<3 Toukovauvat 2014 <3

Moi!

Ja tervetuloa uudet!

Kerrohan Sannuli kuulumiset ekasta neuvolasta sitten. Mulla se on tosiaan maanantaina ja odotan malttamattomana, tavallaan virallisesti odotus alkaa :D 

Tässä juuri naureskelin kaverin kanssa, että varmaan pian paljastuu tää raskaus muillekin. Sen verran turvonnut maha on :D Poikaystäväkin sanoi että ihan kun olisin muuten laihtunut mutta vatsa pömpöttää :D 

Funkymama mainitsit raskausajan liikunnan.. Olisi kiva kuulla tosiaan muidenkin ajatuksia siitä ja miten toimivat. Itse löysin liikunnan ilon vuosi sitten kun huomasin, että jotain on tehtänä kun ei vaatteisiin mahdu. Nyt nautin liikunnasta ja saan siitä iloa ja voimaa. Raskausaikana olen myös suunnitellut pysyväni aktiivisena. Se mietityttää, että miten normaalisti uskaltaa liikkua... tietysti mahan kasvaessa ja raskauden edetessä kevenee liikunta ja täytyy kuunnella kroppaa ja sen tuntemuksia. Itse ratsastan silloin tällöin, mutta hyvissä ajoin aion luopua siitä puuhasta. 

Ainiin, nyt on alkanut pienia merkkejä pahoinvoinnista ilmaantumaan. Vielä kuitenkin (onneksi) lievää. 

Mites teillä muilla menee? :) 

Heippa, olin aluksi kesäkuisissa mutta tänään LA tarkentui (?) 28.5.2014 joten siirryn tänne. Lääkäri ei kyllä tuota LA:ta sanonut, mutta bongasin sen itse ultramonitorilta. Eka tulossa, välillä ihan järkyttävä alavatsakipu. Viime yönä tuli kauttaaltaan kylmä hiki ja pyörrytti, kun mahaa koski niin paljon. Kuulemma kaikki ok, että johtunee vinossa olevasta kohdusta tms. eikä lääkkeet auta. Huh huh... Tuo pötkö oli jo 10 mm pitkä, miten se on mahdollista vaikka kaikissa raskauskalentereissa lukee, että näillä viikoilla (5+6) olisi vasta jotain 3 mm???

Moikka, monia mietityttää eka neuvolakäynti, joten kerron omat kokemukset. Käytiin siis tasan viikko sitten neuvolassa. Tuolloin 8+0 ja laskettu aika aikastui 6.5. Terveydenhoitaja kirjasi viikot viimeisten kuukautisten mukaan, vaikka tikutetun ovulaation mukaan viikot olisi omasta mielestäni ollut 7+2 silloin. Mutta mennään nyt sitten tämän mukaan, eiköhän se ultrassa 18.10. selviä tarkemmin. 

Pääasiassa vaan keskusteltiin miten alkuraskaus on mennyt, elintavoista,  minkälaisia tuntemuksia tuleva vanhemmuus on herättänyt, minkälainen meidän elämäntilanne muuten on ja miten raskautta tullaan seuraamaan. Raskautta ei mitenkään todennettu. Paino, verenpaine ja hemppari mitattiin. Sydänäänistä terkkari sanoi, että ei edes yritä kuunnella niitä, koska hänen laitteillaan niitä ei kuitenkaan näillä viikoilla vielä kuulisi. Viikon päästä olisi aika neuvolalääkärille, joka sitten kuuntelee äänet. Kovastin odotin, että olisi jo nyt kuunneltu, mutta parempi näin. Jos mitään ei olisi kuulunut, niin olisin vaan tuskaillut että eikö siellä olekaan mitään.

FUNKYMAMA, aloitin itse juuri ennen plussaa pilateksen alkeet. Onko sinulla vinkkejä kannattaako, jotain liikkeitä välttää/suosia tässä vaiheessa?

Kerrottiin eilen uutinen minun vanhemmille ja odotetun positiivinen tunnereaktio saatiin aikaiseksi. Molemmat oli hyvin liikuttuneita ja isä häkeltyi asiasta niin, että ei osannut puhua muusta kuin nakkikastikkeesta, jota oltiin syömässä :D

Heipä hei taas kaikki!

Kirjoitellaanpa vaihteeksi omiakin kuulumisia. Nyt mennään jo viikoilla 9+3 :) ihanaa!

SNOWFLAKE1982 Minullakin tämä raskaus on erilainen kuin ensimmäinen. Ensimmäisen kanssa voin suhteellisen hyvin ja tein töitäkin aina loppumetreille saakka. Saa nähä miten tämän toisen kanssa käy. Edelleen pahoinvointia, tänään meinasi taas oksu lentää ennen töihin tuloa! Voisin syödä jatkuvasti! (ekassa oli vain lievää etovaa oloa ja ruoka kyllä silloinkin maistui). Mahassa tuntemuksia eli välillä "kivistää" ja mahaa turvottaa. Se pömpöttää jo! Saa nähdä miten pitkää pystyn kavereilta salamaan! (Ekan kanssa turvotusta oli vasta lopussa ja mahduin pitkälle omiin vaatteisiini). Nyt jo nenäverenvuoto (ekassa oli vasta lopussa). Tuntuu että kaikki oireet ovat tässä paljon voimakkaampia kuin ensimmäisessä!

Np-Ultra olisi lokakuun lopussa. Tuskin maltan odottaa! Vaikka meillä oli kunnallinen varhaisultra ja siellä näkyi kaikki olevan ok, niin jotenkin sitä pelkää koko ajan että onko vielä np-ultrassa elossa oleva kaveri :(

Meinasin vanhemmilleni kertoa ennen np-ultraa. Viimeeksi odotimme siihen asti, mutta nyt ajattelin yllättää aikasemmin. Jos nyt sattuisi KM tulemaan niin tarviin joka tapauksessa vanhempieni tukea ja haluan siitäkin puhua heillle. Muille sukulaisille ja ystäville sitten vasta myöhemmin kerrotaan. Lapsellemme kerrotaan sitten kun tuntuu siltä... vähän myöhemmin...

Funkymama mainitsit raskausajan liikunnan, mielelläni kuulisin itsekin siitä. Olen käynyt kerta viikkoon jumpassa. Suoraan sanoen se ei ole tällä hetkellä tuntunut hyvälle... Lähinnä tuon pahoinvoinnin takia... mutta olen nyt saanut itseni raahattua sen kerta viikkoon jumppaamaan :) Teen toimistotyötä joten päivät pitkät tulee istuttua penkillä. Aikasemmin tein fyysisesti raskaampaa työtä, joten tämä on ollut kropalle iso muutos.

Ps. Olen nykyään äärimmäisen väsynyt. Etenkin töistä päästyä haluaisin ottaa pienet tirsat. Itseasiassa voisin ne jo töissäkin ottaa :D

Mielelläni kerron jo nyt alustavaa infoa raskausajan liikuntaan liittyen. Yleisesti haluan kannustaa liikkumaan, sillä se pitää yllä sekä omaa että vauvan hyvinvointia sekä nopeuttaa palautumista synnytyksen jälkeen. Eri vaiheissa raskautta kannattaa kuitenkin olla tietoinen, mikä on hyväksi ja mikä ei. Näin ensimmäisellä kolmanneksella yleisimpiä olotiloja ovat väsymys ja huonovointisuus, kipeät rinnat ja turvotus. Toisaalta moni on halukas liikkumaan, ottamaan selvää asioista ja innostunut raskaudesta (minä ainakin!). Jo alkuraskaudessa veren määrä elimistössä kasvaa, mutta toisaalta sen "happipitoisuus" vähenee, mikä johtaa siihen, että sydän tekee normaalia enemmän töitä ja liikkuessa tulee helposti hengästynyt olo. Tästä ei pidä olla huolissaan, vaan alkaa vähitellen totuttelemaan iisimpään treeniin. Pelkkä raskauskin on jo kovaa treeniä elimistölle, eli himoliikkujien kannattaa oikeasti keventää tahtia. Myös sidekudokset alkavat joustaa (ainakin itse tunnen jo nyt 6+2 miten syvät vatsalihakset venyttyvät ja tuntuvat vähän kipeiltä) ja lantion luiden liitoskohdat löystyvät. Suoran vatsalihaksen ("six packin") keskellä oleva linea alba venyttyy ja useimmilla jakautuu "halkaisten" suoran vatsalihaksen keskeltä pyöristyvän vauvamasun sivuille. Tästä johtuen suoran vatsalihaksen treeni (perinteiset ylösnousut) kannattaa treenimielessä jättää jo nyt pois (sängyltä ylösnouseminen ei siis haitallista), jottei huomaamattaan edistä tätä jakautumista. Pahimmillaan se voi johtaa siihen, ettei suora vatsalihas enää kuroudu umpeen synnytyksen jälkeen. Toisaalta sidekudosten löystyessä lihakset vastaavasti kiristyvät. Kun siis venyttelette, olkaa tarkkoja että venytys kohdistuu lihakseen, ei niveleen. Suosittelen liikuntaa mikä tuntuu hyvältä, ei enää hirveetä rääkkiä ja venytykset sekä lihaskunnot hitaasti ja huolellisesti. Rivakat kävelylenkit raikkaassa syyssäässä ovat mitä parhainta liikuntaa tässä vaiheessa (kunnon urheilurintsikat päällä)!

Toivottavasti saitte tästä ajatuksia alkukolmannekselle! :) Voikaa hyvin!

PS: Joku kävikin jo Pilates-tunneilla -kannattaa kuiskata opettajalle, että olet raskaana ja hän voi vaivihkaa antaa kenties ohjeita mitä tehdä ja mitä jättää tekemättä.

Heippa taas..

Olo on pitkästä aikaa jopa ihan ok, jos ei väsymystä lasketa mukaan. Eli mukavaa vaihtelua jatkuvalle pahalle ololle.Jaksoin jopa koiruudenkin kanssa kävellä pidemmän lenkin. :)

Tuossa kun olen lueskellut Teidän neuvolakäynti juttuja yms. niin tuntuu siltä, että vaihtelee aikalailla paikkakunnittain. Itse kävin ekassa neuvolassa rv 7+5 ja tosiaan ei muuta kuin verenpaineet, virtsanäyte (joka pitää jatkossa itse vielä tulkita, eli tikuttaa itse) ja hemoglobiini. Muuten yleistä keskustelua, tosin itsellä ei hirveästi juteltavaa tuntemuksista kun esikon aikana taisi tulla kaikki kysyttyä, kun kaikkihan oli uutta ja jännittävää. Np ultra olisi 21.10 eli rv 12 + 3. Seuraava neuvolakäynti on vasta rv16 ja ei edes lääkäriä tässä välissä. Tosiaan neuvolan laitteilla ei saada mitään kuulemma sydänääniä vielä näillä viikoilla kuuulumaan. Ihmettelin muutenkin kun moni asia tuntuu muuttuneen sitten vuoden 08-09. Neuvolalääkäri ei edes ole samassa rakennuksessa, vaan palvelut on keskitetty muualle. 

Itse en tosiaan kummassakaan raskaudessa ole käynyt tuossa varhaisajan ultrassa, joten ei ole tosiaan mitään hajua, että mitä tuonne masuun kuuluu ja onko siellä kaikki ok. Itseasiassa en ole niin stressaavaa tyyppiä, että olisin tuon varhaisultran kokenut tuovan sen enempää lisäarvoa...jotenkin asiat menee kuten menee. Mikäli tulee keskenmeno, niin siihen ei voi vaikuttaa tai jos on muuta poikkeavaa, niin siihenkään ei voi oikein vaikuttaa. Muutama viikko tässä siis pitää vielä odotella, että saa varmistuksen tuosta lasketusta ajasta ja tietenkin, että näyttääkö kaikki olevan ok. Sitten jos ei ole kaikki ok, niin sitten suretaan. 

Huomaa, että samanlailla ei tätä raskautta ehdi pohtimaan ja päivät sen kuin lentävät eteenpäin. Esikko pitää huolen kyllä, että äidillä on muuta tekemistä. Tietenkin kun käy töissä ja seilaa sitten päiväkodin ja kodin välillä ja yrittää hoidella päivittäisiä askareita, niin eipä sitä oikein aikaa jää miettiä, että miten raskaus etenee. Tosin kun silloin esikkoa odotellessa, muuta ei ollutkaan mielessä kuin kasvava vatsa, oireet tai oireettomuus, netissä tuli tuon tuosta seilattua ja luettua artikkelia artikkelin perään. Ei sillä, että tietenkin tästä raskaudesta on onnellinen, mutta elämäntilanne vain hiukan erilainen, joten ajatusmaailmakin sitten sen mukainen..

Jaahas..hirveä kolina yläkerrassa. Naapurin pojat leikkimässä, joten mitäköhän tuolla taas tapahtuu. Varmaan huone sekaisin ja taulut alhaalla :P

Snowflake rv 9+5

No nyt on neuvola takana. Eivät tehneet juuri mitään. Verenpaineen mittasivat ja painon. Muuten lähinnä juteltiin ja saatiin nippu tavaraa mukaan. Nopealla selailulla ei tällaiselle ahkeralle netin lukijalle mitään muuta uutta kuin lantionpohjan lihasten treeniohjeet. Mutta hyvä kun on jotain mistä varmistaa mikä on oikeaa tietoa ja mikä väärää kun noissa varmasti ajantasaista ja oikeaa asiaa. Ja sai vissiin miehenkin vähän jo kiinnostumaan kun se noita papereita tuossa lueskeli kun päästiin kotiin.

Me ei mennä niskaturvotusultraan. Jos on turvotusta niin sitten on. Ja jos kuulen että on niin huolestun turhaan ja jos kuulen että ei ole niin sekään ei rauhoita kun ei se sulje mitään pois. Mutta ens viikolla neuvolalääkäri jossa ultraavat ja katsovat millä viikoilla mennään ja löytyykö sieltä ylipäänsä ketään. Virtsanäytteet pitää toimittaa ennen sitä ja verikokeet otetaan labran puolella kun ilmoitin että ilman puudutusta en anna kun yhden putken :P sanokaa mitä sanotte, mutta minulla on verikoe aina tehnyt kipeää ja sitä kipeämpää mitä pitempään se neula roikkuu kiinni.

Siellä oli nuori tyttöopiskelija mukana. Olisin ehkä mieluummin ollut ilman, mutta eivät edes kysyneet ja jossainhan noiden opiskelijoidenkin on harjoiteltava. Ihan mukava tyttö se oli ja neuvolatäti myös. Eli se jännitys on nyt pois laskuista.

Siellä odotushuoneessa vaan iski ahdistus kun oli hirmuisesti vauvajuttuja seinillä, leluja pitkin lattiaa ja joku välinpitämättömän ja sitruunansyöneen näköinen äiti joka antoi lapsensa juoksennella miten sattuu. Eikä mitään rauhallista "pakopaikkaa".

Mutta siis ihan hyvin mennään. Mitään hauskaa ei tehty, mutta ens viikolla sitten.

Terve taas! Ihmiset täällä jännittelevät tulevia ultria :)

Itse kävin varhaisraskauden ultrassa rv 7+2 (ultran mukaan 7+6) ja pieni sydän siellä jumputteli <3

tämän kuun 20 päivän lähettyvillä olisi sitten nt-ultra <3 

Alun kauhistus ja jännitys on vaihtunut kunnon odotukseen "ultra, potkut, liikkeet näkyy mahan päältä, sukupuoli ultrassa... Synnytys, vauva" Nämä pienet välietapit ja niiden odotus <3

Ainiin, ja eka neuvola oli tänään rv 8+1, otettiin 2 putkea verta, ja kyseltiin perustiedot. Neukkutäti on sama mikä ekassa odotuksessa, mikä kyllä helpottaa ainakin minusta niin, ettei tarvi taas vieraalle kertoa kaikkea uudestaan :)

Minullakin on laskettu aika 2.5.2014. yksi keskenmeno takana ja nyt odotan jännityksellä miten tämän kanssa käy. Nyt kyllä toivon että kaikki menis hyvin. Raskaaksi tuleminen oli minulle yllätys.

Moi!

Mukava, kun täällä on tällainen keskustelu käynnissä:)Toivottavasti olemme aktiivisia kirjoittamisen suhteen. Odotusaika on pitkä ja siihen aikaan mahtuu monenlaista. On mukava jakaa ajatuksia samassa tilassa olevien kanssa. Kuusi lasta synnyttäneenä ( kolme keskenmenoa) sitä tietää, että odottavan aika on pitkä, mutta myöskin sen, että tämäkin odottamisen aikajakso on pian kuin muisto vain.....Niin, laskettu aika olisi toukokuun 31. 2014 eli viikkoja reilu viisi takana. Vähän jännittää, että miten tämä raskaus menee. Edellisin kaksosraskaus päättyi aika alkutaipaleella viime huhtikuussa. Jospas nyt kaikki menisi hyvin. Raskausoireita löytyy jo laidasta laitaa. Tisut arat, närästää, masua vihloo ja turvottaa ja mieli ailahtelee seinästä seinään. Eilen esim. tuli itku siitä, kun housut oli niin kyllästyttävän huonot ja pidetyt ja kukas siitä muut sai syyt niskoilleen kun mieheni. Höpö minä:)Kävelyreissu vei pahan tuulen ja itkuisuuden kuitenkin pois ja housutkin näyttivät jo paljon mukavammalle:)

Tästä se lähtee toukokuun odottelu, mutta koitetaan nauttia niistäkin hetkistä jotka käsillä ovat. Kaikki tämä odotuksen aika tarvitaan, kun valmistaudutaan maailman vanhimpaan, mutta aina niin hämmästyttävään asiaan: Pienen, uuden elämän hoitamiseen kasvattamiseen ja voin luvata, että äitinä olo on koko elämän matka. Vanhin lapseni on 20v. ja edelleen mamman helmoissa pyörii tiuhaankin tahtiin:)Aurinkoista päivää kaikille<3

En muistanutkaan eilen mainita yhdestä hauskasta yksityiskohdasta. Laskivat neuvolassa lasketun ajan edellisten kuukautisten mukaan ja se olisi 10.5. Sama kuin mieheni syntymäpäivä. Itsellä on synttärit kaksi päivää ennen isäni synttäreitä joten hauskasti historia tuntuu toistavan itseään :) Vaikka olen kyllä edelleen vakaasti sitä mieltä että olen n. viikon myöhässä tuosta. No se selviää aikanaan.

Moikka, ihanat daamit!

Hieman kesti tänne kirjoittelu, kun kun... eka neuvola oli siis 1.10. - ja siellähän selvisi vaikka ja mitä!!

Minulla siis viimeiset mekat oli heinäkuun alussa. Elokuun menkkojen puuttuessa tein testejä ja kävin jopa verikokeessa 20.8. - ja kaikki näyttivät negaa. Itsellä oli olo, että olisin raskaana, mutta milläs todistelet, kun kaikki vaan näytti negaa ja ihmiset pitivät ihan luulotautisena. Lopetin siis sitten "hössöttämisen" ja jäin siihen uskoon, että olen ehkä sitten friikki, jolla menkat vaan pillereiden jätön jälkeen ovat sekaisin. 

Noh noh... Ekassa neuvolassa ensiksi juteltiin mukavan neuvolantädin kanssa yleisiä, niitä mitä te kaikki jo ekan neuvolan kokeneet olette jutelleet. Kerroin tädille sekavan menkkatarinani, ja senkin faktan (en muista olenko maininnut täällä vielä), että menkkani sitten päätettiin käynnistää terolut-kuurilla, kun kerran en raskaana testien mukaan ollut. Alointin terot mututuntumalla syyskuun 6. koska en kierrostani osannut sanoa mitään. Tuo päivä vain tuntui hyvältä, en osaa selittää. Sitten mystisenä perjantaina 13.päivä tuli entistäkin voimakkaampi tunne, "mitä jos nyt olenkin raskaana, nämähän lopulta uittaisivat alkion mäkeen minusta!?" Ostin sitten sen testin, ja loppu on luettavissa täältä eli raskaana olin. Ja lopetin terot seinään, niistä ei lääkärin mukaan ehtinyt koitua haittaa. 

Noh, nyt sitten neuvolassa oltiin eka siinä luulossa, että saattaisin olla max viikolla 6+. Neuvolantäti puhui sivulauseessa huoneessa olevasta laitteesta jolla kuulee "myöhemmin sitten" sikiön sydänääniä. "Sinun ei kannata vielä tuohon pöydälle kuunneltavaksi kavuta, koska äänet kuuluvat vasta 8-viikon jälkeen". Taas jostakin tuli päähäni ajatus: kokeillaan kuitenkin! Kysyin, voisiko uteliaisuudesta kuunnella silti. Täti suostui, vaikka piti minua varmaan vähän yksinkertaisena. "Joo, kyllä tää sun kohtu on kasvanut selkeesti", täti sanoi kopeloidessaan vatsapeitteitäni. Sitten hän roplasi tämän "tutkan" käyntiin. Ensin rahisi. Vaikutti ontolta. Kunnes sitten yhtäkkiä: "Pump-pu-pump-pu-pump-pu...!" Siellä uumenissani pieni sydän takoi tuhatta ja sataa, reippaasti ja kuuluvasti! Tätiltäkin loksahti leuat, meikäläiseltä tuli tippa linssiin, ja laskelmat menivät ihan uusiksi. Täti ryhtyi tarkastelemaan tarkemmin 16.9. otetun verikokeeni raskaushormonitasoa (jota kukaan ei muuten ollut minulle kertonut), ja totesi, että olin jo tuolloin kuudennella viikolla! Ei muutakuin neuvolakorttiin sekavia päällerustauksia, ja paperini pikana faksilla sairaalaan, josta tulisi ultrakutsu piakkoin.

Ultrakutsu tuli puhelimitse jo seuraavana päivänä, ja sitä seuraavana (eli eilen!) olimme mieheni kanssa sitten varhaisultrassa isommassa sairaalassa, jossa meikäläinen sitten joskus myös synnyttää. Mukava hoitaja oli niinikään, ja hän päätyi tekemään ultran alateitse, koska vatsapeitteiden päältä ei vielä kaikkea näkyisi. Ei muutakuin anturi "pyllyyn", ja sieltä se sitten paljastui! Pikkuinen riikkinen, kaksi kättä ja jalkaa, ei turvotuksia! Viikkoja kasassa nyt 10, la vapun tienoilla!!! Huhheijjakkaa, että oli jännää! Olen siis ollut koko ajan näine "outoinen menkattomine tuntemuksineni" raskaana! Ja oikeassa vaistoineni. Testit väärässä, minä oikeassa - aika mageeta!

Varasin vapaaehtoisen maksullisen "väliultran" 15.10., jossa näkyy vielä vähän paremmin mm. "mahanpeitteiden sulkeutuminen", siis pikkuisella jne. Nyt sairaalassa otettiin minusta myös tarpeelliset ja kiinnostavat kromosomipitoisuusverikokeet. Jos ne ovat ok, ei tarvitse vielä ikäiseltäni erityistä kromosomiseulontaa ottaa... Saimme mukaamme myös paperiset kuvat pikkuisesta - ja niin liikkis hän on että! Varsinainen rakenneultraaika (3d) sovitaan tämän väliultran jälkeen. Rakenneu:ssa selviää sitten myös sukupuoli ja muutenkin lisää. Näin se voi naisen vaisto olla oikeammassa kuin tieteelliset kokeet! Nyt vaan sitten masua kasvattelemaan! Ihanaa kun keskuteluryhmämme on pysynyt virkeänä, kertokaahan muutkin ekoista neuvoloista ja ultristanne lisää, hurjan mielenkiintoista ja ihmeellistähän tämä kaikenkaikkiaan on! :)

Sannuli82, aikoo tänään pyöräyttää korvapuusteja. Ja ps. Eilen päätä särki niin lujaa, että otin panadolin, 500grammaa. Hoitaja sanoi, että voisin aivan hyvin ottaa, päänsärkyä on turha kärsiä liian pitkään. 

Onnea plussanneille! :)

Kävin eilen varhaisultrassa ja sielä pikkuisen sydän löi <3 Omien laskujen mukaan eilen olisi ollut 6+4, ultran mukaan 6+5 eli ei juuri ollenkaan heittänyt (: Olo oli todeppa epätodellinen... <3 Esikoista odotan! <3

Itselläni on myös ollut vatsakipuja, lähinnä sellaisia vihlovia. Näistä gynelle huolestuneena kerroin ja gynen mukaan ne ovat vaarattomia, jos ei vuoda verta. Johtuvat kuulemma kohdun kasvusta...

Onko teistä kuinka moni toukovauvat ryhmässä fb:ssa? Itse laitoin s-postia siihen osoitteeseen, mihin neuvottiin, mutta en ole ryhmään kutsua saanut :/

Helinäkeiju, laitoin tänään kutsun sähköpostiisi. Laita uusi viesti jos se ei ole tullut perille. 

Täälläkin ekassa neuvolassa käyty, la neuvolan laskuilla 19.5, mutta itse olen laskeskellut että 23.5 on lähempänä totuutta. Verenpaine, paino ja hemppa otettiin, muutenhan tuolla ei mitään erikoista tapahtunutkaan.

Ekaan ultraan tulee kutsu vasta viikolla 13+ joten pitkä on odottavan aika :( Keskenmenon pelko on takaraivossa vaikkei aiempia km olekaan. Kolmas raskaus ja maha tuntuu pompahtaneen esille nyt jo (turvotuksesta toki mutta silti) ja hirvittää, että alkaako ihmiset kyselemään perheenlisäyksestä ennen ultraan pääsyä. Ei kuitenkaan haluttaisi kenellekään kertoa ennenkuin itse on nähty onko elämää...

Facebookkiin liittyneet! Eikö varmasti tule ilmoitusta näkyviin et " xx liittyi ryhmään x"??  vaikkei itse ryhmää siis näykään, mutta tuo ilmoitus kiinnostaa, kun ainakin minulle näkyy jos joku kaverini liittyy johonkin suljettuun ryhmään... En halua kärähtää facebookin kauttaa ;)

Oireina ajoittaista väsymystä, lievää ällötystä, kauhea nälkä ja iiiisot tissit ;)

Mimbi85, ei tuu mitään ilmotuksiakaan kavereiden seinälle. Testattu on :)

Jospa tämäkin mamma taas välillä kirjoittelisi, päivittäin kyllä lueskelen tätä, mutta vähän laiskuutta ollut kirjoittamiseen...

Ensimmäinen neuvola on huomenna, omien laskujen mukaan tänään 9+0, että kymmenes viikko menossa. Vyötärö on hävinnyt :( vaikea peitellä masua, varsinkin iltaisin, iltaa kohden aina turpoo niin ku olis jo viimeisillään, hassua!

Ens viikolla ollaan reissussa lasten ja isovanhempien ja tulevan kummisedän kanssa niin kerrotaan siellä heille. Vähän mietityttää toi lapsille kertominen, mutta jotenkin taas tuntuu väärältä kertoo isovanhemmille mutta ei isoille siskoille...

Pahoinvointi on hellittänyt, ihan jotain yksittäisiä ruuan tökkimisiä ja lapsille kun lämmitän pinaattilättyjä, niin etoo! ;) Eipä oikein muita oireita ole kuin tuo mahan turpoaminen ja välillä vihlauksia alavatsalla, niin ja tietty iiiisot ja arat rinnat, väsykin on hieman helpottanut :)

Hei siskot!

Mulla kasassa 7+0 ja sosiaaliset paineet alkavat kolkutella ovelle. Meidän tilanteesta erityisen hankalan tekee se, että kolme meille läheisintä pariskuntaa kaikki ovat tilanteessa, ettei lapsia meinaa tulla. Yksi pariskunta on ollut jo 5 v lapsettomuushoidoissa ja luovuttaneet jo toivosta, toiset taas yrittäneet nyt reilun vuoden ja kaikki apukeinot käytössä. Kolmannet ovat yrittäneet vuosia, nyt tosin muuttivat ulkomaille ja ollaan vähemmän oltu tekemisissä. Tälle ensimmäiselle pariskunnalle jo kerroin, sillä hän on ehdottomasti mun paras ystävä ja tuleva kaasoni. Olin aivan äimänä miten vilpittömän onnelliselta hän vaikutti! <3 Vasta nyt taidan ymmärtää edes hitusen siitä toivosta ja pelosta ja tunteiden vuoristoradasta, mitä he ovat käyneet läpi vuosia. Ensi viikonloppuna menemme illallisille tälle toiselle pariskunnalle ja ajattelin, että kyllä se on nyt kerrottava heillekin, viinistä kieltäytyminen kun ei normaalisti ole yhtään mun tapaista. Jännityksellä odotan miten he uutisen ottavat vastaan.

Tuntuu jotenkin kovin sattumalta, epäreilulta, isolta kohtalon oikulta kelle niitä lapsia lopulta siunaantuu. Vaikka meillä tärppäsi jo yk 3, olemme lapsettomuutta ja vauvakuumeilua vierestä seuranneina ihan hullun kiitollisia tilanteestamme. Vaikka en ole missään ultrassa vielä käynyt, nautin jo nyt ihan täysillä raskaudestani, sillä se tosiaan on elämän ihme ja siunaus! Tämän halusin teille tänään jakaa ja muistuttaa: Nauttikaa tekin! :)

Moi!

Joka päivä myös mielestäni on kiva lueskella teidän kirjoitteluita. Jännää aikaa tämä, jotan taas toistelen sitä, kuinka hyvä tämä keskustelu on.

Tänään oli siis eka neuvola. Oli kyllä tosi kivaa ja jännää, tuntui että nyt asiat virallisesti polkaistiin käyntiin. Terveydenhoitaja oli todella mukava ja tuli olo, että hän todella oli kiinnostunut asioistani. Hän myös katsoi ultralla ja niinpä varmistuivat viikot ja 27.5 lasketuksi ajaksi.

Oli huikeaa kun näki siellä pienen sydämensykkeen ja muutenkin että pikkuinen on oikeassa paikassa<3 

Oltiin vähän suunniteltu miehen kanssa, että kerrotaan raskaudesta vasta kun on ensimmäinen kolmannes ohi, mutta nyt tekisi niin mieli ilmoittaa kaikille! 

Nyt eikun odottelua, odottelua. Ihanaa raskausaikaa kaikille! :)