Millainen on narsistimies suhteen alussa ja lopussa?

Up

Uskaltaako narsistimiehelle sanoa mitä oikeasti hänestä ajattelet?kostaako?tapailuasteella tälläinen mies,selvinnyt minulle noin kuukauden kulutta ensitapaamisesta.Minusta on IHAN sama,en ole koukussa häneen ja suhde saa loppua,mutta kysynkin onko miehestä vaaraa näin lyhyellä ajalla jos paukauttanut hänelle koko litanian mikä luonnehäiriöinen hän on.Vai häivynkö vähin äänin?

Up

Vierailija kirjoitti:

[quote author="Vierailija" time="30.08.2013 klo 11:56"]

[quote author="Vierailija" time="30.08.2013 klo 07:48"]

Jos epäilyttää, mieti toimiiko hän yleisten sääntöjen mukaan ja saako hän sinussa aikaan uudenlaisia reaktioita. Ja sitten nosta kytkintä heti äläkä pitkitä piinaa.

Entä jos pääseekin itse jotenkin juttujen yläpuolelle ja kumppani ei enää saakaan aikaan niitä reaktioita? Onko silloin välttämättä tarpeen lähteä muuten järkevästä avioliitosta esimerkiksi? Eli siis jos ei alistukaan narsistin pompoteltavaksi, niin voiko oppia pärjäämään suhteessa tyydyttävästi?

Ei tule toimimaan. Narsistia ei voi muuttaa, eikä hänen kanssaan kannata alkaa pelaamaan. Niissä peleissä narsisti on parempi kuin kukaan ja "normaali" jää aina häviölle.

No, oli sitten narsisti tai muuten mielenterveysongelmainen, jolla on narsistisia piirteitä, niin sanon suoraan: että ei tule toimimaan. Parisuhteessa täytyy voida luottaa siihen, että toinen tukee sua ja välittää susta. Narsisti ei osaa.

Mun ex-mies oli just tuollainen täysin epäempaattinen tyyppi, mutta osasi tehdä hyvän vaikutuksen (musikaalisia lahjoja) perheeseeni ja ystäviini. Hänen mielestään pikkuvauva-aika oli hänelle rankkaa, koska mun ranteeni oli voimaton ja terveydentila muutenkin huono. Varmaan sellainen järkevä empaattinen mies lähtisi soittamaan lääkäreille tai etsisi tietoa vaimonsa terveydentilan parantamisesta, mutta eksäni lähinnä marisi, siiitä miten hänellä ei ole kivaa ja että tämä ei ole tasa-arvoinen parisuhde.

Eron jälkeen kaikki kommunikaatio on ollut aivan täyttä helvettiä, lapsi palautetaan milloin huvittaa, julkisilla paikoilla raivoilua, puhelimeen ei vastata, lapselle ei vaihdeta puhtaita vaatteita, vaikka olen ne ostanut, luvataan osallistua ylimääräisiin kustannuksiin, mutta käytännössä panttaa jne. Kerran sain kuumeessa kasata sille lapsenrattaat, koska se on niin uusavuton, ettei siihen kykene. Tätäkin hommaa hän muistaa itselleen nolona tilanteena, ei kohtuuttoman kuormittavana mulle.

Tänäkin vuonna olen saanut monet huudot niskaani, koska "hänellä on paha olo ja mun pitää ymmärtää". Jepjep. Narsistille ei kannata soittaa kuumeessa ja pyytää sitä tekemään hänelle kuuluvia hommia.

Vierailija kirjoitti:

Minä olin aviossa narsistisen miehen kanssa 20 vuotta. Ei kai hän narsistin diagnoosia saisi, mutta vaikea ihminen on kyllä.

- hänellä ei ole yhtään pitkäaikaista ystävää, sillä on polttanut kaikki sillat takanaan

- koko elämän oli tunne, että minä en riitä, en osaa, minun pitäisi olla toisenlainen

- aloitti suostuttelemalla, sitten manipuloimalla, jos ei vieläkään ole samaa mieltä, sitten kiristämällä ja lopuksi uhkailemalla

- ääretön tarve voittaa

- ei koskaan pyytänyt anteeksi

- kaikki on aina jonkun muun syytä kuin omaa syytä

- haukkui ja mustamaalasi muita ihmisiä, oma perhe pysyi koskemattomana

Yllä ihmetellään, miksi tällaisen ihmisen kanssa jatketaan suhdetta. Syy on se, että tällainen ihminen on "vaikean'" kautensa jälkeen niiiiiin ihana. Kyse on noidankehästä: painekattila alkaa kerätä painetta kunnes räjähtää - sitten hän on niin sovittelea ja hyväntahtoinen, kunnes paine alkaa taas kerätä. Sillä välin tällainen hyvään uskova ihminen unohtaa jo menneet.

Joku kysyi yllä kommunikointityylistä. Hän puhui monologeja. Ei kysennyt dialogiin. Ja kun jotain kertoi, niin aina ylisti itseään. Ja syy oli aina jossain muualla.

Täällä sama tilanne.

Ystäviä ei oikein ole, polttanut siltoja edellisissä työpaikoissa.

Minä en riitä, en saa olla oma itseni ja minun pitäisi olla hänen kaltaisensa. Ero ei tule kysymykseen, mutta muuttua pitää.

Jos kysyy mielipidettäni johonkin asiaan, on hänellä kuitenkin ratkaisu valmiina. Minun näkemykseni poljetaan sitten maan rakoon. Tuntuu, että välillä hakee tällaisia tilanteita jotta pääsee loistamaan omalla erinomaisuudellaan. Jos sanoo vastaan, ääntä korotetaan huudoksi asti. Kiihtyy todella nopeasti. Yritän olla mahdollisimman rauhallinen näissä tilanteissa ja puhua rauhallisella äänellä. Kehuminen (olet oikeassa, juuri niin) auttaa myös saamaan desibeliä alas. Tavaroiden paiskominen on tästä syystä loppunut.

Ei pyydä anteeksi, koska ei ole väärässä. Muut ovat.

Pienikin inhimillinen esim unohdus (unohtanut vaikkapa laittaa oven lukkoon), on aina jonkun muun syytä. Jos on kotoa viimeinen lähtijä ja ovi jäänyt auki, on meillä loogisesti "joku" käynyt ja unohtanut sen auki. Eihän hän unohda.

Puhuu rumasti nimittelemällä muita ihmisiä, jos on pienikin vastoinkäyminen. Esimerkiksi kaupassa tai muussa asiakaspalvelutilanteessa. Pinna on lyhyt. Ei ansaitse tällaista kohtelua.

Lopputekstin allekirjoitan myös täysin. Suhde jatkuu koska haluaisi uskoa että asiat paranevat, ja toinen on niin huomioiva ja ihana. Nyt alan ymmärtää että tässä muutamia viikkoja taas mennään ja sitten taas on helvetti irti.

Ei keskustele, lähtee marttyyrin elkein ovesta pihalle ja sanoo aina "viimeisen sanan". Enää en ole sovittelija, annan kiukutella niin pitkään että itse tulee puhumaan. En vain jaksa enää. Näissä tilanteissa kun puhumaan taas ryhdytään, puhuu hän vain itsestään. Ei koskaan kysy mitä minä haluaisin tai mitä minä ajattelen. Kertoo vain kuinka asiat tulee hänen mielestään hoitaa, minussa on vikaa, minun pitää muuttua.

Puhuu todella pahasti exästään, nimittelee hulluksi ja sairaaksi. Manipuloi ihmisiä puolelleen, esittää haavoittuvaa ja ystävällistä ja ihanaa ja hurmaa kaikki jutuillaan. Kun luottamus on saavutettu, aletaan vaivihkaa puhua minusta pahaa - ja kas näin, hänellä on haaremi kasvamassa ihmisistä jotka ylistävät häntä, ja minua katsotaan pitkään. Pahinta on että oma äitini kysyi pitäisikö minun mennä puhumaan jollekin kun olen niin ailahteleva. Käytti samoja sanoja kuin mies minulle, joten on ilmeisesti äitinikin onnistunut pyörittämään juttuihinsa.

Pahinta ehkä on, että hänen äidissään on samoja piirteitä. Miten puhuu muista ihmisistä (ihme ämmä, huono ämmä - nämä siis tuttujen ihmisten nimityksiä, naapureiden tms), heidän edessään on toki ystävällinen. Äidilleen puhuu kaikki asiat, ja heillä erittäin läheiset välit.

Vierailija kirjoitti:

Uskaltaako narsistimiehelle sanoa mitä oikeasti hänestä ajattelet?kostaako?tapailuasteella tälläinen mies,selvinnyt minulle noin kuukauden kulutta ensitapaamisesta.Minusta on IHAN sama,en ole koukussa häneen ja suhde saa loppua,mutta kysynkin onko miehestä vaaraa näin lyhyellä ajalla jos paukauttanut hänelle koko litanian mikä luonnehäiriöinen hän on.Vai häivynkö vähin äänin?

Varmaan narsistimies hylkää jos HÄNTÄ arvostelee(ainakin hetkeksi hylkää)

Tapailin 2016 netissä tapaamani miestä(johtajatasoa)ja aika äkkiä näytti puolensa.Tavallaan onneksi olen vuosia sitten ollut noin 2v. suhteessa narsistin kanssa niin tuli sama tuttu ahdistava tunne joten aloin lopettamaan suhdetta sen takia...siitähän se suuttui(puhutaan,että kerran tälläiseen törmätessä saa loppuiän rokotuksen) ja lisäksi hänellä kyllä oli useita naisia kierroksessa samaan aikaan(aina niillä on)tiesin,että valehtelee tekemisistään(tapaili varmasti muita aina välillä,fiksu nainen kyllä lukee sen rivien välistä)

Hassua,että tälläinen narsisti kuitenkin muutamien kuukausien päästä on taas sellainen"ihana olet ja niin paljon parempi kuin muut naiset jne"soopaa jauhava.Jos haluaa tälläisestä narsistista loppuelämänsä riippakiven,niin kannattaa soitella ja lähetellä viestejä..narsisti kun ei näemmä hylkää uhriaan.Iloisena siellä taas vastailee ja soittelee.

Mitkään luonneanalyysien paljastaminen ei tuota mitään tulosta.Päinvastoin narsistin haukkuminen narsistille tuo tälle mahdollisesti mielihyvää(jos haluaa olla narsistin kanssa yhteydessä niin sitten toimii näin)Parasta on vaan olla neutraali ja ei reagoida tunnepuolisesti ja olla ottamatta yhteyttä ja ei vastata narsistin yhteydenottoihin.Pahinta myrkkyä narsistille on vaan olla huomioimatta narsistia,eli hän ei aiheutua mitään tunnepuolisesta reaktiota sinussa.Siihen kun pääset olet jo pitkällä,tsemppiä !

Harhaanjohtavaa puhua niin paljon narsismista. Se ei ole joko tai niin, että joku on joko narsisti tai normaali. Suurin osa esim parisuhteessa väkivaltaisista ja alistavista puolisoista ei ole narsisteja vaan nimenomaan vaimoa alistavia ja väkivaltaisia miehiä, abusive. Ne ei-narsistit voivat tappaa puolisonsa eikä kyse ole silti tuosta persoonallisuushäiriöstä.

Pitäisi siis puhua enemmän näistä tuhoavista ihmisistä yleensä. He voivat olla ihan normaaleja muita paitsi puolisoaan kohtaan. Nuo narsistikriteerit voivat näennäisesti täyttyä, mutta vain siellä kodin sisällä. Esim työpaikalla ja muissa ihmissuhteissa ovat normaaleja. Narsisti on samanlainen joka puolella ja hänellä on ongelmia kaikkien, ei vainnpuolisonsa kanssa. Ihan yhyä paljon pahaa saavat aikaan kotona kuin narsistitkin kuitenkin.

Näin kun asia ymmärretään, ei tarvitse jankata sitä, miten vähän narsisteja on ja ettei niin moni voi olla ollut parisuhteessa sellaisen kanssa. Nimittäin aika moni on ollut jossain vaiheessa parisuhteessa sisimmässään naisia vohaavan ja halveksuvan, kontrolloivan ja omistushaluisen ja väkivaltaisen miehen kanssa. Pitäisi siis puhua asioista oikeilla nimillä.

En esim usko, että oma mieheni on persoonallisuushäiriöinen. Mietin silti välillä, että onko tämä hyvä suhde vai ei. Omituista on, etten tiedä ja arvioni heittelee laidasta laitaan. Ja outoa on, että olen alkanut miettiä, onko minussa jotain todella pahaa vikaa ja olenko itse kenties narsisti. Itsetuntoni on romahtanut ja olen passivoitunut. En ole töissä ja elämäni on kaventunit, mutta omasta syystäni, kun olen muuttunut jotenkin apaattisemmaksi. Toisaalta mies on 98% ajasta todella ihana. On ollut myös törkeä ja valehdellut, mutta omituista on sekin, että minulla on vähän mennyt muisti osasta asioita.

Alku oli kuin sadusta ja mies tuntui täydelliseltä, ns liian hyvältä ollakseen totta. Häiden jälkeen muuttui negatiivisemmaksi. Toisaalta vaikka yritän tarkkailla häntä saadakseni asioihin selvyyttä, niin en usko hänen olevan narsisti. Suhtautuu kyllä alentuvasti naisiin ja on aika kontrolloiva ja hallitseva. Nauraa naisvihamielisille vitseille. Vaatii kunnioitusta, muttei taida kunnioittaa minua. En ole koskaan kuullut hänen sanovan etunimeäni vaan kutsuu lempinimellä. Toisaalta on huomaavainen ja hyväsydäminen. Toisaalta töissään oli kerran tilanne, jossa halusi ryhtyä pieneen kiristykseen, eli joskus epäempaattisuus yllättää. Auttaa vahingoittuneita eläimiä. On hyvä ja huolehtiva isä lapsilleen.

En ole eroamassa, koska mies tuntuu yhä useimliten täydelliseltä enkä usko saavani yhtä ihanaa enää ikinä. Enkä uskalla mennä juttelemaan millekään asiantuntijalle, koska pelkään, että kävisi ilmi, että olenkin itse jotenkin persoonallisuushäiriöinen. Ehkä olenkin.

Vierailija kirjoitti:

Harhaanjohtavaa puhua niin paljon narsismista. Se ei ole joko tai niin, että joku on joko narsisti tai normaali. Suurin osa esim parisuhteessa väkivaltaisista ja alistavista puolisoista ei ole narsisteja vaan nimenomaan vaimoa alistavia ja väkivaltaisia miehiä, abusive. Ne ei-narsistit voivat tappaa puolisonsa eikä kyse ole silti tuosta persoonallisuushäiriöstä.

Pitäisi siis puhua enemmän näistä tuhoavista ihmisistä yleensä. He voivat olla ihan normaaleja muita paitsi puolisoaan kohtaan. Nuo narsistikriteerit voivat näennäisesti täyttyä, mutta vain siellä kodin sisällä. Esim työpaikalla ja muissa ihmissuhteissa ovat normaaleja. Narsisti on samanlainen joka puolella ja hänellä on ongelmia kaikkien, ei vainnpuolisonsa kanssa. Ihan yhyä paljon pahaa saavat aikaan kotona kuin narsistitkin kuitenkin.

Näin kun asia ymmärretään, ei tarvitse jankata sitä, miten vähän narsisteja on ja ettei niin moni voi olla ollut parisuhteessa sellaisen kanssa. Nimittäin aika moni on ollut jossain vaiheessa parisuhteessa sisimmässään naisia vohaavan ja halveksuvan, kontrolloivan ja omistushaluisen ja väkivaltaisen miehen kanssa. Pitäisi siis puhua asioista oikeilla nimillä.

En esim usko, että oma mieheni on persoonallisuushäiriöinen. Mietin silti välillä, että onko tämä hyvä suhde vai ei. Omituista on, etten tiedä ja arvioni heittelee laidasta laitaan. Ja outoa on, että olen alkanut miettiä, onko minussa jotain todella pahaa vikaa ja olenko itse kenties narsisti. Itsetuntoni on romahtanut ja olen passivoitunut. En ole töissä ja elämäni on kaventunit, mutta omasta syystäni, kun olen muuttunut jotenkin apaattisemmaksi. Toisaalta mies on 98% ajasta todella ihana. On ollut myös törkeä ja valehdellut, mutta omituista on sekin, että minulla on vähän mennyt muisti osasta asioita

Alku oli kuin sadusta ja mies tuntui täydelliseltä, ns liian hyvältä ollakseen totta. Häiden jälkeen muuttui negatiivisemmaksi. Toisaalta vaikka yritän tarkkailla häntä saadakseni asioihin selvyyttä, niin en usko hänen olevan narsisti. Suhtautuu kyllä alentuvasti naisiin ja on aika kontrolloiva ja hallitseva. Nauraa naisvihamielisille vitseille. Vaatii kunnioitusta, muttei taida kunnioittaa minua. En ole koskaan kuullut hänen sanovan etunimeäni vaan kutsuu lempinimellä. Toisaalta on huomaavainen ja hyväsydäminen. Toisaalta töissään oli kerran tilanne, jossa halusi ryhtyä pieneen kiristykseen, eli joskus epäempaattisuus yllättää. Auttaa vahingoittuneita eläimiä. On hyvä ja huolehtiva isä lapsilleen.

En ole eroamassa, koska mies tuntuu yhä useimliten täydelliseltä enkä usko saavani yhtä ihanaa enää ikinä. Enkä uskalla mennä juttelemaan millekään asiantuntijalle, koska pelkään, että kävisi ilmi, että olenkin itse jotenkin persoonallisuushäiriöinen. Ehkä olenkin.

Vaikutat läheisriippuviaiselta.Sellaiset yleensä löytävät kumppanikseen narsistin.Kannattaa googlata läheisriippuvaisuus.

Vierailija kirjoitti:

Uskaltaako narsistimiehelle sanoa mitä oikeasti hänestä ajattelet?kostaako?tapailuasteella tälläinen mies,selvinnyt minulle noin kuukauden kulutta ensitapaamisesta.Minusta on IHAN sama,en ole koukussa häneen ja suhde saa loppua,mutta kysynkin onko miehestä vaaraa näin lyhyellä ajalla jos paukauttanut hänelle koko litanian mikä luonnehäiriöinen hän on.Vai häivynkö vähin äänin?

Mieluummin kannattaa häipyä ja pitää myös se eikä suostua mihinkään kahvitteluihin ym. mitä narsisti ehdottaa eikä vastailla mihinkään ikävöinti/olet parasta mitä koskaan olen tavannut/ym. liehittely-viesteihin. Koska niitä saattaa tulla pitkänkin ajan jälkeen ja narsisti haluaa pitää "haareminsa".

Uskaltaa kyllä sanoakin mutta siinä on se ansa että narsisti heittäytyy hyvin ymmärtäväiseksi ja empaattiseksi. On pahoillaan ja lupaa korjata käytöstään ja haluaa tehdä kaikkensa että sinulla on hyvä olla hänen kanssaan. Kostaa sitten myöhemmin kyllä kaiken korkojen kanssa, jos siis jäät tuohon ansaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Harhaanjohtavaa puhua niin paljon narsismista. Se ei ole joko tai niin, että joku on joko narsisti tai normaali. Suurin osa esim parisuhteessa väkivaltaisista ja alistavista puolisoista ei ole narsisteja vaan nimenomaan vaimoa alistavia ja väkivaltaisia miehiä, abusive. Ne ei-narsistit voivat tappaa puolisonsa eikä kyse ole silti tuosta persoonallisuushäiriöstä.

Pitäisi siis puhua enemmän näistä tuhoavista ihmisistä yleensä. He voivat olla ihan normaaleja muita paitsi puolisoaan kohtaan. Nuo narsistikriteerit voivat näennäisesti täyttyä, mutta vain siellä kodin sisällä. Esim työpaikalla ja muissa ihmissuhteissa ovat normaaleja. Narsisti on samanlainen joka puolella ja hänellä on ongelmia kaikkien, ei vainnpuolisonsa kanssa. Ihan yhyä paljon pahaa saavat aikaan kotona kuin narsistitkin kuitenkin.

Näin kun asia ymmärretään, ei tarvitse jankata sitä, miten vähän narsisteja on ja ettei niin moni voi olla ollut parisuhteessa sellaisen kanssa. Nimittäin aika moni on ollut jossain vaiheessa parisuhteessa sisimmässään naisia vohaavan ja halveksuvan, kontrolloivan ja omistushaluisen ja väkivaltaisen miehen kanssa. Pitäisi siis puhua asioista oikeilla nimillä.

En esim usko, että oma mieheni on persoonallisuushäiriöinen. Mietin silti välillä, että onko tämä hyvä suhde vai ei. Omituista on, etten tiedä ja arvioni heittelee laidasta laitaan. Ja outoa on, että olen alkanut miettiä, onko minussa jotain todella pahaa vikaa ja olenko itse kenties narsisti. Itsetuntoni on romahtanut ja olen passivoitunut. En ole töissä ja elämäni on kaventunit, mutta omasta syystäni, kun olen muuttunut jotenkin apaattisemmaksi. Toisaalta mies on 98% ajasta todella ihana. On ollut myös törkeä ja valehdellut, mutta omituista on sekin, että minulla on vähän mennyt muisti osasta asioita

Alku oli kuin sadusta ja mies tuntui täydelliseltä, ns liian hyvältä ollakseen totta. Häiden jälkeen muuttui negatiivisemmaksi. Toisaalta vaikka yritän tarkkailla häntä saadakseni asioihin selvyyttä, niin en usko hänen olevan narsisti. Suhtautuu kyllä alentuvasti naisiin ja on aika kontrolloiva ja hallitseva. Nauraa naisvihamielisille vitseille. Vaatii kunnioitusta, muttei taida kunnioittaa minua. En ole koskaan kuullut hänen sanovan etunimeäni vaan kutsuu lempinimellä. Toisaalta on huomaavainen ja hyväsydäminen. Toisaalta töissään oli kerran tilanne, jossa halusi ryhtyä pieneen kiristykseen, eli joskus epäempaattisuus yllättää. Auttaa vahingoittuneita eläimiä. On hyvä ja huolehtiva isä lapsilleen.

En ole eroamassa, koska mies tuntuu yhä useimliten täydelliseltä enkä usko saavani yhtä ihanaa enää ikinä. Enkä uskalla mennä juttelemaan millekään asiantuntijalle, koska pelkään, että kävisi ilmi, että olenkin itse jotenkin persoonallisuushäiriöinen. Ehkä olenkin.

Vaikutat läheisriippuviaiselta.Sellaiset yleensä löytävät kumppanikseen narsistin.Kannattaa googlata läheisriippuvaisuus.

Arvelen olevani läheisriippuva jossain määrin. Nuorena se ilmeni tosin päinvastoin eli voimakkaana sitoutumisen ja läheisyyden pelkona. Tuntui vaaralliselta päästää ketään lähelle. Lisäksi syyllistyn herkästi ihan vain normaalista puolen pitämisestä ja se menee ihan överiksi. Esim stressaan, että olen puhunut jollekulle vaikka ihan vieraalle ihmiselle töykeästi tai ylimielisesti, en osaa olla tavallisella tavalla rauhallisen jämäkkä vaan joko mateleva tai töykeän ylimielinen, mikä aiheuttaa myös kitkaa vieraiden kanssa tekemisissä. Esim tämä mieheni taas on superlahjakas ihmisten kanssa ja pysty tulemaan toimeen kaikkien kanssa. Tästäkin näkökulmasta vika runtuu olevan minussa. Ulkopuoliset varmasti ajattelevat, että mies on ihana ja vaimo epämiellyttävä.

On meistä itsestämme kiinni lähdemmekö narsistin matkaan.Alussa kaikki huomio ja kehu tuntuu hyvältä,mutta hinta siitä on sitten lopulta maksettava.Itse yritän aina välttää jo alussa tälläisiä ihmisiä,jotka vaikuttavat niin hyviltä...ollakseen totta.Nykymaailma vaikuttaa edesauttavan narsistin kohtaamisessa...esim. netti.

Alussa aivan ihana, huomioonottava ja rakastava. Kaikkea hyvää mitä tässä ketjussa on jo kerrottu.

Lopussa hirveä. Projisoi kaikki ominaisuutensa sinuun. Syyttää vainoharhaiseksi, psykopaatiksi, kaikeksi mitä itse on.

Ei ole väärässä, ei ole koskaan sanonut mitään pahaa, on rauhallinen eikä huuda, kun tosiasiassa on monessa jutussa ollut väärässä, haukkuu kaikkia lähimmäisiään ja muita ihmisiä niin lapsiaan kuin uutistenlukijoitakin, riehuu ja huutaa kovaäänisesti.

Haluaa keskustella ja hänelle keskustelu on loputonta monologia, johon on mahdotonta saada sanaakaan väliin. Tämä puolestaan todistaa narsistille, että hän on jälleen oikeassa.

Tampereella pyörii yksi ihan hirvee narsistimies(ulkomaalainen). On satuttanut monia naisia ja kylmästi heidät jättänyt. Niin kuin minunkin takia erään ja nyt sitten minut kun uusi uhri jo löydetty. Tunnekylmä ja omatunnoton narsisti joka valehtelee, manipulointi ja pettää. Koukuttaa uhrin aluksi rakkaspommituksella. Seksin ja ihailun perässä juoksee. Kun uhri alkaa näkemään naamion lävitse niin jättää tämän kylmästi. Voi kun naiset osaisitte varoa tätä miestä ja huomaisitte heti ne punaiset liput. Mikä on liian hyvää ollakseen totta, ei ole totta!!!

Taidan tietää tyypin. On johtajatasoa. Varmaan sama henkilö. On satuttanut monia. Lupailee aluksi kaikenlaista mutta mikään ei toteudu ellei mennä hänen ehdoillaan. Naiset ovat hänelle pelkästään käyttötavaraa joka on helppo vaihtaa uuteen kun håntä alkaa kyllästyttämään. Taitava manipuloija.

Narsistit ovat taitavia koukuttamaan uhrinsa alussa itseensä "rakkauspommituksella". Kun he ovat varmoja että uhri on koukussa ja palvelee narsistin agendaa niin hetken aikaa on niin ihanaa. Mutta ennenpitkää alkaa se manipulointi, sumutus, valehtelu ja pettäminen. Asioista keskustelu ja riitojen selvittely on ihan mahdotonta. Uhrin kärsimys lisääntyy ellei ymmärrä ajoissa lähteä suhteesta.

Vierailija kirjoitti:

Siksi kyselen, että millainen alku oli, jotta osaisi varoa.

ap

Narsistit verhoaa alussa toimintansa, mutta kun tietää merkit, ne näkee helpommin.

- narsisti on itsekäs

- narsisti ei oikeasti tunne empatiaa (osaa kyllä esittää)

- narsisti ei kanna vastuuta omista tunteistaan eikä omista teoistaan, tekojen syy-seuraussuhde on narsistille ihan käsittämätön asia

- narsistille on eri säännöt itselle kuin muille; esim. jos narsistilla ei ole tuloja ja puolisolla on, niin narsistin mielestä itsestään selvää on että puoliso kustantaa narsistin menotkin. Jos sama on myöhemmin toisinpäin, narsistilla tuloja ja puolisolla ei, niin narsisti maksimissaan armollisesti lainaa puolisolle rahaa, tarkan kirjanpidon kanssa, ja perii lainat sentilleen takaisin. Tai esim jos narsitille tulee kyläilijöitä, niin narsistille on itsestään selvää että tuovat tuliaisia. Narsisti ei itse vie tuliaisia.

- narsisti ei siedä rajoja (esim. lait, yleiset kohteliaat tavat,...)

- narsistin mielestä hän itse on aina oikeassa, muut väärässä. Jos narsisti toimii väärin, esim. tekee ilmoittamatta oharit tapaamisesta, ja siitä huomauttaa, niin narsistin puolustureaktio on alkaa, raivokkaastikin, puolustautua ja syyttää huomauttajaa ( esim. että ohareista pahastunut olisi se kohtuuton, eikä se joka oharit selittämättä on tehnyt.)

- uhriutuu, kerjää sääliä

- on taitava puhuja ja esittäjä. Tästä saa kiinni, kun katsoo mitä narsisti _puhuu_ ja mitä oikeasti _tekee_.  Usein narsistilla on iso ristiriita puheitten ja tekojen välissä.

Jos tämäntyyppisiä asioita esiintyy, vaikka ihan arkipäiväisissä "mitättömissä" asioissa, niin lähde taaksesi katsomatta.

Läheisriippuvaiset sunnuntaina taas darramorkkiksissa kirjottelee existään.

Narsistin uhri kirjoitti:

Tampereella pyörii yksi ihan hirvee narsistimies(ulkomaalainen). On satuttanut monia naisia ja kylmästi heidät jättänyt. Niin kuin minunkin takia erään ja nyt sitten minut kun uusi uhri jo löydetty. Tunnekylmä ja omatunnoton narsisti joka valehtelee, manipulointi ja pettää. Koukuttaa uhrin aluksi rakkaspommituksella. Seksin ja ihailun perässä juoksee. Kun uhri alkaa näkemään naamion lävitse niin jättää tämän kylmästi. Voi kun naiset osaisitte varoa tätä miestä ja huomaisitte heti ne punaiset liput. Mikä on liian hyvää ollakseen totta, ei ole totta!!!

Voisitko kertoa mitä ne punaiset liput on? Mitään tuntomerkkejä?

Narsistin uhri kirjoitti:

Tampereella pyörii yksi ihan hirvee narsistimies(ulkomaalainen). On satuttanut monia naisia ja kylmästi heidät jättänyt. Niin kuin minunkin takia erään ja nyt sitten minut kun uusi uhri jo löydetty. Tunnekylmä ja omatunnoton narsisti joka valehtelee, manipulointi ja pettää. Koukuttaa uhrin aluksi rakkaspommituksella. Seksin ja ihailun perässä juoksee. Kun uhri alkaa näkemään naamion lävitse niin jättää tämän kylmästi. Voi kun naiset osaisitte varoa tätä miestä ja huomaisitte heti ne punaiset liput. Mikä on liian hyvää ollakseen totta, ei ole totta!!!

Mikä on miehen etunimen ensimmäiset 2 kirjainta?

Uhri myös kirjoitti:

Taidan tietää tyypin. On johtajatasoa. Varmaan sama henkilö. On satuttanut monia. Lupailee aluksi kaikenlaista mutta mikään ei toteudu ellei mennä hänen ehdoillaan. Naiset ovat hänelle pelkästään käyttötavaraa joka on helppo vaihtaa uuteen kun håntä alkaa kyllästyttämään. Taitava manipuloija.

Miten te naiset saatte näitä asioita selville? Onko teillä yhteisiä tuttuja?