Lue keskustelun säännöt.
Mieheni huutaa ja nöyryyttää
31.08.2013 |
En tajua, mitä minun pitäisi tehdä, kun olen naimisissa henkilön kanssa, joka on aggressiivinen ja pahantuulinen jatkuvasti. Esimerkiksi tänään aamulla hän repi minut ylös sängystä ja sanoi, että teepäs nuo kotityöt ja heitti minua tavaroilla. Sen jälkeen hän pakotti minua tekemään itselleen aamiaisen, mutta aluksi kieltäydyin, sillä hän oli mielestäni käyttäytynyt ala-arvoisesti.
Olin jo yli kolmekymppinen, kun hänet tapasin ja olemme jo naimisissakin, joten en kehtaisi perääntyä ja ottaa vielä eroakaan. Kuitenkaan suhde ei ole ihan sitä, mitä olen suhteelta odottanut (olin ihan nuoresta pitäen sinkku, sillä viihdyin kotosalla ja itsetuntoni on aina ollut huono, vaikka olenkin ihan siedettävän näköinen ja hoikka).
Mitään fyysistä läheisyyttä (sitä satunnaista välivaltaa lukuunottamatta) ei ole, sillä hänellä on pahoja erektio-ongelmia ollut alusta lähtien ja hän on muutenkin todella huonosti varustettu, joten en itsekään nauti mistään sellaisesta hänen kanssaan. Hän ei kyllä tee edes aloitettakaan koskaan. Kun tapasimme, hän kertoi pitävänsä eräästä urheiluharrastuksestaan enemmän kuin seksistä. Jotenkin harmittaa, että olen jumissa hänen kaltaisensa miehen kanssa.
Hän lisäksi pakottaa minua kirjoittamaan lopputyönsä ja muita opiskeluunsa liittyviä tehtäviä ja uhkaa rikkoa tavaroitani, jos en kirjoita tiettyä sivumäärää määräaikaan mennessä.
Hän huutaa, nimittelee, kiroilee, nalkuttaa ja käyttäytyy arvaamattomasti ja erittäin äkkipikaisesti. Hän on todellinen kontrollifriikki, vaikka monesti hänen arvionsa menee aivan vikaan ja olen ollut se, joka on oikeassa monesti (mutta minun mielipidettäni hän ei kuuntele). Olen ihan väsynyt häneen. Tosiaan olin nuorena vuosikaudet sinkku ihan omasta tahdostani (ihastuin vääriin, varattuihin henkilöihin), joten en jaksaisi taas heittäytyä sinkuksikaan. Mutta saisinko muuttumaan hänet jotenkin inhimillisemmäksi ja empaattisemmaksi sekä rauhallisemmaksi? Miten?
Kommentit (24)
sairas mies. jätä se ja aloita oma itsenäinen elämäsi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Et saa muutettua. Muuta itse pois.
[quote author="Vierailija" time="31.08.2013 klo 15:51"]
Huono provo.
[/quote]
Ei ole provo, en vain viitsinyt kirjoittaa tuota seikkaperäisemmin, ettei joku tuttu tuntisi tai jotkut tekisi ilmoitusta kirjoituksestani jonnekin eteenpäin, jos kuvailisin joitain asioita liian tarkkaan. Suomessa kaikki nyt eivät vain ole tasa-arvoisia sillä tavalla, kun jossain naistenlehdissä annetaan ymmärtää. Monilla on kamalaa kotona oikeasti ja pelko (myös sosiaalinen pelko) lähteä suhteesta. Suoraan sanoen suututtaa tällainen, että ei voi edes purkaa mieltään, vaan heti haukutaan provoksi. Joskus totuus on tarua ihmeellisempää! T. Ap
Ei tuolla tavalla käyttäydytä muuta kuin sellaista ihmistä kohtaan, jota todella vihataan ja halveksutaan. Vaikka tuntuu varmasti hirveältä, niin lopeta liitto. Ei kukaan ansaitse tuollaista käytöstä. Eikä noin kamalaan käytökseen enää mikään pariterapiakaan auta. Miehesi ei yksinkertaisesti pidä enää sinusta.
Kiinnostaisi tosiaan yrittää tehdä olemassaolevasta suhteesta jotenkin siedettävä ja joskus ehkä jopa hyvä. Olen itse valmis muuttumaan; tosin ongelmana on se, että mies ei halua muuttua eikä muuttaa käyttäytymistään. Minun pitäisi jollain ovelalla tavalla "houkutella" häntä käyttäytymään fiksummin. Hän on muutenkin jotenkin rasittavalla tavalla junttimainen (piereskelee jatkuvasti ja juttelee mauttomia juttuja, vaikka siis muuten onkin hyvässä ammatissa ja korkeasti koulutettu - vaikka siis opiskelee lisäksi paria lisätutkintoa aiempien lisäksi). Jos tapaisin nyt jonkun muun miehen, hän saattaisikin olla myöskin samantyyppinen, vaikka sitä ei aluksi huomaisi. En jaksaisi nyt alkaa sarjadeittailla uusien ihmisten kanssa, kun olen jo naimisissa. Muutenkin minulla on kokemusta vain kahdesta aiemmasta suhteesta koko elämäni aikana, joten otokseni on melko pieni. Pelkään tosiaan, että vaihtamalla ei kuitenkaan mies paranisi. Haluaisin korjata nykyisen suhteen paremmaksi eron sijaan. T. Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En jaksanut lukea kokonaan, mutta miksi ihmeessä et eroa ja muuta pois? Ei suhteessa oleminen ole nykyään mikään meriitti.
Kyllä vaihtamalla muuten paranee, jos alkuperäinen versio on niin huono kuin ap:n mies. Äijällä on liikaa huonoja puolia: väkivaltaisuus, junttimaisuus, huono seksissä... Voit saada vaihdossa vaikka juntin, joka on kiltti sulle ja panee sua lauantaisin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="31.08.2013 klo 16:02"]
Ei tuolla tavalla käyttäydytä muuta kuin sellaista ihmistä kohtaan, jota todella vihataan ja halveksutaan. Vaikka tuntuu varmasti hirveältä, niin lopeta liitto. Ei kukaan ansaitse tuollaista käytöstä. Eikä noin kamalaan käytökseen enää mikään pariterapiakaan auta. Miehesi ei yksinkertaisesti pidä enää sinusta.
[/quote]
Tuossa voi olla perää ja olen itsekin ajatellut, että todennäköisesti hän ei enää rakasta minua. Todennäköisesti rakkaus oli loppunut jo melko alkuvaiheessa. Olimme tunteneet vain pari kuukautta, kun hän alkoi jo huomautella iästäni (olen hieman häntä nuorempi ja ikäistäni hieman nuoremman näköinen) sekä jotenkin oudosti "kolhia" minua. Kun esim. katselimme sängyllä elokuvaa vierekkäin, hän pukkasi minua päällään niin kovaa, että se sattui. Jotenkin outoa oli se, että ko. tilanteeseen ei liittynyt välttämättä mitään riitaa - häntä vain yhtäkkiä alkoi ärsyttää se, että olin hänen vieressään. Samoin hän "vahingossa" huitaisi mua joskus niin kovaa, että se sattui. Hänen mielestään se oli vitsi. Lisäksi hän ruoti ja haukkui ulkonäköäni ja henkisiä ominaisuuksiani muutenkin jo alusta alkaen. Hänen mielestään myös naiset ovat kategorisesti tyhmempiä kuin miehet jne. Olin vain itse niin rakastunut häneen, että katsoin moisia typeriä kommentteja ja tekoja sormieni lävitse. T. Ap
[quote author="Vierailija" time="31.08.2013 klo 16:07"]
Kyllä vaihtamalla muuten paranee, jos alkuperäinen versio on niin huono kuin ap:n mies. Äijällä on liikaa huonoja puolia: väkivaltaisuus, junttimaisuus, huono seksissä... Voit saada vaihdossa vaikka juntin, joka on kiltti sulle ja panee sua lauantaisin.
[/quote]
Junttimaisuus tosiaan sinänsä ei häiritse, mutta jos kokonaisuus on mitä on, se(kin) alkaa ärsyttää rikkana rokassa. Tosiaan kiltti ja lempeä "juntti", jonka kanssa olisi seksiä vaikka kerran viikossa, olisi unelma. :) T. Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mies on kyllä onnistunut nuijimaan sut tosi hyvin maanrakoon :-/ Tuollainen suhde ei ole millään tapaa terve, ja sulla ei ole mitään tarvetta muuttua, paitsi itsekkäämmäksi.
Ihan oikeesti, onko se naimisissa oleminen niin hieno juttu, että sen varjolla kestät sangoittain paskaa päivästä toiseen? Ei se ole.
Miehessä on aivan liikaa kaikkea huonoa, sulla on hyvät mahdollisuudet löytää joku, jolla ei ole noin saatanan vaikeeta... Tai ehkä vain yksi huono ominaisuus, mutta tilannehan on nykyisestä jo paljon parempi.
Mitä sä saat suhteestanne? Vain sen, että paperilla lukee että olet naimisissa. Saatko rakkautta? Saatko turvallisuutta? Saatko arvostusta? Saatko tasa-arvoa? Saatko lämpöä? Saatko läheisyyttä? Saatko seksiä? Ei tainnut natsata minkään kohdalla. Saat ehkä hienot kulissit, komeen kämpän, timanttisormuksen sormeen... Mitä sä teet niillä, kun ensiksi mainittuja ei ole?
Suojele itseäsi ja eroa miehestäsi. Tilanne tulee vain pahenemaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ai mitkäkö pitäisi tehdä? No velvollisuutesi on jäädä suhteeseen ja parantaa mies rakkaudellasi. Avioliitto on pyhä, eikä toista hylätä pikku aggressiivisuuden takia. Varmaan sinussa itsessäsikin on puutteita.
Häh, mitä ihmettä näet tuossa ihmisessä? Mitkä ovat hänen erinomaiset puolensa, joiden takia haluat jäädä liittoon? Toista ei voi muuttaa, edes ovelasti salakavalasti. Hänen käytöksensä todennäköisesti vaan pahenee ajan saatossa. En näe muuta mahdollisuutta kertolasku perusteella, kuin ero. Arvosta itseäsi nainen! Tekstistäsi huomaa, että juuri itsearvostuksen puute on ongelmasi. Ja se mies.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mitä sä saat tuolta mieheltä? Eikö olisi helpompaa olla sinkku? Mitä sen väliä minkä ikäinen olet.Mies ei anna sinulle mitään, mitä rakastava mies parisuhteessa antaa. Miten edes päädyiy yksiin tuollaisen kanssa?
Hei Ap.
Pakko sanoa että olen itse sitkutellut suhteessa jossa mies on käyttänyt henkistä väkivaltaa mutta myös fyysistä minuun jo vuosia. Toivon että sinulla olisi rohkeutta lähteä ja löytää uusi voima itsestäsi sekä siitä että se sosiaalinen pelko jota ymmärrettävästi koet, kaikkoaa siinä samalla kun kukaan ei enää estä sinua kulkemasta omasta kotiovestasi sisään tai ulos! Itse lähdin raskaana ollessani ja vaikka elämä on ollut vaikeaa, niin en vaihtaisi pois sitä turvallisuudentunnetta ja tietoa ettei kodissani kukaan nimittele, solvaa, vähättele ja morkkaa - saati käy käsiksi minuun tai lapsiini.
Tuo ei tule muuttumaan ikinä paremmaksi. Pahenee asteittain vain. Tuskin sinä, kuten en minäkään, halua päätyä tilastoihin siitä että mies "yllättäen" tappoi...
Tiedän että on vaikea murtaa muuri, jonka henkinen väkivalta ympärille salakavalasti rakentaa. Kysy itseltäsi mitä elämältäsi haluat ja toimi sen mukaan. Voit olla onnellinen ilman tuollaista miehenkuvatusta. Sinä ansaitset sen. Lähde ja jätä se sika siivoamaan itse sotkunsa ja hoitmaan oma elämänsä.
p.s. Voimia. Meidän naisten tulisi pitää enemmän yhtä.
Mies on persoonallisuudeltaan häiriintynyt ja purkaa omia ongelmiaan sinuun! Syy ei ole sinussa. Hän ei ehkä pysty rakastamaan ketään. Tiedätkö hänen lapsuudestaan? Veikkaisin jotain traumoja suhteessa vanhempiin. Tuo seksuaalisuus on myös ongelma hänelle , ei johdu sinusta ! Lähde, olet vielä nuori! Käy vaikka itse psykologilla selvittelemässä ajatuksia ja sitten vaan lähdet!
Haluatko todella ihan minkälaisen miehen tahansa, jotta ei tarvitsisi olla sinkku? Et voi muuttaa toista ihmistä. Ihminen kyllä kykenee muuttumaan, jos hän sitä itse haluaa ja kokee tarpeelliseksi, mutta silloinkaan se ei ole helppoa.
Mitä sinä elämältäsi haluat?
Mies on muuttunut nyt ihan mahdottomaksi. Olen kirjoittanut hänen lopputyötään nyt jo monta päivää peräkkäin ja hän vain nalkuttaa ja uhkailee siitä. Sen lisäksi saan siivota ja pitää kodin kunnossa ja hän makaa alushousut jalassaan sängyssä ja katsoo samoja tv-sarjoja ja huutaa ja v**tuilee minulle. Sanoin, että haluaisin hänestä eroon, mutta hän ei ota sitä kuuleviin korviinsa, vaan uhkailee minua (uhkailee, että jos en tee mitä hän sanoo, ei voi vastata seuraamuksista). Hän ostaa itselleen karkkia ja mussuttaa niitä tuolla eikä anna minun edes maistaa. Minä kirjoitan sitä hänen graduansa, jotta hän saa taas uuden tutkinnon muiden jatkoksi. (Ja salaa tulen tälle palstalle välillä). Olen aivan loppu. T. Ap
Mieheni on yhtä ilkeä myös muutamaa kaveriaan sekä vanhempiaan kohtaan. Sekä hänen paras kaverinsa että hänen vanhempansa ovat aivan tossukoita (kuten minäkin) ja antaa hänen pyöritellä heitä mennen tullen. Useiden työkaveriensa kanssa hän on riitaantunut, sillä hän sanoo todella ilkeästi heillekin monesti ja leuhkii omilla saavutuksillaan. Olisinpa tajunnut koko kuvion heti alussa, niin ihastukseni olisi karissut ajoissa. T. Ap
Huono provo.