Lapsesi kummi eroaa. Eikö hän enää kelpaa kummiksi?
Niin. Elämässä ei kaikki käy ja mene kuin saduissa. Ei tule "happily ever after" vaan ihmiset eroavat. Näin tapahtui itsellenikin.
Minulla on kummilapsia. Ihania, mahtavia tyyppejä, joita rakastan suuresti. Eroamisen jälkeen en ole ollut tervetullut kahden kummilapseni synttäreille. Itseasiassa en ole heidän elämässä enää ollenkaan, koska eron jälkeen minulle käännettiin selkä. Kummilahjat kyllä kelpaavat kuten ennenkin, sekä muu muistaminen, muu yhteydenotto ja läsnäolo ei. Käsittääkseni erosin vain miehestäni, en kummilapsistani. Ja ei, kummilapsieni vanhemmat eivät ole mitään hartaita uskovaisia, jotka paheksuvat, ettei liitto päättynytkään toisen osapuolen kuolemaan.
Tätä ihmettelen. Olen kysynyt eron jälkeen, kun huomasin ettei olemassaoloani kaivata, syytä mutta en ole saanut mitään vastausta.
Teitkö sinä noin lapsesi eronneelle kummille? Mikä oli syysi?
Kommentit (33)
Vierailija kirjoitti:
Onko ex-puolisosi kummilasten verisukulainen?
Ei ole.
Oliko eron syy sinun uskottomuutesi?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko ex-puolisosi kummilasten verisukulainen?
Ei ole.
Ilmeisesti kyseessä ex puolisosi ystävät.
Ei tietenkään kelpaa. Kummius on krisitiillen posti, kummin tehtävä on opettaa lapselle kristillisä arvoja. Sinä rikoit sen minkä jumala oli liittänyt yhteen. Miksi edes kysyt?
Lakatkaa miettimästä noita kummiasioita. Kummi on merkityksetön kummilapsille.
Vierailija kirjoitti:
Ei tietenkään kelpaa. Kummius on krisitiillen posti, kummin tehtävä on opettaa lapselle kristillisä arvoja. Sinä rikoit sen minkä jumala oli liittänyt yhteen. Miksi edes kysyt?
Jos helvetti on olemassa, niin olen varma että kaltaisesi tuomitsevat hörhöt valitaan sinne ensimmäisten joukossa.
Aika outoa. En tiedä mikä logiikka näissä. Olen kuullut tosi paljon siitä että eron jälkeen ihmiset ei ole enää tervetulleita jonnekin. Minulle on yksi ero käynyt eikä mitään eroa ole ollut kutsumisissa.
Jaa. Mä taas olin huojentunut kun pääsin
kiusallisesta pestistä.
Ei olisi kannattanut suostua kummiksi.
Siitä seuraa riesaa ja valitusta.
Meillä kävi ihan samalla tavalla. Elämässä en saa enää olla, mutta lahjat kelpaa. Olisi helppo vaan pistää välit kaikkiin poikki ja sanoa että kummius oli siinä, mutta toistaalta mitä pahaa lapset ovat tehneet tämän ansaitakseen? Surullista, miten aikuisten ihmisten pitää käyttäytyä näin.
Vierailija kirjoitti:
Oliko eron syy sinun uskottomuutesi?
Ei ollut..
Käsittääkseni eromme syyt eivät kuulu kenellekään muille kuin meille kahdelle eronneelle.
Oletan, että tunnet kummilapsiesi vanhemmat ex-puolisosi kautta ja olet alunperinkin päätynyt kummiksi ja kutsutuksi kekkereihin nimenomaan puolison ominaisuudessasi?
Ja kenties se ex-puolisosi saa edelleen kutsun näihin kekkereihin, jolloin sinun kutsumisesi olisi kiusallista?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko ex-puolisosi kummilasten verisukulainen?
Ei ole.
Ilmeisesti kyseessä ex puolisosi ystävät.
Ei sitäkään. Toki siis tunsivat hänet mutta minun kanssa olivat enemmän tekemisissä ennen yhdessäoloamme ja ennen kummilapsieni syntymää.
Entä jos lapseni kummi eroaa kirkosta?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oliko eron syy sinun uskottomuutesi?
Ei ollut..
Käsittääkseni eromme syyt eivät kuulu kenellekään muille kuin meille kahdelle eronneelle.
On se silti aika olennainen tieto siinä että ymmärtää, minkä takia välit on kokonaan katkaistu.
Kai sillä nyt on aika suuri merkitys, onko ero tapahtunut sen takia että petetty miestä selän takana, vai siksi koska mies on muuttanut pohjoisnavalle äitinsä omaishoitajaksi.
Lapsen kummit erosivat, mutta kummitäti (joka ei ole verisukulainen kuten eksänsä, kummisetä, on) on pysynyt meidän elämässä ystävänä.
Tämä eksä kohteli silloista vaimoaan niin rumasti, että en kykene varmaan ikinä oikeasti unohtamaan sitä. Lähti työmatkalle Kaukoitään ja jätti kotiin pyykkikoneen päälle valokuvan sikäläisestä tyttöystävästä vaimon löydettäväksi. Ilmoitti haluavansa eron kun vaimo oli kymmenen vuoden yrittämisen jälkeen lopulta tullut raskaaksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei tietenkään kelpaa. Kummius on krisitiillen posti, kummin tehtävä on opettaa lapselle kristillisä arvoja. Sinä rikoit sen minkä jumala oli liittänyt yhteen. Miksi edes kysyt?
Jos helvetti on olemassa, niin olen varma että kaltaisesi tuomitsevat hörhöt valitaan sinne ensimmäisten joukossa.
Sinähän se tässä tuomiset. Minä kerroin vain kirkon kannan asiaan. Mutta nähdään perillä :D
Vierailija kirjoitti:
Ei tietenkään kelpaa. Kummius on krisitiillen posti, kummin tehtävä on opettaa lapselle kristillisä arvoja. Sinä rikoit sen minkä jumala oli liittänyt yhteen. Miksi edes kysyt?
Sinä harras uskovainen ilmeisesti?
No, kummilapsieni perheet eivät todellakaan ole, joten en alkuunkaan usko että tuo olisi syynä.
Mun kaikki kummit on edelleen naimisissa. Yksi heistä jatkoi lahjojen lähettämistä toisesta maasta kunnes olin melkein 20, muut katosi joskus 8v. jälkeen. Minua henkkoht ahdisti kaikki tämä koska otan hengellisyyden vakavasti ja minusta tällainen lahjapesti tuntui aika ikävältä. Enemmän tervetullutta olisi ollut kummin osallistuminen omaan henkiseen kehitykseeni. Vaikka että kutsuvat edes joskus käymään. En nähnyt kummeja ollenkaan.
Vierailija kirjoitti:
Lakatkaa miettimästä noita kummiasioita. Kummi on merkityksetön kummilapsille.
Ilmeisesti.
Mikä on valitettavaa, sillä itselläni kummit ovat olleet tärkeitä aikuisia elämässäni.
Onko ex-puolisosi kummilasten verisukulainen?