäärää kuin muut ja tarvitsisi siksi erityisjärjestelyjä, omaa oppimateriaalia jota tehdä kun muut kertaavat yms.
Itse mietin tammikuussa syntyneen, todella nopeaälyisen lapsen koulunaloituksen aikaistamista.
Päädyin siihen ettei aikaisteta, kun näin esikoisen kohdalla miten rankka oikeasti se muutos on eskarista/päivähoidosta kouluun. Aloittakoot samana vuonna syntyneiden kanssa ja kirikööt sitten vaikka myöhemmin luokan tai parin yli jos on tarvetta.
Tyttäreni osasi lukea, kirjoittaa ja laskea sujuvasti ennen eskariin menoa. Ei silti olisi tullut mieleenkään laittaa häntä jonnekin "lahjakkaiden lasten" ryhmään.
Kyllä häntä on osattu motivoida ihan eskarista lähtien nyt kakkosluokalle asti. Koulun alussa porukka jaettiin pienempiin ryhmiin, lapsille ei mitenkään painotettu, että kuka on osaavien ja kuka opettelevien jne. porukassa, mutta näin saatiin jo osaavat motivoitua vähän vaativammilla tehtävillä.
Tilanne kyllä tasaantuu ja nyt alkaa jo suurin osa olla samalla tasolla, eli ei mitään tarvetta "elitistisoida" jo pientä lasta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lueskelin sivustoa ja erityisesti lahjakkaan lapsen tunnusmerkkejä ja luonteenpiirteitä. Yksi merkittävä tekijä näytti puuttuva eli se, jolla usein ihan järkevästi perusteellaan, miksi lapsi on ikäistensä kanssa yleisopetuksessa: sosiaaliset taidot. Jos vain tuetaan lapsen todellista tai oletettua lahjakkuutta ja perustetaan heille omia kouluja tai luokkia, niin en hämmästelisi yhtään, jos kohta yhteiskunnassamme hiippailisi enemmän tai vähemmän omituisia propellihattuisia hörhöja, jotka liitelevät jossain "ylemmissä" sfääreissä, mutta eivät tajua normaalista arkielämästä pätkääkään. Kai heillä on sitten ihaileva palveluskunta, joka hoitaa näitä pikkuneroja.
Tiedän, että kohta tulee lunta tupaan. Älkää suotta repikö pelihousujanne älkääkä tukehtuko herneisiin ja poroihin. Todella lahjakkaita mahtuu Suomen kokoiseen kansakuntaan hyvin vähän. Useimmat ovat vain nenäkkäitä nokkelia tenavia, jotka myöhemmin eivät erotu meistä tavallisistä junteista millään tavalla ainakaan edukseen.
[quote author="Vierailija" time="03.09.2013 klo 10:00"]
Aloittakoot samana vuonna syntyneiden kanssa ja kirikööt sitten vaikka myöhemmin luokan tai parin yli jos on tarvetta.
[/quote]
Näin itsekin ajattelen oman ekaluokkalaisen kanssa. Esim 2. luokka on sellainen jonka voi tarvittaessa hypätä. Ekaluokalla on kiva toisten kanssa opetella noita perusjuttuja ja sitten kiriä tarvittaessa myöhemmin. Tietysti kaverikuviot siinä voi kärsiä ja tokihan sen kaikki huomaavat ja saattavat vähän ihmetelläkin. Mutta ei 2.luokalla niin paljon kuin myöhemmin.
Toisaalta uskon ja toivon, että lahjakkaiden huomioiminen tulee paranemaan ja sopivampia käytäntöjä ja materiaalia tulee yhä enemmän opettajien käyttöön. Joka luokassa on kuitenkin keskimäärin 1-3 lasta, jotka tällaista eritytystä tarvitsisivat, joten kyse on tiedostamisesta ja toteuttamisesta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="03.09.2013 klo 10:03"]
Tilanne kyllä tasaantuu ja nyt alkaa jo suurin osa olla samalla tasolla, eli ei mitään tarvetta "elitistisoida" jo pientä lasta.
[/quote]
Tilanne ei tasaannu (valitettavasti). Nopea omaksuja on nopea omaksuja ja hänet voi hidastuttaa ainoastaan estämältä häntä oppimasta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="03.09.2013 klo 10:13"]
Lueskelin sivustoa ja erityisesti lahjakkaan lapsen tunnusmerkkejä ja luonteenpiirteitä. Yksi merkittävä tekijä näytti puuttuva eli se, jolla usein ihan järkevästi perusteellaan, miksi lapsi on ikäistensä kanssa yleisopetuksessa: sosiaaliset taidot. Jos vain tuetaan lapsen todellista tai oletettua lahjakkuutta ja perustetaan heille omia kouluja tai luokkia, niin en hämmästelisi yhtään, jos kohta yhteiskunnassamme hiippailisi enemmän tai vähemmän omituisia propellihattuisia hörhöja, jotka liitelevät jossain "ylemmissä" sfääreissä, mutta eivät tajua normaalista arkielämästä pätkääkään. Kai heillä on sitten ihaileva palveluskunta, joka hoitaa näitä pikkuneroja.
Tiedän, että kohta tulee lunta tupaan. Älkää suotta repikö pelihousujanne älkääkä tukehtuko herneisiin ja poroihin. Todella lahjakkaita mahtuu Suomen kokoiseen kansakuntaan hyvin vähän. Useimmat ovat vain nenäkkäitä nokkelia tenavia, jotka myöhemmin eivät erotu meistä tavallisistä junteista millään tavalla ainakaan edukseen.
[/quote]
Katsoin dokkarin erityislahjakkaista ja tätä mieltä oli myös erityislahjakkaisiin erikoistunut psykologi. Että on paha virhe erottaa heidät normaalista elämästä.
[quote author="Vierailija" time="03.09.2013 klo 10:13"]
Lueskelin sivustoa ja erityisesti lahjakkaan lapsen tunnusmerkkejä ja luonteenpiirteitä. Yksi merkittävä tekijä näytti puuttuva eli se, jolla usein ihan järkevästi perusteellaan, miksi lapsi on ikäistensä kanssa yleisopetuksessa: sosiaaliset taidot. Jos vain tuetaan lapsen todellista tai oletettua lahjakkuutta ja perustetaan heille omia kouluja tai luokkia, niin en hämmästelisi yhtään, jos kohta yhteiskunnassamme hiippailisi enemmän tai vähemmän omituisia propellihattuisia hörhöja, jotka liitelevät jossain "ylemmissä" sfääreissä, mutta eivät tajua normaalista arkielämästä pätkääkään. Kai heillä on sitten ihaileva palveluskunta, joka hoitaa näitä pikkuneroja.
Tiedän, että kohta tulee lunta tupaan. Älkää suotta repikö pelihousujanne älkääkä tukehtuko herneisiin ja poroihin. Todella lahjakkaita mahtuu Suomen kokoiseen kansakuntaan hyvin vähän. Useimmat ovat vain nenäkkäitä nokkelia tenavia, jotka myöhemmin eivät erotu meistä tavallisistä junteista millään tavalla ainakaan edukseen.
[/quote]
Mitä vikaa on propellihattuisissa hörhöissä "jotka eivät tajua normaalista arkielämästä pätkääkään"? Hän ei ymmärrä sinua, ja sinä et ymmärrä häntä, mutta miksi molemmat eivät saa elää rauhassa elämäänsä.
Eikö se riitä, että lahjakkaat oppivat olemaan toistensa kanssa ja edes jotenkin löytää suhtautumistapa tähän käsittämättömään yhteiskuntaan. Ei kaikkien ole pakko olla jatkuvasti tekemisissä itseään huomattavasti tyhmempien kanssa, vaikka satunnaiset kohtaamiset avartavatkin (ja hämmentävät, syvästi).
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="03.09.2013 klo 10:13"]
Jos vain tuetaan lapsen todellista tai oletettua lahjakkuutta ja perustetaan heille omia kouluja tai luokkia, niin en hämmästelisi yhtään, jos kohta yhteiskunnassamme hiippailisi enemmän tai vähemmän omituisia propellihattuisia hörhöja, jotka liitelevät jossain "ylemmissä" sfääreissä, mutta eivät tajua normaalista arkielämästä pätkääkään. Kai heillä on sitten ihaileva palveluskunta, joka hoitaa näitä pikkuneroja.
[/quote]
Palveluskunta? - Ööh, missä maassa sinä elät? UK ehkä? Suomen tämänhetkisestä todellisuudesta sinulla ei kuitenkaan taida olla aavistustakaan.
En kannata erillisiä lahjakkaiden kouluja tai luokkia. Tämän vaihtoehto ei kuitenkaan ole se, että lahjakkaat jätetään mustavalkoisesti huomiotta. Siihen löytyy valtavasti harmaan eri sävyjä väliin. On huomattava että Suomessa on pitkä ja haitallinen perinne lahjakkaiden heitteillejätöstä ja puututtava tähän entistä tarkemmin.
[quote author="Vierailija" time="03.09.2013 klo 10:22"]
[quote author="Vierailija" time="03.09.2013 klo 10:13"]
Katsoin dokkarin erityislahjakkaista ja tätä mieltä oli myös erityislahjakkaisiin erikoistunut psykologi. Että on paha virhe erottaa heidät normaalista elämästä.
[/quote]
Normaalia elämää on se, että on koti, kavereita ja koulu, jossa saa oppia oppimaan, eikö vain? Lahjakkailla ei joka koulussa vielä tänäkään päivänä ole tuota jälkimmäistä. Mistä normaalista heidät ollaan mielestäsi erottamassa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lapseni on 4.luokalla. Tiedän, että hänen luokallaan yksi oppilas tekee matematiikassa 6.luokan tehtäviä. Eli jotain lisä haastetta voidaan antaa tavallisessakin luokassa. Kasittääkseni tosiaan lapset saavat lisätehtäviä halunsa mukaan.
Suurin osa luulee, että oma lapsi on erityislahjakas jos ala-asteella saa kymppejä. ja sitten kun keskiarvo alkaakin vähän laskea, on syy koulujärjestelmässä? ihan vinkkinä, kyllä niitä lahjakkaita tuetaan; on matematiikka-/ taidekilpailuja ja lapsi voi mennä vaikka 10-vuotiaana avoimen yliopiston kursseille, skipata luokkia ym. vaihtoehtoja on pilvin pimein.
Lapseni ei osannut mielestäni lukea ainakaan sujuvasti ekalle mennessään ja oppi n 10 päivässä lukemaan sujuvasti. Koulu sujunut erinomaisesti.
Peruskoulussa pitäisi olla kaksi luokkaa, yksi niille jotka opettelee ja niille jotka jo osaa.
Paras vaihtoehto nopeille oppijoille ja erityislahjakkuuksille olisi olla oman ikäluokan mukana peruskoulussa JA saada ylöspäin eriytettyä opetusta. Valitettavasti tämä toteutuu hyvin harvoin ja on täysin kiinni opettajan osaamisesta ja jaksamisesta.
Itse en vetäisi vielä kovin isoja johtopäätöksiä lapsen lahjakkuudesta eskarissa ja 1-2 luokilla.Ns. oikea koulunkäynti alkaa 3 luokalla ja vasta silloin näkee, onko lapsella aivan poikkeuksellista lahjakkuutta vai onko hän vain normaali hyvä oppilas. Näille normaaleille hyville oppilaille yleensä riittää eteneminen oman ikäluokan tahdissa. Lisähaasteita voi hakea myös koulun ulkopuolelta harrastuksista.
Itselläni on kolme tällaista normaalia hyvää oppilasta, jotka olivat useita vuosia omaa ikäluokkaansa edellä äidinkielen ja matematiikan taidoissa päiväkodissa ja selvästi edellä vielä 1-2 luokillakin. Erot kuitenkin tasaantuivat pikku hiljaa. Ovat edelleen hyviä koulussa ja nopeita oppimaan, mutta eivät mitenkään poikkeuksellisen superlahjakkaita. Koulussa heille on tärkeää olla oman ikäisten ystävien seurassa.
[quote author="Vierailija" time="03.09.2013 klo 10:42"]
Suurin osa luulee, että oma lapsi on erityislahjakas jos ala-asteella saa kymppejä. ja sitten kun keskiarvo alkaakin vähän laskea, on syy koulujärjestelmässä? ihan vinkkinä, kyllä niitä lahjakkaita tuetaan; on matematiikka-/ taidekilpailuja ja lapsi voi mennä vaikka 10-vuotiaana avoimen yliopiston kursseille, skipata luokkia ym. vaihtoehtoja on pilvin pimein.
[/quote]
Luokan/luokkien skippaaminen ei välttämättä ole kovin hyvä ratkaisu lapsen itsensä kannalta. Lahjakkaita syrjitään jo muutoinkin luokkayhteisöissä, saatika jos tämä lahjakas on vielä vuotta tai paria nuorempi pikkupentu.
On totta, että saatavilla on valtavasti lisämateriaalia, kilpailuita, kursseja ym, joita voitaisiin hyödyntää lahjakkaiden opetuksessa. Ikävä kyllä vain harva opettaja näitä tuntee tai jaksaa käyttää. Lahjakkaan lapsen oppimisen tukeminen vaatii paljon työtä vanhemmilta. Jos lahjakkaan lapsen vanhemmatkaan eivät osaa tai jaksa tukea, jää lapsi aika yksin ja hänen lahjakkuuspotentiaalinsa todennäköisesti hukataan. Se on iso tappio lapselle ja myös suomalaiselle yhteiskunnalle.
[quote author="Vierailija" time="03.09.2013 klo 14:46"]
[quote author="Vierailija" time="03.09.2013 klo 12:40"]
Ei lapsen lahjakkuudesta nyt niin paljon meteliä kannata pitää.
[/quote]
Näinhän sitä on totuttu ajattelemaan, mutta tiedätkö mitä - Ajat muuttuu :)
[/quote]
No, miten ne nyt on sitten muuttuneet? Nyt kyse on sun mukalastasi vai?