Miksi tulen hirveän pahalle tuulelle siivotessani? Onko muilla samaa ongelmaa?

Hehe, täsmälleen samoin käy mulle. Auta armias jos joku sanoo jotain tyhmää kun imuroin.. Inhoan kyllä siivoamista, maailman turhin asia.

Ehkä se, ettei kukaan muu auta ja se että paskan määrä on vakio. Kun siivoaa se tyntuu loputtomalta ja sitä huomaa koko ajan uusia siivouskohteita. En tiedä... Huoh. Mulla ihan sama juttu.

en ole. Meillä tosin robotti imuroi joka päivä, lauantaisin vedän nihkeellä lattiat ja siinä kaikki. Tai perjantai-iltana.

Varsinkin kun lattiat ovat tyhjät, tulee pesu nopeasti tehtyä ja äkkiä on puhdas koti. Positiivisia ajatuksia kehiin.

Olen vihainen vain jos siivous on pakko tehdä, mutta jos joskus vain päätän alkaa siivoamaan, niin se menee aika rähinöittä. Eilen siivous meni ilman turhia rähinöitä, en oikeastaan ollut edes ajatellut siivoamista, mutta töistä ajoissa päästessäni raahasin alakerrasta imurin letkun ja aloin imuroimaan. Eilen myös lapset siivosivat ilman tuhatta käskyä huoneensa ja viimeinen huoneensa imuroinut imuroi myös rappuset ja osan alakerrasta. Kun ei ole nälkäinen tai liian väsynyt, siivous menettelee. :)

Minä tulen hyvälle päälle, kun olen siivonnut. 

Imurointi on ihan kamalaa, kun siinä joutuu olemaan metelissä. Imuri hurisee, lapset kiljuu, kaikki puhuu kovempaa kun ei muuten kuule. Lisäksi iskee tuskanhiki ja ketutus. No, onpahan nyt sekin tehty!

Minulla siivoaminen herättää ahdistusta ja aikaisemmin kehitin itselleni varsinaisen apinanraivon ennen kuin sain tartuttua pölyrättiin ja imuriin. Sitten rupesin hoitamaan ahdistustani ja raivoaminen jäi. Iski masennus, ja siivoaminen jäi hetkeksi. Nyt ahdistaa yhä siivoaminen, mutta päätin, että hiljaa hyvää tulee. Jos en saa valmiiksi tänään, jatkan siivousta myöhemmin vähän kerrallaan niin kauan, että tavarat ovat paikoillaan ja koti on siisti. Jos siis ahdistaa ihan ylenmäärin, pidän tauon tai lopetan siltä päivältä kokonaan. 

Mielestäni minulla on oikeus siihen omassa kodissani. Olen suorittanut ihan tarpeeksi omassa elämässäni niin kotona kuin töissäkin. Annoin sitten luvan ottaa rauhallisemmin kotona, kun töissä ei oikein pysty. 

Mua vituttaa siivoamisessa se, että inhoan yli kaiken siivoamista, mutta kukaan ei osaa auttaa. Esikoinen joskus osallistuu raivaamiseen oma-aloitteisesti, mutta kukaan muu ei tee mitään ennen kuin räjähdän. Siitäkään ei tule mitään, jos pakkaan kuopuksen ja koiran matkaan ja lähden ulkoilemaan vaikka koko aamupäiväksi. Mies ja isommat lapset saavat ehkä jotain aikaan, mutta koti on silti vielä nuhruinen ja tunkkainen ja minulle jäisi joka tapauksessa vielä vessat ja kissojen hiekat siivottavaksi.

Pyykit olisivat kurtussa narulla, nurkat pölyssä, tiskipöytä pyyhkimättä, hella pyyhkimättä, pöydällä samat murut kuin lähtiessä (josta ne hetken päästä olisivat lattialla), sänkyjen alla tavaroita ja pölyä, sormenjälkiä siellä täällä, tasot pyyhkimättä.

Mies ja lapset saisivat vain osan tavaroista paikalleen, imuroisivat sieltä täältä enimmät eivätkä vaivautuisi ronkkimaan mitään sohvan tai sänkyjen alta.

Tänään viimeksi keitti ihan kunnolla yli. Paiskoin jälkikasvun ja miehen kengät pitkin pihaa, kun ne jälleen kerran oli kerätty eteisen lattialle, vaikka nätisti kehotin laittamaan ne telineeseen jotta pääsen imuroimaan.

Olen opastanut, neuvonut ja pyytänyt sekä kehottanut nätisti. Mutta jumalauta kun ei mikään mene perille asti!

Minä VIHAAN sitä jos joku yrittää huudella minulle jotain silloin kun olen imuroimassa. :( En kuule yhtään mitään, se epämääräinen huutaminen ÄRSYTTÄÄ ja joudun vielä sammuttamaan imurinkin jos haluan kuulla mitä asiaa huutelijalla on. Sitten ärsyttää enemmän jos asia ei olekaan mikään tärkeä, vaan mies on tyyliin löytänyt netistä asian X, jonka hän haluaa ostaa tjtn.

Minäkin tulen aina ihan helvetin pahalle päälle siivotessa ja masennun sen aloittamisesta. Vihaan siivoamista, niin turhaa ja liikaa työtä yhdelle ihmiselle. Ennen tykkäsin siivoamisesta, nykyään se on vihonviimeisimpiä asioita, joita haluaisin tehdä.

Ehkä suurin syy on turhautuminen siihen, että hetken kuluttua on taas yhtä sotkuista. Ja se paikka mistä siivoamisen aloitti, ehtii sotkeentua ennen kuin pääsen loppuun. Ja se, että kun siivoaa keittiön, pitää laittaa kesken kaiken ruokaa ja saa siivota uudelleen. Tai kun siivoaa vessan ja seuraavassa hetkessä joku ei ehdi potalle asti.