<3 Toukovauvat 2014 <3

Heips ja anteeks ku en ole käynyt kirjottelemassa mitään...nyt rupeaa väsymys ja pahoinvointi helpottaa, rv 11 menossa. Ultrassa olen käynyt jo 2 kertaa ja taas kahden viikon päästä uuestaan, riskiraskaus kun on:) mutta pienellä kaikki hyvin.Niin tosiaan kahta ei ole näkyny masussa,ainakaan vielä :D Eka neuvolakäynti oli 2 viikkoa sitten ja oli mukavaa, olen aika tarkassa syynnissä:) Äityshousuja pitää jo käyttää koska ei viitti kulkee omat housut jalassa, vetskari auki:D meillä LA 4.5, muuta luulenpa jos tämä on yhtä kiireinen kuin sisaruksensa tulee jo huhtikuun puolella hyvissä ajoin:) mutta ihanaa kun nyt olo on alkanut helpottaa, oli tosi masentavaa olla lamaannuttavan väsynyt ja huonovointinen..<3

Kertokaahan minkälaisia mielitekoja teille on tullut jo ?? :D

Hei taas!

Kiva lukea ultrakäynneistä hyviä uutisia. Mekin nyt sitten mentiin yksityiselle ultraan (7+1), vaikka hinta vähän kirpaisi (155€). Mutta voi sitä helpotuksen ja onnen määrää, kun siellä näkyi yksi oikeankokoinen alkio oikeassa paikassa ja minisydän jumpsutti määrätietoisesti! Itkuhan siinä tuli helpotuksesta ja ilosta ja onnesta. Mies hymyili tyytyväisenä ja sanoi, että nyt tuntuu taas vähän todellisemmalta tämä raskaus. Sen helposti unohtaa miten "ulkopuolella" mies vielä tässä vaiheessa on, kun mitään ei näy tai tunnu ja juuri kukaan ei edes tiedä. Km riskikin putosi samalla 5%:iin (ennen ultraa 15%). Samalla lääkäri ultrasi munasarjat ja tunnusteli kohdun asennon ja kaulan. Saatiin kuva mukaan ja tänään illalla kerroin kuvan kera uutiset äidilleni, jolle tämä olisi siis ensimmäinen lapsenlapsi. Ja taas itkettiin! :D

Hei taas pitkästä aikaan...

Ensiviikolla  olisi NP-Ultra, jouduin aikaistaa aikaa viikolla työkuvioiden takia. Aika nihkeesti aikaa vaihtoivat, mutta onneksi vaihtoivat. En olisi mitenkään päässyt muuten. Jännittää....

Omille vanhemmille jo kerrottu (mun tehtävä) :) Vielä olisi edessä miehen vanhemmat. Mies saa sen hoitaa niin varmaan kertoo vasta kun mennään yli puolen välin :D

Sanulli82 olipa uskomaton tarina! mutta siis ihanaa että kaikki hyvin ja onnea!

Oloista: iso maha (etenkin iltaisin), levennyt ahteri (varmaan kun syö eikä jaksa tehdä mitään), ajottaista pahoinvointia edelleen - etenkin jos syö liikaa tai unohtaa syödä. Hampaita pestessä oksettaa!!

Nyt mennään 10+3 viikolla :)

Noni. Nyt on ultra tosiaan eilen käyty. Sisäkautta ottivat. Lääkäri ilmeisesti vasta aloitellut noita hommia kun ei meinannut millään onnistua ultraamaan kunnolla. Sanoikin ettei ole paljoa kokemusta sisäkautta ultraamisesta. Ei se mitään. Meillä oli aikaa ja onhan jokainen asia jokaiselle joskus uusi. Ottivat papan samalla. Sellainen suunnilleen sentin mittainen pieni olento siellä olisi ja eläisi. Meilläkin sydän pumputti hurjaa vauhtia. Lääkäri sanoi että keskenmenon riski huomattavasti pienempi kun syke on nähty kuin jos sitä ei olisi löytynyt (no luonnosllisesti jos sydän ei lyö niin joku on pielessä, mutta varmaan ymmärrätte mitä tarkoitan ;) ). Viikot menivät vähän enemmän taaksepäin mitä olin kuvitellut. Kuvittelin että mennään jo ysissä tai kympissä, mutta olisin vasta 7+1 mitä lääkäri sai arvioksi. Mutta hyvä näin. LA myös meillä 27.5. Hyvin sattui että päästään kertomaan ilouutinen isänpäivänä molempien vanhemmille.

Äsken kerroin puhelimessa yhdelle työkaverille raskaudesta (toinen pomoista tietää jo). Ei ole ollut järkytys kummallekaan. Tässä arvon soittaisinko vielä toisellekin pomolle ja kertoisin niin olisi asia sillä selvä. Ihan hyvin varmaan ottaa asian, en sitä pelkää. Ennemminkin liian tunteikasta ja riemullista reaktiota XD

Mekin nähtiin eilen ekaa kertaa meidän pallero :) Neuvolalääkäri yritti kuunnella sydänääniä, mutta ei saanut niitä kuuluviin. Ehdotti että, kun on menossa pääterveysasemalla siitä neuvolalta parin tunnin kuluttua niin käytäsiin siellä ultraamassa (neuvolassa kun ei ole lainkaan ultralaitteita) ennen kuin ottaa muita potilaita vastaan. Ja kyllähän siellä pieni sydän lepatti. Onneksi saatiin saman tien varmuus, että jotain siellä on kasvamassa eikä tarvinnut kärvistellä epätietoisena ensi viikon np-ultraan asti.

Täällä menossa nyt 10+0. Ensimmäinen neuvolakäynti oli pari viikkoa sitten ja ensimmäinen ultra on kahden viikon päästä. Seuraava neuvolakäynti on marraskuun puolivälin jälkeen, mutta neuvolalääkärin käynnistä ei ollut edes puhetta milloin olisi. Onneksi neuvolatäti oli oikein mukava ja hänen kanssa on helppo tulla toimeen. : ) LA:ksi neuvolasta annettiin 7.5, mutta kuulemma ensimmäisen kanssa menee usein yliaikaiseksi. Neuvolassa täti kyseli myös mikä olisi tavoitepainoni raskauden lopussa ja sanoi, että painoa saisi tulla n. 13 kg max. Näin alkuun paino ei saisi paljon nousta. Alkoi kai puhumaan asiasta kun sanoin äitini lihonneen raskauden aikana 20 kg.

Emme ole kertoneet vielä kellekään muille miehen kanssa asiasta. Aiomme kertoa vasta ultran jälkeen, joten pari viikkoa pitäisi vielä pantata tietoa..

Huonoa oloa on ollut monena päivänä varsinkin aamupäivällä ja useamman kerran on pitänyt vähän myös pönttöä halailla. Heräilen myös joka yö ja tulee myös käytyä aina yöllä vessassa. Vatsa on ollut aika turvoksissa ja lähinnä on tullut pidettyä lantiofarkkuja tai mekkoa muualla kuin kotona ollessa.

Minäkin liityn tähän joukkoon onnelliseen! :)

Itse plussasin pari päivää sitten. Ja laskureiden mukaan olisi la 24.5.2014. <3

Asun miehen kanssa avoliitossa ja lopetettiin ehkäisyt elokuun alusta ja heti ekasta kerrasta nappasi! Tuli ehkä hieman yllättäen meille tämä uutinen, mutta onnellisia ollaan!

Tiesin olevani raskaana jo reilu viikko ennenkuin menkkojen olisi pitänyt alkaa. Koko kyseinen viikko menkkakipuja, ei vaan vuotoa kuulunut. Seuraavalla viikolla tein testin, joka näytti negaa. Ajattelin kropan olevan sekaisin ehkäisyn lopetuksesta. Kuitenkin jossain sisälläni tunsin, sen olevan jotain muuta ja päätin käydä apteekin kautta uudestaan. Ja se kannatti! 

Ekaa neuvolaa odottaen. <3

Olen koko ajan hehkuttanut miten vähällä olen selvinnyt. Pienillä vatsakivuolla ja lievällä etomisella. No eikös sitten vaan torstaina (päivä sen jälkeen kun pomolleni kehuin että olen voinu tosi hyvin) tullu ihan järkyttävä olo ja päädyin tulostamaan sekä juuri syömäni ruuat että aamiaisen jämät. Siitä asti on ollut huono olo jos ei syö, jos syö liian nopeasti, jos syö liikaa, jos tekee jotain fyysisesti vähän raskaampaa ja joskun vaan muutenvaan. Onneksi vessassa ei ole tarvinnut tämän asian tiimoilta vierailla kuitenkaan kuin tuon yhden kerran.

Olen ihan iloinen huonovointisuudestani sen puoleen että niin kauan kun on oireita niin pitäisi olla kaikki hyvin (tiedän ettei oireettomuuskaan ole aina paha, mutta ymmärrätte varmaan mitä haen takaa). Toinen puoli on se että maanantaina tosiaan palailen töihin ja jännittää miten pärjään siellä olojeni kanssa. Viikonpäästä perjantaina olisi myös vierailu vanhempien koiranpentua katsomassa sekä mummon syntymäpäivillä jonne kokoontuu joukko sukulaisia. Tuskin kukaan mitään huomaa ellen voi huonosti, mutta sitä juuri pelkäänkin että alan voida reissun aikana huonosti. Voitaisiin kuitenkin mieluusti odottaa vähän ennen kuin kerrotaan sukulaisille.

Itse olen myös selvinnyt suht vähäisellä oireilulla. Tosin työpaikan wc on tullut turhankin tutuksi. Eli etovaa oloa on ja se aina välillä ulottuu oksenteluun asti. Etenkin jos on syönyt. Mutta sekin tekee huonoa oloa jos ei syö. Hankalaa. :)

Muita oireita on sitten ollut jatkuva väsymys (saatan töissä torkkua kahvipöydässä :D ) ja vessassa ravaaminen. Yölläkin täytyy 2-3 kertaa nousta ylös vessaan. Ja tätä ei normaalisti ole.

Liitynpä iloiseen joukkoon.. Täällä esikoista odotellaan innoissaan! Ehkäisy jätettiin kokonaan pois elokuun alussa, positiivisen testin tein 18.9. Kauan vauvakuumeilleena ehdin murehtia, tulenko raskaaksi ja miten kaikki sujuu, yllättävän nopeasti onnistui kuitenkin :) Kahdessa varhaisultrassa terveyskeskuksella olen jo ehtinyt käymään, ensin siksi, kun ei tiedetty yhtään kauan raskaus on kestänyt (normaaleja kuukautisia ei ehtinyt tulemaan pillerien jälkeen ennenkuin tärppäsi ja välissä tein negatiivisen testin) ja toisen kerran tänä aamuna, kun viimeksi ei ultrassa (5+5) vielä näkynyt juurikaan muuta kuin ruskuaispussi. Tänään sitten jo 17 mm pitkä "katkarapu", viikoiksi 8+1 ja laskettu aika 25.5.2014. Plussan jälkeen oli pari viikkoa maha kipeä, menkkamaista jomotusta ihan jatkuvasti, mutta nyt se on loppunut ja kuvotus tullut tilalle. Toisaalta ei etova olo haittaa yhtään, onpahan vähän varmempi olo raskauden suhteen, toisaalta taas opiskelijana on hieman haastavaa istua välillä pitkiä koulupäiviä paikallaan keskittyen opetukseen huonossa luokkailmassa... Varsinkin koulutehtäviin keskittyminen on selvästi vaikeutunut, taas eksyin johonkin ihan muualle ;) Ensimmäinen neuvola-aika varattu 29.10., sitä odotellessa!

Siitä facebook-ryhmästä voisin vielä kysäistä, kun en äkkiseltään löytänyt. Millä nimellä se on, toukovauvoilla löysin vain aiempien vuosien ryhmiä?

Facebook ryhmä on salainen joten sen olemassaoloa tai jäseniä ei nää kuin ryhmässä olijat.  Liittymispyynnöt voi laittaa osoitteeseen toukovauvat2014@luukku.com Kutsu ryhmään tulee sitten siihen sähköpostiin josta viesti on laitettu.

Helou!

Ajattelin tässä pitkästä aikaa kirjoitella. Kuitenkin taustalla lueskellut teidän juttuja, mutta on muka aina niin kiire, ettei ole sitten tullut kirjoiteltua itse.

Eilen minulla oli ensimmäinen ultra. Raskausviikolla 11+0. Siellä oli 4,9 cm mittainen pikkuinen vilkuttamassa äitille ja potkiskeli kovasti. Pieni sydän rummutti kovaan tahtiin. <3 Ja tämä äiti oli myyty. :) Tuli niin paljon konkreettisemmaksi tämä raskaus, kun ei ole ollut vielä muuta varmistusta kuin se kotona tehty testi. Ja nyt sai tietää että kaikki on hyvin, niin helpotti kovasti! Pituuden mukaan raskausviikkoja piti olla 11+5, mutta laskettua aikaa ei ruvettu kuitenkaan vielä muuttamaan. Mutta voi siis olla että olen nipin napin jopa huhtivauvaa odottamassa! :)

Raskausoireita on ollut kova etominen (ei ole onneksi tarvinut vielä käydä pönttöä halailemassa) vatsanipistelyjä ja vihljasuja sekä erittäin kova väsy! En ole jaksanut tehdä yhtikäs mitään ja joka päivä olen oikeastaan ottanut päikkärit.

Edellisessä raskaudessa minulla ei ollut oikeastaan juuri mitään oireita alkuraskaudessa. Mitä nyt vähäsen alavatsaa nippaili. Siksi olenkin jotenkin jo tuudittautunut, että tämä olisi sitten eri sukupuolta kuin esikoisemme. Mutta sillähän ei kyllä ole merkitystä meille. Tulkoon kumpi vain, niin yhtä tervetullut on! <3

Stressin aiheena pidän painonnousua raskauden aikana. Aikaisemmassa raskaudessa minulla tuli kiloja 20. Jotka on ollutkin tuskaista saada pois. Itseasiassa en ole saanut kaikkia pois. Ja minun neuvolatätini on sellainen yrmy tämän asian suhteen, että on aina ihan paha olla kun toinen mokisee painon noususta ja siitä kuinka sitä pitää yrittää pitää kurissa. Minun siskoni on ihan samanlainen painon suhteen kuin minäkin. Jokaiselle (3:lle) lapselle hänkin on saanut sen 20 kiloa lisää!

Nyt olen yrittänyt etovasta olosta ja väsymyksestä huolimatta käydä joka päivä 2-5 kilometrin lenkillä ja syödä kasviksia mahdollisimman paljon. Silti tuntuu että turpoan hetki hetkeltä enemmän.

Epäilen että tämänkin raskauden aikana minulle kasvaa iso vatsa, niin kuin esikoista odottaessani. Esikoiselle minulla oli aivan jäätävän suuri vatsa ja kun esikoiseni syntyi, ihmetteli kätilökin, että niin pieni vauva sieltä tuli. Tyttö ei painanut kuin 2970 g. Minulla oli vain paljon lapsivettä, joka suurensi vatsan.

Mutta ei kait siinä kuin kaikkea hyvää odotukseen odotussisaret! :)

Moi! Täällä kans toukovauvaa ootellaan ja viikkoja 9+2 :) eli la olis siinä 18.5.

Toinen siis tulossa. Ensimmäisessä raskaudessa ei ollut mitään raskausoireita eikä olisi tiennyt koko raskaudesta mitään ilman valtavaa mahaa :D

Nyt siis tämä alku on ollut yhtä "helvettiä".. Alavatsa kivut välillä niin pahat ettei uskalla liikkua, koko ajan aivan mahdoton pissi hätä, pahaolo koko ajan eikä oikein ruoka maistu vaikka nälkä koko ajan, joten väkisin on yritettävä ahtaa naamaansa jonkimoista pöperöö.. ja ennen kaikkee kaikki lämmin ruoka etoo eniten, mitä vähemmän syö lömmintä ruokaa niin sitä vähemmän etoo :D rinnat todella kipeät, ja aina kun ottaa liivit pois niin tulee semmonen tunne että rinnat tippuu niin kovasti että ne lähtee irti :D

Eka nla käynti ja lääkäri on käyty ja heidän mukaansa kaikki on niin kuin pitääkin ja kuulemma noita kipuja toisilla on sinne viikolle 13-14 ja toisilla loppuun asti.. toivotaan nyt vaan ettei itsellä ainakaan kestäisi loppuun asti nuo kivut. oon myös kuullut erään tapauksen jolla kivut alkoivat vasta viikolla 17 ja jatkuivat viikolle 34 asti ja lääkäri määräsi 20 viikon tienoilla vuode lepoon loppuun asti..

Vuosi yritetty nyt tätä toista ja olin jo juuri luopunut toivosta että ei tästä mitään tuu ja sain sitten koulu paikan jonka tottakai otin vastaan. viikko koulun alkamisesta tein testin joka näytti plussaa, niin kyllähän siinä vähän ristiriitaiset tunteet kyllä oli että vitsit kun olis pari viikkoo aiemmin tienny asiasta niin olis ollu ottamatta sitä koulupaikkaa vastaan.. nyt vaan on yritettävä saada koulu asiat jotenki järjestymään että jos äippäloman jälkeen pystyis jatkamaan taas..

Ai niin ja tohon omaani lisäten vielä, että todella kovaa  väsymystä on myöskin ollut, välillä ei edes huomaa kun on jo nukahtanut :D koulussakin tunnilla yhtäkkiä vaan iskee väsy ja luomet vaan painuu kiinni :D

Mä nyt sitten jouduin ottamaan saikkua tän pahoinvoinnin takia. Oon pari viikkoa kärvistellyt töissä tän kanssa ja jotenkin saanut hoidettua itseni aina pöntön ääreen. Oon hoitoalalla ja se ei oo aina mahdollista..

Tänä aamuna sitten oon halaillut pönttöä vartin välein ja ylös kun nousee niin tuntuu, että taju lähtee. Joten päätin soittaa pomolle ja kertoa tilanteen.. onneksi oli kerrankin ymmärtäväinen! Yleensä murisee, ettei sairauslomia saa ottaa mistään.

Ja tuo väsymys! Oi että.. kävin eilen nukkumaan klo 20.15 ja heräsin tänä aamuna 8.15. En oo ikinä nukkunut 12h putkeen! 

Ja vatsan turvotus on jo aikamoista. Mulla on jo ennestään tuota vatsamakkaraa tuossa päällä :D Ja nyt huomannut kuinka vatsasta on tullut "yhtenäinen".. Näyttääpähän ainaki paremmalta ku sellaset 4 eri makkaraa ;D

Maanantaina olisi eka neuvola ja en millään malttaisi odottaa!

Täällä tänään siis 8+3.

Täälläkin on yks toukovauvaa odotteleva. Tuli aivan yllätyksenä. Lapsen isä on työkaveri, jonka kanssa oltiin oltu noin kuukausi yhdessä. Ja välit viileni jo ennen kun edes saatiin tietää Murun olemassaolosta. Pidin itse raskautta mahdottomana, mutta tein silti ohimennen testin, todistaakseni että olen oikeassa, mutta näyttipä testi kahta punasta viivaa (oli melkein vuoden vanha testi), joten tein seuraavana päivänä kaksi ja molemmat näytti samantien vahvaa plussaa. Sitä seuraavana päivänä päästiin ultraan ja siellä oli kolmemillinen murunen uiskentelemassa :) sillon oli LA 21.5, mutta nyt 3.10 ultrassa (rv 6+1) oli 5,6mm ja LA muuttui 27.5.

Nyt on rv 7+6, ja oireina on väsymystä, nälkää ja etovaa oloa, toisaalta nyt on oireet hiukan vähentyneet, enkä voi sille mitään että mieleen on hiipinyt pelko siitä, että mahtaako siellä olla kaikki ihan hyvin.. Seuraava ultra on 24.10. Ja eka neuvola 1.11 rv 10+2.

En tosiaan olisi suunnitellut raskautta vielä pitkään aikaan (vaikka ikää on jo 27v.) tai ehkä en olisi ajatellut hankkia lapsia ollenkaan, mutta päätin jo yli kymmenen vuotta sitten, että jos joskus jotakin käy, kannan vastuuni ja haluan kantaa lapseni maailmaan, ja oli sitten tyttö taikka poika, olin isän kanssa yhdessä taikka en, niin kaikkeni lapselleni pyrin antamaan mitä tarvita saattaa.

rv 12 menossa ja näytän siltä että olisin nielaissut vesimelonin :D mistä tää turvotus tulee :D työkaveritkin ja naapurit huomanneet asian....pissalle herään 2-3 tunnin välein yöllä,toosi rasittavaa,mut toisaalta nautin kaikista mahdollisista oireista. Ensi viikolla taas yhteen tarkistus ultraan joita mulla tässä alussa 2 viikon välein ja lopussa siten viikon välein. odotan hireesti että se "kuplinta" alkaa masussa tuntua ;) <3

Uskomatonta, miten paljon pikkuiseen on ehtinytkin jo kiintyä ja olla niin onnellinen. Nyt rv 8+3, juuri äsken vessassa käydessäni huomasin hieman veristä tiputtelua ja huoli on valtava. Täytyy toivoa, että on tätä normaalia alkuraskauden tiputtelua, josta keskustelupalstoilla ym. puhutaan, eikä meinaa mitään huonoa :( Rusehtavaa vuotoa on esiintynyt koko alkuajan, ehkä kerran pari viikossa. Nyt kuitenkin selvästi tuoreempaa verta, vaikkakin ihan läpinäkyvää, "ohutta", miten sen nyt sanoisi, tosin niukasti kuitenkin.. Onko muilla ollut tämän tapaista?

Mamii, onpa sulla usein ultria! 11. viikolla nyt itse ja täällä myös ollut turvotusta, mutta toistaiseksi oon pystynyt vaatetuksella peittämään "salaisuuden". :)  Vaikka se käy kyllä varmasti koko ajan haastavammaksi. Heräilen myös vessaan yöllä, mutta vain kerran yössä.

Pöllömuori, toivottavasti kaikki ok. 

Mulla ei ole tullut kertaakaan tuollaista tiputteluvuotoa.