Isovanhemman kuolema, eikö pidä olla 18-vuotias että pääsee arkkua kantamaan?
Tosiaan isoisä kuoli ja hänellä monta lastenlasta joista kolme poikia mutta vain yksi täysi-ikäinen. Miten on?
Kommentit (69)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Otsikko iltapäivälehdessä: "Oletko aina kantanut arkkua väärin?"
😎
Tai ”vinkkejä arkun kantoon”
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lain mukaan arkunkantajan tulee olla täysi-ikäinen, konfirmoitu mies. Jos kantajista vähintään puolet ei täytä kriteerejä, arkkua ei katsota kannetuksi.
Onko arkunkantajistakin muka määrätty oikein laissa? Mitä käytännössä tapahtuu jos arkkua ei "katsota kannetuksi", mutta on kuitenkin kannettu montulle? Haetaanko se seurakunnan toimesta takaisin sakastiin odottamaan että ilmaantuu sopivia kantajia vai leikitäänkö että hauta on tyhjä?
No siis kyllähän teknisesti ottaen ruumis on haudattu, mutta ilman virallisia kantajia hautaus on vähän kuin menisi naimisiin ilman todistajia. Joten myöhemmin, jos hautapaikkoja siirretään, tai hallintaoikeuteen tulee muutoksia, ei kyseisessä haudassa ole juridisessa mielessä ketään rekisteröityä vainajaa, vaan joku kuka vaan, tuntematon ruumis. Tämän takia kantajat allekirjoittavat kantajatodistuksen ennen hautajaisia.
Tätä oli jo aivan pakko peukuttaa.
Kaikki ne vainajat jotka on väärin kannettu (kantamislakia ei noudatettu), suntio kaivaa pimeän tullen ylös ja antaa hautapaikan seuraavalle jonottajalle.
Isoisäni hautajaisissa ei ollut oikeastaan muuta vaihtoehtoa kuin ottaa alaikäiset serkkupojat kantamaan arkkua. Suvussa ei kauheasti ole jäseniä eikä varsinkaan terveitä/ei-raihnaisia aikuisia miehiä. Heidän lisäksi kantajina oli juuri 18 vuotta täyttänyt veljeni, vainajan keski-ikäiset pojat sekä tämän isoveli. Ihan hyvin se meni, vaikka olikin pari teinipoikaa kantamassa arkkua. He olivat kumminkin siinä vaiheessa jo yli 15-vuotiaita ja aikuisen ihmisen kokoisia. Ei rippikoulun käyminen ollut niissä hautajaisissa ehtona kantajille.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lain mukaan arkunkantajan tulee olla täysi-ikäinen, konfirmoitu mies. Jos kantajista vähintään puolet ei täytä kriteerejä, arkkua ei katsota kannetuksi.
tällä palstalla ei sarkasmi toimi
No ei ainakaan tällaisen asian kohdalla.
Itsekin monet kerrat kantanut, tai kärryillähän nykyään pidemmät matkat hoidellaan.
Ensikertalaisen kannattaa kyllä kysellä neuvoja nimenomaan sen hihnan käsittelystä, oikealla otteella helppoa. Ja laskettaessa voi sattua niin että hihna jää jumiin, sitä _ei_ aleta nykimään irti.
meillä poika oli kantamassa tammikuussa ensimmäisen kerran ja suntiolle sanottiin niin suntio neuvoi miten toimitaan. Hautaan laskussa myös sivulta neuvoi poikaa niin ettei saattoväki varmaan edes tajunnu koko asiaa. Hyvin poika selviytyi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lain mukaan arkunkantajan tulee olla täysi-ikäinen, konfirmoitu mies. Jos kantajista vähintään puolet ei täytä kriteerejä, arkkua ei katsota kannetuksi.
Onko arkunkantajistakin muka määrätty oikein laissa? Mitä käytännössä tapahtuu jos arkkua ei "katsota kannetuksi", mutta on kuitenkin kannettu montulle? Haetaanko se seurakunnan toimesta takaisin sakastiin odottamaan että ilmaantuu sopivia kantajia vai leikitäänkö että hauta on tyhjä?
No siis kyllähän teknisesti ottaen ruumis on haudattu, mutta ilman virallisia kantajia hautaus on vähän kuin menisi naimisiin ilman todistajia. Joten myöhemmin, jos hautapaikkoja siirretään, tai hallintaoikeuteen tulee muutoksia, ei kyseisessä haudassa ole juridisessa mielessä ketään rekisteröityä vainajaa, vaan joku kuka vaan, tuntematon ruumis. Tämän takia kantajat allekirjoittavat kantajatodistuksen ennen hautajaisia.
Mistä tätä sontaa ihmisten päähän tulee??? :D ei todellakaan allekirjoiteta yhtikäs mitään eikä ole väliä onko mies vai nainen vai tyttö vai poika ja onko käynyt rippikoulussa vaiko eikö :D
Jotkut ovat kantaneet arkkua alaikäisinä ja heidät pitäisi tuomita vankeuteen arkunkantamisesta ilman kantooikeutta.
Vierailija kirjoitti:
Kunhan jaksaa kantaa ja ovat kaikki melkein saman mittaisia, että arkku ei flippaa.
Ei tarvitse olla edes melkein saman mittaisia. Juuri sen takia on ne kantohinnat, joiden avulla säädetään, että arkku pysyy suorassa.
Kunhan jaksaa kantaa, niin fyysisten kuin henkistenkin voimien puolesta. Suntio neuvoo kyllä. Jalkopää on kevyempi.
Vierailija kirjoitti:
Minä, vahva nainen, olen kantanut arkkua vaikka miten monissa hautajaisissa. Vuosikymmenten urheilutaustan takia olen vahvempi kuin moni keski-ikäinen lössykkä mies.
Laittakaa naiset kantamaan, tuo on ihan höpöä että ”naiset ei jaksa”. Esim jalkapuoli arkkua on kevyt kantaa eikä se pääpuoli ole mahdottoman raskas sekään.
Kannettiin naisvoimin mummon arkku haudalle muutamia vuosia sitten. Mummo oli loppuaikoinaan kuihtunut niin pieneksi, että arkku ei painanut paljon mitään. Ihmeteltiinkin että onko siellä edes ketään sisällä, mutta ei sentään tarkistettu. Hyvin kulki tytärten ja serkkujen voimin mummo lepoon, ei siihen mitään miehiä kaivattu ja mummon toivekin tuli samalla täytettyä.
Ruotsissa isänsä murhaaman Fadime Şahindalin kantoivat hautaan myös naiset.
Poikani kantoi apen arkkua 15-vuotiaana.
Norjassa naiset kantaa arkkua aika usein hautajaisissa.
Parempikin että kantajina on naisia ja nuoria miehiä, kuin ikäloppuja hauraita pappoja
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lain mukaan arkunkantajan tulee olla täysi-ikäinen, konfirmoitu mies. Jos kantajista vähintään puolet ei täytä kriteerejä, arkkua ei katsota kannetuksi.
Onko arkunkantajistakin muka määrätty oikein laissa? Mitä käytännössä tapahtuu jos arkkua ei "katsota kannetuksi", mutta on kuitenkin kannettu montulle? Haetaanko se seurakunnan toimesta takaisin sakastiin odottamaan että ilmaantuu sopivia kantajia vai leikitäänkö että hauta on tyhjä?
No siis kyllähän teknisesti ottaen ruumis on haudattu, mutta ilman virallisia kantajia hautaus on vähän kuin menisi naimisiin ilman todistajia. Joten myöhemmin, jos hautapaikkoja siirretään, tai hallintaoikeuteen tulee muutoksia, ei kyseisessä haudassa ole juridisessa mielessä ketään rekisteröityä vainajaa, vaan joku kuka vaan, tuntematon ruumis. Tämän takia kantajat allekirjoittavat kantajatodistuksen ennen hautajaisia.
Nyt ne psykoosilääkkeet!
Nyt ne huumorintajupillerit!
Meillä päin on kirjoittamaton sääntö, että suvun vanhimmat kantaa hautaan.
Vierailija kirjoitti:
Meillä päin on kirjoittamaton sääntö, että suvun vanhimmat kantaa hautaan.
Kai tämä on vitsi? Suvun vanhimmat on yleensä 80-90 -vuotiaita eivätkä todellakaan parasta arkinkantaja-ainesta.
Vierailija kirjoitti:
Meillä riitti se, että halusi kantamaan arkkua ja oli käynyt rippikoulun. Ei kai noissa mitään virallista kriteeriä ole, kunhan ymmärtää, mistä on kyse.
Ei arkun kantaminen edellytä rippikoulun käymistä, eiköhän siinä yleensä vain toivota että kyseessä olisi joku miespuolinen sukulainen. Jos vainaaja tuhkataan, niin sillioin välttää nuo arkunkantoseremoniat. Itse siunaustilaus tapahtuu kappelissa ja myöhemmin lähiomaiset osallistuvat tuhkauurnan hautaamiseen.
Tärkeintä on että muna ei seiso hautjaisissa, näin isä meitä opetti ja siitä olen pitänyt kiinni vaikka nykymaailmassa kaikki tuntuu olevan jopa suositeltavaa!
Nykyisin arkkuihin saa kahvat, joiden avulla helpompi kantaa. Jos arkkuhautaus, niin hautaan pitää laskea tietenkin hihnojen avulla. Jos taas arkku kannetaan esim. S
suoraan autoon, pelkät kahvat riittävät.
Etkö sinä höpsö tajunnut, että sinua höpläytettiin.