Minkälaiset välit teillä on anoppiin?
Tajusin itse hiljattain, että en kuulu perheeseen, vaikka olen ollut kuvioissa melkein 30 vuotta.
Meillä on ihan ok välit, mutta monesta pikkuasiasta sen sitten huomaa, että vain verisukulaisilla on merkitystä.
Olen surullinen.
Kommentit (28)
Jouluna sytytetään kynttilä muualla haudattujen muistokivelle.
Ihan hyvät. Anoppi on niin erilainen kuin minä (perinteinen).etten edes haluaisi olla läheisempi . Käytyäydytään hyvin toisiamme kohtaan eikä tungeta toistemme reviireille.
Anoppi päätti jo ENNEN kuin oli mua nähnytkään että ”aion sitten inhota miniää”. Ja niin on lupauksen pitänyt. Inhoaa, ei soittele, ei käy, ei välitä lapsenlapsista (siis pojan lapsista) ja viimeksi kävi meillä kuusi vuotta sitten ja taisi soittaa kaksi vuotta sitten.
Siellä ei saa käydä kylässä, ei halua nähdä lapsenlapsia.
Sanoisin että normaalit välit!
Ihan hyvät mutta etäiset. On siis todella mukava ja kiltti mutta ei lähes 15 vuoden aikana olla tutustuttu sen enempää. Ehkä meillä on vielä aikaa lähentyä.
Voin käsi sydämellä vannoa, että aluksi suhtauduin hyvin avoimesti anoppiin ja toivoin että meille tulee hyvät välit. Olen tottunut tulemaan toimeen kaikenlaisten ihmisten kanssa. Mutta heti alun vieraskoreuden jälkeen anoppi aloitti kiusaamisen. Vähättelee minua, toivoi meidän eroa ja keksi valheita että saisi minut suuttumaan/jättämään miehen. Ynnä muuta. Eipä vaan erottu ja ollaan oltu yhdessä 8 vuotta. Nyt anoppi ihmettelee kun en niin piittaa kyläilyistä. Hammasta purren jaksan muutaman kerran vuodessa vaihtaa pinnalliset kuulumiset.
hyvät mutta etäiset. varmaan juuri siksi ovat hyvät.
ihan hyvät nyt kun se on kuollut, pystyn jopa puhumaan lapsille hänestä lämpimään sävyyn.
Toista oli silloin kun anoppi eli ja sen päätoimi tuntui olevan mulle vittuilu.
Vierailija kirjoitti:
Voiko anoppi olla ihan mukava?
Voi, mulla on ihana anoppi ja niin oli mun omalla äidillänikin.
Asun anopin luona, mieheni kanssa. Etta kai ihan hyvat valit. Pidan tervetta etaisyytta, asutaan alakerrassa omassa "siivessa", mutta ollaan paivittain tekemisissa ja tahan saakka ilman ongelmia. Olen kai onnekas 🤷♀️
Olemattomat. En pidä mitään yhteyttä. Pysyn erossa myrkyllisestä ihmisestä.
Minulla on mukava anoppi, meillä on hyvät välit.
Hyvät. Anoppi viettää joskus viikkojakin meillä. Meillä ollessa hänellä on käytössä alakerta, johon saa vetäytyä, kun haluaa omaa rauhaa.
Etäiset, mutta ihan hyvät. Miehenikään ei ole läheinen äitinsä kanssa, mutta nykyään heillä on onneksi sentään ihan hyvät välit. Anoppi on kyllä läheinen tyttäriensä kanssa.
Nyt hyvät kun hän on kuollut, oli piileviä mielenterveyshäiriötä jo aiemmin, puhkesivat kukkaan pahimmillaan meidän suhteemme alussa, sai pimitettyä ne aika pitkään muilta, kerkesi saada paljon pahaa aikaan ennen kuin muutkin lopulta uskoivat missä mennään
Anopintekeleet ovat aina inhonneet minua. Ei kai siinä sitten muuta vaihtoehtoa ole kuin että olen täyspaska ihminen.
Ihan hyvät välit. Anoppi on mukava, mutta etäisyyden vuoksi nähdään harvoin. Ehkä johtuu välimatkasta tai meidän "kunnollisuudesta", ettei ole pahemmin puuttunut meidän elämään tai lastenkasvatukseen. Niissä enemmän harmaita hiuksia aiheuttaa minun äitini, jota tosin nähdään useammin ja miehellä on oikein hyvät välit appivanhempiinsa.
Kenen anoppiin? Ainakin pojan vaimon anoppi on mielestäni erittäin mukava.
Kylmä ja etäinen. Samanlaiset suhteet hänellä on omiin lapsiinsa, ja oli myös äitinä tunnekylmä.