Matkijaan kyllästynyt :(
Mikä saa ihmisen matkimaan ja kopioimaan suoraan jonkun toisen tyyliä?
Moni ajattelee varmaan että pitäisi olla imarreltu mutta kun en ole vaan ahdistaa ja siksi pakko avautua tänne kun muut menivät kahvitunnille :(
Ostin joitakin viikkoja sitten ohuen päällystakin ja koska tänään oli kylmempi aamu niin puin sen ylleni. Aamulla muutama työkaveri tuli kehumaan sitä ja eräs kysyi että mistä ostin. Mainitsin liikkeen, niin tämä eräs käväisi tänään ruokatunnilla hakemassa saman takin samassa värissä! Tämä omani ei kuitenkaan ole ihan mikään tusinatakki vaan arvioisin että näitä on Helsingissä korkeintaan 4-5 kpl eikä ollut mikään ihan halvimmasta päästä. Tuli vältitömästi esittelemään omaansa, sanoi noille muille että hän oli katsonut sitä ensin (vaikkei ensin edes tiennyt mistä olin sen ostanut koska kysyi ja hekin kuulivat kun kysyi!) ja he siinä ihmettelivät että kloonautuiko minun takki jossain välissä. Sitten toinen työkaveri oli kuullut kun hän oli valittanut jollekin että hänen viimeiset rahansa meni siihen takkiin. Ihan kuin se olisi ollut minun vika, kuin olisin jotenkin "pakottanut" hänet sen ostamaan!
Kyseiselle ihmiselle on jo jostain syystä "kertynyt" sama laukku, samat kengät ja sama huivi kuin minulla tässä viimeisten viikkojen aikana, eli jokainen ollut sellainen joita muut minulla kehuneet. Ensi kerralla en kerro tälle tyypille että mistä ostin, penkokoot vaikka koko pääkaupunkiseudun läpi jos haluaa löytää :(
En koe olevani mikään muodin edelläkävijä vaan ihan klassinen pukeutuja, joten siksi tämä myös kummastuttaa.
Onko teillä vastaavanlaisia kokemuksia esim. kavereista, työkavereista, sukulaisista tai tuntemattomista jotka matkivat? Miten olette toimineet kun alkanut ärsyttämään?
Kommentit (113)
Tämä on "paras" matkimistapaus:
Ostin nahkatakin, saman ikäinen entinen kollega osti just samanlaisen perässä ja kehtasi vielä tulla siihen eteeni heilumaan takkeineen, katsoo minua ikävästi ja heittää pokalla että "tämä muuten näyttääkin paremmalta minun päällä kuin sinun päällä joten minä olen tämän enemmän ansainnut", käänsi selkänsä ja käveli pois. Jäin suu auki ihmettelemään että mitä tässä tapahtui koska olemme muuten saman mallisia paitsi minä ehkä 5 cm pitempi, ja tarkoittiko tuo kommenttinsa myös sitä että minun pitäisi hävittää oma takkini koska hän voitti jonkun kisan josta en valitettavasti ollut tietoinen?
Ihmisiä siis on moneen lähtöön ja valitettavasti niihin oudoimpiinkin törmää joskus tahtomattaan.
Nykyinen työkaveri kertoi hänen edellisessä työpaikassaan tapahtunutta, eli joku hieman vanhempi nainen oli saanut pakkomielteen hänen tyylistään ja häntä hävetti koska työpaikalla olivat lopulta kuin tekstiilikaksoset. Naisella oli paljon varavaatteita työpaikallaan eli jos näki että tällä oli vaikka musta neule päällä niin sellainen ilmestyi tämän vanhemman naisen ylle viimeistään aamulla kahvitauon aikaan! Hän oli huomauttanut asiasta nätisti että voisiko harkita jotain vaihtelua välillä kun näyttää tyhmältä kun kuljetaan saman näköisissä kuteissa ja että kohta meille nauretaan, mutta se nainen oli loukkaanunut verisesti ja alkanut uhkaamaan työpaikkakiusaussyytteellä!
Tämä yritti saada keikkoja toimiston ulkopuolelta jottei tarvitsisi nähdä matkijaa ja olla jatkuvan muotiseurannan kohteena, mutta sitten tapahtui jotain todellla friikkiä; hän oli pimeähkössä rivitaloasunnossaan katetulla terassilla kyykimässä ja siirtelemässä jotain kukkapurkkeja ja huomasi että jollain tavalla tuttu auto ajeli ohi muutaman kerran ja sitten tajusi tämä vanhempi nainen oli selvittänyt missä asuu koska yritti ajaa hiljaa talon takaa ja kurkkia sieltä tieltä päin sisään että miltä hänen kotona näyttää mutta ei ollut ainakaan heti hoksannut että tämä kyykki siinä pimeässä ja näki hänet. Olisi varmaan halunnut kopioida sisustuksensakin! Itse raivostuisin silmin nähden jos joku olisi noin pakkomielteinen minua ja omaisuuttani kohtaan!
[quote author="Vierailija" time="21.08.2013 klo 14:09"]
[quote author="Vierailija" time="21.08.2013 klo 13:59"]
[quote author="Vierailija" time="21.08.2013 klo 13:17"]
Eli vanha matkija puolustaa edelleen matkijaa?! Edelleen tajuamatta miten noloa se on?
[/quote]
Siis hetkinen, pakko ihan tarkistaa tämä: ostin yläasteella samanlaisen penaalin kuin kaverini ja olen siis vanha matkija?
[/quote]
Jos sinulle jäi tuollaiset traumat jostain penaalista ja matkijaksi kutsumisesta?
[/quote]
Ei jäänyt traumoja, ei. Mainitsin jutun vain mielestäni huvittavana esimerkkinä, koska tämä koko matkimisjupakka muistuttaa niin vahvasti teini-ikäisten touhuja.
Vai että oikein matkitaan ja stalkataan, jos hankkii itselleen samanlaisen tavaran kuin kaverilla on. Anteeksi nyt, mutta pidän tätä asennetta tavaroihin ja "omaan tyyliin" todella hämmentävänä. Vieläkin hämmentävämpää on se, että kyseessä ei ole edes mitään itsetehtyä tai todella uniikkia, vaan kaupasta vapaasti ostettavia tuotteita. Teillä ei ole niihin mitään yksinoikeutta, edes kaveripiirissänne. Tavaran löytäminen kaupan hyllyltä ei myöskään ole mikään erityisen luova teko, eikä tuon löydön matkiminen ole verrattavissa plagiointiin.
Mutta mitä muutakaan voisi odottaa? Luulevathan nykypäivän ihmiset olevansa todellisia luovan työn ammattilaisia, kun ostavat kaupasta vaatteita, pukevat ne päälleen ja ottavat itsestään kuvia nettiin...
P.S. Minua saa kopioida ja matkia ihan vapaasti. Se voi olla joskus vaikeaa, koska käytän vintage-vaatteita ja teen vaatteita itsekin, mutta autan mielelläni, jos haluat ommella itsellesi samanlaisen mekon kuin minulla.
"Nuori naimaton nainen" oli muuten aika creepy leffa, todellisen oloinen eli vaikutti siltä että tuollaista voisi oikeasti tapahtuakin. Eikö siinä ollut taustalla jotain sellaista että tyttökaksosista toinen tappoi toisen (tapaturmaisesti?) ja sitten lähti etsimään korvaavaa kaksosta uudesta kämppiksestä?
[quote author="Vierailija" time="21.08.2013 klo 14:27"]
Nykyinen työkaveri kertoi hänen edellisessä työpaikassaan tapahtunutta, eli joku hieman vanhempi nainen oli saanut pakkomielteen hänen tyylistään ja häntä hävetti koska työpaikalla olivat lopulta kuin tekstiilikaksoset. Naisella oli paljon varavaatteita työpaikallaan eli jos näki että tällä oli vaikka musta neule päällä niin sellainen ilmestyi tämän vanhemman naisen ylle viimeistään aamulla kahvitauon aikaan! Hän oli huomauttanut asiasta nätisti että voisiko harkita jotain vaihtelua välillä kun näyttää tyhmältä kun kuljetaan saman näköisissä kuteissa ja että kohta meille nauretaan, mutta se nainen oli loukkaanunut verisesti ja alkanut uhkaamaan työpaikkakiusaussyytteellä!
Tämä yritti saada keikkoja toimiston ulkopuolelta jottei tarvitsisi nähdä matkijaa ja olla jatkuvan muotiseurannan kohteena, mutta sitten tapahtui jotain todellla friikkiä; hän oli pimeähkössä rivitaloasunnossaan katetulla terassilla kyykimässä ja siirtelemässä jotain kukkapurkkeja ja huomasi että jollain tavalla tuttu auto ajeli ohi muutaman kerran ja sitten tajusi tämä vanhempi nainen oli selvittänyt missä asuu koska yritti ajaa hiljaa talon takaa ja kurkkia sieltä tieltä päin sisään että miltä hänen kotona näyttää mutta ei ollut ainakaan heti hoksannut että tämä kyykki siinä pimeässä ja näki hänet. Olisi varmaan halunnut kopioida sisustuksensakin! Itse raivostuisin silmin nähden jos joku olisi noin pakkomielteinen minua ja omaisuuttani kohtaan!
[/quote]
No tuo on jo todella outoa. Mutta on aika suuri ero tuollaisella pakkomielteellä (kirjaimellisesti stalkkaamisella, kun aletaan kodin ikkunoistakin kurkkia sisään) ja sillä, että joku ostaa jotain samoja tavaroita kuin sinä.
Menettekö koskaan kysymään joltain tuntemattomalta että kivat kengät mistä olet hankkinut? Minun tekisi usein mieli mutta en kehtaa :) Reissaan paljon ja ulkomailla tätä tapahtuu aika usein eli joku tulee siihen että anteeksi mutta on pakko kysyä kun ihastuin kenkiisi, mutta täällä Suomessa olen huomannut että joku puolituttu tms saattaa katsoa ensin vaikkapa minun kenkiäni v-mäinen ilme päällä eli oletan että inhoaa niitä, ja sitten menee ja ostaa ne samat mutta ei kommentoi niitä edelleenkään millään tavalla eli käyttäytyy kuin minä olisin pelkkää ilmaa :D
[quote author="Vierailija" time="21.08.2013 klo 14:44"]
Menettekö koskaan kysymään joltain tuntemattomalta että kivat kengät mistä olet hankkinut? Minun tekisi usein mieli mutta en kehtaa :) Reissaan paljon ja ulkomailla tätä tapahtuu aika usein eli joku tulee siihen että anteeksi mutta on pakko kysyä kun ihastuin kenkiisi, mutta täällä Suomessa olen huomannut että joku puolituttu tms saattaa katsoa ensin vaikkapa minun kenkiäni v-mäinen ilme päällä eli oletan että inhoaa niitä, ja sitten menee ja ostaa ne samat mutta ei kommentoi niitä edelleenkään millään tavalla eli käyttäytyy kuin minä olisin pelkkää ilmaa :D
[/quote]
Minä en, mutta äitini harrastaa tätä jatkuvasti :) Joskus se on jopa noloa, kun hän näkee vaikkapa kassajonossa mielestään hienon laukun ja melkein kaataa muut jonossa olevat ihmiset pois tieltä, jotta pääsee kysymään, mistä se on ostettu...
Alappa harrastaa vintagea ja teetä joku vaatekappale ompelijalla, niin ei tarvitse tuskailla samiksen kanssa.
Valmistaudu antamaan seuraavalla kerralla vastauksia tyyliin:
sain siskolta, ostin ulkomailta, mies toi tuliaiseksi, lainassa äidiltä, UFF:lta. Tallinnasta.
Oisko ollut, sitten sanot jotain ihan muuta kuin mistä hankin... Jos tulee jälkikäteen puhetta, niin voi kävin sinä päivänä ainakin H&M, Lindex, Kappahl, Stokka, Sokos, Halonen, mitä niitä on. En nyt jaksa muistaa mistä tämä löytyi.
Taisi olla viimeinen kappale alennustangolla Jyväskylän Sandistä :-)
Voi apua! Minä ainakaan kopioin kaikki kaveripiirissäni näkyvät ihanat vaatteet, kengät ja asusteet ihan sumeilematta. Enkä kyllä ole ikinä ajatellut, että siinä olisi mitään pahaa tai erikoista. Juuri noinhan muoti ja trendit leviävät ja oma maku kehittyy.
Kaveripiirissä monella on kyllä samantyyppinen tyyli ja ihan iloisesti keskustellaan vaatteista tykkäävien kesken, mihin sinä olet tykännyt nuo meidän samishousut yhdistää. Ja kun muodissa on joku tietty juttu (vaikkapa juuri nyt viininpunainen väri ja niittikoristellut kengät), niin juuri niitä juttuja näkee ympäristössä paljon.
Ottaisin kyllä imarteluna, jos minusta joku saisi inspiraatiota. Ja juu, en tapaa hiipparoida kenenkään asunnon edustalla. :D
Äidilläni oli copy cat aikoinaan: kun rakensimme talon, tuokin perhe rakensi. Oli tosi creepyä käydä heillä kylässä kun menisi esim kuin omaan keittiöönsä kaakeleiat ja kaappeja myöden. Ja äitini maku oli hyvin voimakas ja tunnistettava, ei mitään vaaleata ja beigeä vaan vahvoja värejä, joten yhdistelmät pistivät silmiin.
[quote author="Vierailija" time="21.08.2013 klo 14:11"]
Jos minä näen jollain tutulla jotain kivaa ja jota tekisi itsellenikin mieli, niin kysyn aina kohteliaasti että haittaisiko sinua jos ostaisin samanlaisen tai samantyylisen. Minusta se on asiallista, eikä henkilölle jää sellaista tunnetta että häntä matkitaan tai stalkataan.
[/quote]
Sori, mutta minä en todellakaan kysy kavereiltani lupaa, saanko marssia johonkin kauppaan ja ostaa omalla rahallani jotain mikä miellyttää silmääni. Enkä odota kavereidenikaan tekevän niin. "Saanko ostaa Mulberryn Alexan, vaikka sullakin on sellainen? Saanhan, pliis?" ... jotain rajaa nyt sentään. Vai pitääkö lupa pyytää erikseen kaikilta niiltä miljoonalta ihmiseltä, joilla on Mulberryn Alexa?
Ja ei, en stalkkaa enkä apinoi kavereitani. Mutta on se nyt kummaa jos ei samassa tilassa voi olla kahdella ihmisellä samanlaiset kengät jalassa ilman, että toinen heistä on psykoottinen stalkkeri.
Onko tuo matkiminen rajoittunut vain vaatetukseen ? Jos ei niin ihan luottamuksella kertoisin tuolle copycatille : et mul on suhde vaikka olen naimisissa/ varattu ja onkin kuule jokin ( mikä kullekkin status rikas, menestyvä, julkkis tms) tai sitten vaikka mun salatun bi suhteen.
Paljastaisin olevani raskaana tai ihan mitä tahansa mikä ei siis pitäisi paikkaansa mutta teoriassa voisi siis olla mahdollista . Mitä suurempi salaisuus sen enempi peräisin et on todella luottamuksellista. Tietenkin valitsisin aiheet sen mukaan mikä minua itseäni viihdyttäisi jos työkaveri matkisi :)
Ainahan jutut voi perua jollakin verukkeella , sain keskenmenon , suhde loppui , tms
Sitten kävisin haalimassa ison kasan vaatteita , kamalia, rumia ja muutenkin sopimattomia. Tosin ne töihin ja esittelisin niitä mun löytöjä , lahjoisin joitakin luotettavia työkaverita kehumaan niitä ja palauttaisin ne. matkija ehtii ne siinä ajassa hankkimaan kun suurimalla osalla kaupoista on niin pitkät vaihto ja palautus ajat :)
[quote author="Vierailija" time="20.08.2013 klo 19:58"]
Kyse ei ole matkimisesta. Kyse on massatarjonnan suppeudesta.
Tehhkää joskus jotakin todella poikkeavaa valinnoissanne.
En usko, että takkisi Ap poikkeaa erityisen paljon katukuvasta. Samankaltaisia beigejä? harmaita? mustia? tummansinisiä? takkeja on joka toisella. Työkaverillasi on nyt sitten ihan samanlainen. No hui.
[/quote]
Minä asun kaupungissa jossa on prisman ja cittarin lisäksi 2 muuta vaatekauppaa. Luulisi siis että jokaisella työpaikkani ja tuttavapiirini naisella on samanlaiset vaatteet kuin kaikilla muillakin. Näin ei kuitenkaan ole vaan jokaiselle on omanlaisensa vaatteet. Tietysti joskus tulee että kaverilla on samanlainen esim. neuletakki mutta eipä se kaveri koskaan ole laittanut niitä päälleen täsmälleen samanlaisten housujen, kenkien ja korujen kanssa...
[quote author="Vierailija" time="21.08.2013 klo 16:39"]
Onko tuo matkiminen rajoittunut vain vaatetukseen ? Jos ei niin ihan luottamuksella kertoisin tuolle copycatille : et mul on suhde vaikka olen naimisissa/ varattu ja onkin kuule jokin ( mikä kullekkin status rikas, menestyvä, julkkis tms) tai sitten vaikka mun salatun bi suhteen.
Paljastaisin olevani raskaana tai ihan mitä tahansa mikä ei siis pitäisi paikkaansa mutta teoriassa voisi siis olla mahdollista . Mitä suurempi salaisuus sen enempi peräisin et on todella luottamuksellista. Tietenkin valitsisin aiheet sen mukaan mikä minua itseäni viihdyttäisi jos työkaveri matkisi :)
Ainahan jutut voi perua jollakin verukkeella , sain keskenmenon , suhde loppui , tms
Sitten kävisin haalimassa ison kasan vaatteita , kamalia, rumia ja muutenkin sopimattomia. Tosin ne töihin ja esittelisin niitä mun löytöjä , lahjoisin joitakin luotettavia työkaverita kehumaan niitä ja palauttaisin ne. matkija ehtii ne siinä ajassa hankkimaan kun suurimalla osalla kaupoista on niin pitkät vaihto ja palautus ajat :)
[/quote]
Aika monimutkainen kosto niinkin pienestä asiasta, että joku on mennyt ostamaan jotain samaa tavaraa. Mutta jos innostusta, aikaa ja energiaa riittää, niin mikäs siinä.
[quote author="Vierailija" time="21.08.2013 klo 16:49"]
[quote author="Vierailija" time="21.08.2013 klo 16:39"]
Onko tuo matkiminen rajoittunut vain vaatetukseen ? Jos ei niin ihan luottamuksella kertoisin tuolle copycatille : et mul on suhde vaikka olen naimisissa/ varattu ja onkin kuule jokin ( mikä kullekkin status rikas, menestyvä, julkkis tms) tai sitten vaikka mun salatun bi suhteen.
Paljastaisin olevani raskaana tai ihan mitä tahansa mikä ei siis pitäisi paikkaansa mutta teoriassa voisi siis olla mahdollista . Mitä suurempi salaisuus sen enempi peräisin et on todella luottamuksellista. Tietenkin valitsisin aiheet sen mukaan mikä minua itseäni viihdyttäisi jos työkaveri matkisi :)
Ainahan jutut voi perua jollakin verukkeella , sain keskenmenon , suhde loppui , tms
Sitten kävisin haalimassa ison kasan vaatteita , kamalia, rumia ja muutenkin sopimattomia. Tosin ne töihin ja esittelisin niitä mun löytöjä , lahjoisin joitakin luotettavia työkaverita kehumaan niitä ja palauttaisin ne. matkija ehtii ne siinä ajassa hankkimaan kun suurimalla osalla kaupoista on niin pitkät vaihto ja palautus ajat :)
[/quote]
Aika monimutkainen kosto niinkin pienestä asiasta, että joku on mennyt ostamaan jotain samaa tavaraa. Mutta jos innostusta, aikaa ja energiaa riittää, niin mikäs siinä.
[/quote]
Niin tässäpä oli vinkkejä kun tuo matkiminen tuntui AP:tä kyllästyttävän, ja näistä saisi ainakin itselleen hupia tai ainakin minä. Tosin minua ei haittaisi jos joku mua matkis, koska kukaan ei vielä ole ! Onkohan mun tyylis jotain vikaa ?
Minulla samanlainen, mutta tilanne helpottunut huomattavasti kun olen alkanut sanoa ostaneeni vaatteet, korut jne Ebaysta tai kirppikseltä.
Yrittää sitten matkia muita kun minua ei enää voi.
[quote author="Vierailija" time="20.08.2013 klo 13:48"]
Mulla on aivan samanlainen ANOPPI! Ajatelkaa!
Eli anoppi kyräilee ja kyttää vaatetustasi (ja tyyliäni ylipäätään): katselee nyrpeänä nenän varttaan pitkin minua otsasta varpaisiin eikä tuolloin sano sanaakaan. Ei siis sanaakaan. Ja sitten seuraavalla kerralla huomaan hänen vaivihkaa hankkineen tismalleen jotakin samaa. Tässä vuosien aikana anoppi on kopioinut koruni, vaatteeni ja huonekaluni!
Minua ärsyttää tämä kopioiminen suunnattomasti (varsinkin kun itse en ole mikään massan mukana menijä), miehen mukaan mun pitäisi ottaa anopin teot kohteliaisuutena. Että anoppi ihailee ja tahtoo olla samanlainen kuin minä... Tiedä sitten miten tuohon voisi suhtautua rakentavasti... :/
[/quote]
Täällä sama ongelma! Parfyymikin piti ostaa just samaa.
En oikeasti halua pukeutua ja tuoksua samalta kun 30 vuotta vanhempi anoppini.
Harmittaa, tuoksu oli kiva ja olen käyttänyt sitä viimeiset viisi vuotta mutta nyt se menee vaihtoon.
Minulla on tämä ystävätär, jonka kanssa kävin ennen ostamassa vaatteita yhdessä. Hän siis shoppailu-reissun aikana tarkkaili, mitä ostin ja mistä ostin ja kävi heti seuraavana päivänä ostamassa täysin samat ostokset. Useaan kertaan kävi niin, että päätin laittaa uuden paidan ylleni ja kappas, hänelläkin yllättäen oli samanlainen paita päällänsä! Tekosyynä hän usein käytti samaa repliikkiä: "Ai, en muistanut sun ostaneen tälläisen". Täytyy olla todella huono muisti, jos näin käy yli 20 kertaa peräkkäin.
Ensin se tuntui hieman imartelevalta, mutta tapausten toistuessa alkoi ärsyttämään. Nykyään emme shoppaile yhdessä, vaan käymme lenkillä ja ystävän tyyli on yllättäen vaihtunut hänen toisen ystävänsä tyyliseksi.
Olen tullut siihen tulokseen, että kaikilla vain ei tunnu oleman omaa persoonaa ja silloin täytyy kovasti matkia muita.
Jos minä näen jollain tutulla jotain kivaa ja jota tekisi itsellenikin mieli, niin kysyn aina kohteliaasti että haittaisiko sinua jos ostaisin samanlaisen tai samantyylisen. Minusta se on asiallista, eikä henkilölle jää sellaista tunnetta että häntä matkitaan tai stalkataan.