Uutta kotimaista Seurapeli-elokuvaa kehutaan hesarissa kovasti. Miksi minua ei yhtään kiinnosta? Vaikka kyseessä voisi olla ensimmäinen hyvä kotimainen elokuva ikinä.
Olenko liian vanha (the big four oh lähenee), kyyninen (liian monta huonoa kotimaista elokuvaa takana), vai olisiko loistavakin kotimainen elokuva silti tylsä? Miksi haluaisin katsella kolmikymppisiä saarella? Suomeksi?
Myykää mulle tämä elokuva, pliis!
Kommentit (32)
Miksi siitä pitäisi kiinnostua? Jos ei nappaa niin ei nappaa. Voi tuo olla hyväkin, mutta mua ei kiinnosta kolmikymppisten ihmissuhdekiemurat kun omassa elämässä eivät ole ikinä olleet ajankohtaisia edes silloin kun olin tuon ikäinen. Katon sitten kun tulee telkkarista parin vuoden päästä.
Onko hieno efektispektaakkeli vai taas jotain salkkaritasoista suhdesoopaa tai väinölinnalaista sosialistista realismia?
Miksi suomalaiset elokuvat muuten nykyään aina tapahtuvat saarella? Ja hahmot ovat ihan pihalla, kirjaimellisesti ja vertauskuvallisesti.
Mä en katso suomalaisten tekemiä leffoja. Olen jonkun joskus katsonut ja ne on aina huonoja. Uudet varsinkin. Ikivanhoissa on sentään vähän hassua nostalgiaa.
Kolmikymppisten ihmissuhdelätinät on ehkä maailman tylsin aihe. Siitä ei tekisi kiinnostavaa edes Christopher Nolan.
Ei kanssa nappaa yhtään. Tuo on niitä elokuvia, jonka parhaat palat näytetään trailerissa, joten sen katsominen riittää. Pointsit kuitenkin siitä ettei elokuvassa pöe Roope Salmista, Aku Hirviniemeä, Iina Kuustosta tai Krista Kososta, niiden naamat kun on jo niin kuluneet.
Vierailija kirjoitti:
Onko hieno efektispektaakkeli vai taas jotain salkkaritasoista suhdesoopaa tai väinölinnalaista sosialistista realismia?
Suomessa ei tehdä itsensä vakavasti ottavia efektispektaakkeleja. Ne harvat Iron Skyt ja vastaavat ovat turvallisesti komedioita, että eihän me tämmöisiä nyt tosissamme, heh heh.
Onhan Suomessa tehty mahtavia leffoja, mm Tuntematon sotilas. Tuo ei kuitenkaan jaksa innostaa itseäni, enkä ymmärtäisi miksi pitäisikään.
Toivottavasti siinä ei puhuta mitään. Tuulen humina ja aaltojen liplatus riittäisi hyvin, ja niistä saisi ehkä selvänkin.
Vierailija kirjoitti:
Kolmikymppisten ihmissuhdelätinät on ehkä maailman tylsin aihe. Siitä ei tekisi kiinnostavaa edes Christopher Nolan.
Miksi suomalaisissa elokuvissa aina 'kipuillaan' ja 'etsitään itseään'. Jumatsuikka, miten eksyksissä me ollaankaan jos elokuvistamme voi mitään päätellä... Tekisivät joskus elokuvan ihmisistä, jotka eivät kipuile ja ovat löytäneet itsensä ilman tylsää naamanvääntelyä ja angstia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kolmikymppisten ihmissuhdelätinät on ehkä maailman tylsin aihe. Siitä ei tekisi kiinnostavaa edes Christopher Nolan.
Miksi suomalaisissa elokuvissa aina 'kipuillaan' ja 'etsitään itseään'. Jumatsuikka, miten eksyksissä me ollaankaan jos elokuvistamme voi mitään päätellä... Tekisivät joskus elokuvan ihmisistä, jotka eivät kipuile ja ovat löytäneet itsensä ilman tylsää naamanvääntelyä ja angstia.
No kyllä sitä kipuilua löytyy myös ulkomaisista elokuvista. Ei me suomalaiset nyt ihan ainoita olla.
Voisi huvikseen katsoa kuinka näyttelijät takeltelevat ja pitävät miettimistaukoja epäluontevissa kohdissa sanojen välissä kun ei kai ole vuorosanoja opeteltu kunnolla.
Tykkään useista kotimaisista leffoista, esim. Neitoperho, Kaiken se kestää, Käsky ja Kaurismäen leffat. Mutta ei noista mikään ole tullut katsottua sillä lähtökohdalla että minäpä nyt pakotan itsenä kiinnostumaan tästä. Toisaalta eihän se ap ole kuin pari tuntia sun elämästä kun tuon käyt katsomassa.
Luin tuon arvostelun ja tulin siihen tulokseen, että voisihan tuon joskus katsoa sitten kun TV:stä tulee. En kuitenkaan halua maksaa taas uudesta ankeuden spektaakkelista. Suomessa ei oikein osata tehdä hyvin kuin synkistelyä, ja sitä onkin sitten tarjolla sen verran, ettei kaikesta jaksa kiinnostua.
Näyttelijät olivat liian valkoisia. Suomalaiset elokuvat tarvitsevat enemmän mustia näyttelijöitä.
Näyttelijät on hyvii, eli liian kuluneita. Tuffi Filmsin aiemmat leffat on ollu ihan mahtavia ja aikaansa edellä, tässä leffassa on takuulla kans joku oma twistinsä, joka pitää päästä näkemään.
Laura Birn on siinä "näyttelemässä". Siinä on kyllä sellainen näyttelijä, jonka puheesta ei saa mitään selvää. Toivottavasti siinä on suomenlkielinen teksitys.
Ei kiinnosta pätkääkään. Jotain ihmissuhdekiemuroita....haukotus. suomalaiset elokuvat ovat muutenkin ala-arvoisia nykyään.
Mä olen kolmekymppinen eikä kiinnosta. Toi sama leffa on tehty sata kertaa Suomessakin.