Suomen RKP-rasistit täydessä paniikissa
bättre folk heti räksyttää kun pakkoruotti aloite ..
Menee käsittelyyn.
On rasistinen mätä syvässä, täysin valheeellisin argumentein : " suomen kieli on vaarassa" ja uhkailu perään " ruotsinkieliset jättää pakollisen suomenkielen opiskelun myös pois koulussa". Tähän päälle oikeusministeri (RKP) väittää, että kilpailukykymme heikkenee jos lapsemme saa lukea venäjää, kiinaa tai jotain muuta hyödyllistä ns isoa kieltä. On tämä ihmeellinen maa, pieni rasistinen joukko, joka ajaa härskisti omaa asiaansa voi huudella mitä vaan, koska rahoittavat monen poliitikon elämän ja vaalikamppikset jne.
Kommentit (54)
[quote author="Vierailija" time="12.08.2013 klo 13:22"]
[quote author="Vierailija" time="12.08.2013 klo 13:14"]
No kyllähän se suomi jo vaaditaankin ruotsinkielisiltä samoin kuin ruotsi suomenkielisiltä.
[/quote]
Juu, teoriassa vaaditaan, mutta sitten aina muistetaan kertoa, että rannikolla on niin ja niin paljon porukkaa, jotka eivät suomea osaa, ja olisihan se kamalaa, jos eivät saisi palvelua ruotsiksi silloin harvoin kuin kylästään poistuvat.
Ei suomenkielisiltä pidä vaatia yhtään parempaa ruotsin osaamista kuin noilta rannikon ruotsinkielisiltä suomea.
[/quote]
Täällä länsirannikolla on ihan tavallista törmätä henkilöön joka sanoo että "ja kan int na finska" eikä puhuja kyllä osaakaan yhtään suomea. Ikävä kyllä suurin osa heistä on myös todella epäkohteliaita törmätessään ruotsinkielentaidottomaan henkilöön. Heillä on kyllä selvästi asenne (ja äänekkäästi, olivat sitten aspan puolella tai asiakkaita), että on muiden tehtävä ymmärtää heitä eikä päinvastoin.
Pelkällä kouluruotsilla on vain mahdotonta ymmärtää näitä kamalan kuuloisella murteella puhuvia henkillöitä. Koulussa on opittu, että "Nyt sataa" = "Det regnar nu". Murteella sama asia on esim. " "He komber vatun". Mitä tässä kouluruotsi auttaa?
Enimmäkseen kaikilta ruotsinkieltä äidinkielenään puhuvilta puuttuu kokonaan hyvä tahtö saada asiat selvitetyiksi ja esim. aspa-tilanne ratkaistuksi. Heilä on ensimmäisenä mielessä, että minulla on oikeus ruotsinkieliseen palveluun - vaikkeivat puhu edes oikeasti ruotsia vaan kamalaa murretta. Kyllä raumalainen tai savolainenkin kokemukseni mukaan siistii ilmaisuaan törmätessään henkilöön, joka ei suomen kielen murteita ymmärrä. Ruotsinkieleisillä ei ole tähän halua tai sitten kyky puuttuu.
[quote author="Vierailija" time="12.08.2013 klo 13:22"]
[quote author="Vierailija" time="12.08.2013 klo 13:14"]
No kyllähän se suomi jo vaaditaankin ruotsinkielisiltä samoin kuin ruotsi suomenkielisiltä.
[/quote]
Juu, teoriassa vaaditaan, mutta sitten aina muistetaan kertoa, että rannikolla on niin ja niin paljon porukkaa, jotka eivät suomea osaa, ja olisihan se kamalaa, jos eivät saisi palvelua ruotsiksi silloin harvoin kuin kylästään poistuvat.
Ei suomenkielisiltä pidä vaatia yhtään parempaa ruotsin osaamista kuin noilta rannikon ruotsinkielisiltä suomea.
[/quote]
No missä kukaan vaatii? Kyllä ne rannikkoruotsalaisetkin osaa suomea sen verran kun koulussa oppivat. Jos persut on kerran täysin kykenemättömiä oppimaan ruotsia, niin miksei sama saa päteä toisinpäin?
[quote author="Vierailija" time="12.08.2013 klo 08:37"]
Pidä nyt jo pääsi kiinni. Kiitos.
[/quote]
Ei vaan sinä pidät.
Nyt voi pakkoruotsille tulla viimeinkin loppu ja sen näkyy: RKP on todellaikin kauhuissaan...
Hyvä!
Kielikeskustelu on luonnollista ja sitä saa käydä. Pakollisesta kouluruotsista ei silti kannata luopua, katsoo Kotimaisten kielten keskuksen johtaja, professori Pirkko Nuolijärvi. Nuolijärvi on myös oikeusministeriön kieliasiain neuvottelukunnan varapuheenjohtaja.
"Olen ollut sen pakollisen ruotsin kannalla. Ajattelen, että kaikille pitäisi taata samat mahdollisuudet hakea tehtäviä, joissa edellytetään ruotsin kielen taitoa. Yksin ruotsinkielisiä ei Suomessa riitä niihin ammatteihin", hän sanoo.
Tämähän ratkeaa kaikkien eduksi, kun noita kielivaatimuksia toisaalta lievennetään niin, ettei kaikkien tarvitse osata teoriassa ruotsia (käytännön osaamistahan ei vaadita), ja toisaalta kovennetaan niin, että virastoissa ja laitoksissa on oltava tietty osuus työntekijöitä, jotka osaavat todellisuudessa käytännön ruotsia.
[quote author="Vierailija" time="12.08.2013 klo 14:22"]
Kielikeskustelu on luonnollista ja sitä saa käydä. Pakollisesta kouluruotsista ei silti kannata luopua, katsoo Kotimaisten kielten keskuksen johtaja, professori Pirkko Nuolijärvi. Nuolijärvi on myös oikeusministeriön kieliasiain neuvottelukunnan varapuheenjohtaja.
"Olen ollut sen pakollisen ruotsin kannalla. Ajattelen, että kaikille pitäisi taata samat mahdollisuudet hakea tehtäviä, joissa edellytetään ruotsin kielen taitoa. Yksin ruotsinkielisiä ei Suomessa riitä niihin ammatteihin", hän sanoo.
Tämähän ratkeaa kaikkien eduksi, kun noita kielivaatimuksia toisaalta lievennetään niin, ettei kaikkien tarvitse osata teoriassa ruotsia (käytännön osaamistahan ei vaadita), ja toisaalta kovennetaan niin, että virastoissa ja laitoksissa on oltava tietty osuus työntekijöitä, jotka osaavat todellisuudessa käytännön ruotsia.
[/quote]
Pakkoruotsi on kiinteästi yhteydessä kielilainsäädäntöön. Niin pitkään kun Suomessa on kaksi virallista kansalliskieltä, tämä keskustelu on turhaa. Miksei kaikkea energiaa suunnata perustuslain muuttamiseen? Se ratkaisisi kaiken.
Suomessa ei ole pakko opiskella englantia, vaikka se on maamme kilpailukyvyn ja yksilönkin kannalta nykyaikana aivan välttämätön taito. Käytännössä suurin osa koululaisista toki lukee englantia. Eikö sama pätisi myös ruotsin kieleen, jos se todella on myöhemmässä elämässä tarpeellinen ja yksiön omaa kilpailukykyä parantava taito? Eli vaikka ruotsin opiskelu olisi vapaaehtoista, niin sitä kuitenkin opiskeltaisiin, jos sen opiskelusta olisi hyötyä. Jos taas ruotsin opiskelusta ei ole hyötyä, niin miksi ihmeessä koko ikäluokka pitää pakottaa sitä opiskelemaan? eikö se ole silloin valtavaa resurssien tuhlausta?
Kannatan vapaata kielivalintaa siten, että jokaisen on peruskoulussa luettava vähintään kahta vierasta kieltä. Toinen näistä kielistä voi olla ruotsi (ja ruotsinkielisille suomi).
Lisäksi kannatan sitä, että ruotsi säilyy toisena kansalliskielenä ja palveluiden saatavuus turvataan. Kunnan tulee järjestää palvelut virallisella kielellään/kielillään (suomi, ruotsi, saame). Muuhun kuin kunnan viralliseen kieleen suhtaudutaan kuten tällä hetkellä saamen kieleen, eli kansalaisella on oikeus käytää tulkin palveluita, jos ei pysty asioimaan kunnan virallisella kielellä. Valtion tulee tarjota palvelut kaikilla virallisilla kielillä, mutta jokaisen virkamiehen ei tarvitse osata kaikkia virallisia kieliä.
[quote author="Vierailija" time="12.08.2013 klo 14:26"]
Pakkoruotsi on kiinteästi yhteydessä kielilainsäädäntöön. Niin pitkään kun Suomessa on kaksi virallista kansalliskieltä, tämä keskustelu on turhaa. Miksei kaikkea energiaa suunnata perustuslain muuttamiseen? Se ratkaisisi kaiken.
[/quote]
Perustuslakia ei tarvitse muuttaa. Suomessa voi aivan hyvin olla kaksi kansalliskieltä, vaikka joka ikiseltä kansalaiselta ja joka ikiselta virkamieheltä ei molempien (teoreettista) osaamista vaaditakaan.
[quote author="Vierailija" time="12.08.2013 klo 12:22"]
Olisipa kiva tietää, mikä tai mitkä asiat/aspektit teidän pakkoruotsivastustajien elämässä konkreettisesti muuttuu, kun pakkoruotsi poistuu? Yksityiskohtainen listaus kiitos, ihan mielenkiinnosta.
[/quote]
Lastemme kielivalinnat muuttuvat fiksumpaan suuntaan.
Toivomme ainakin että opettelevat muuta kuin tuota länsinaapurimme marginaalikieltä.
Ole hyvä!
[quote author="Vierailija" time="12.08.2013 klo 14:34"]
Suomessa ei ole pakko opiskella englantia, vaikka se on maamme kilpailukyvyn ja yksilönkin kannalta nykyaikana aivan välttämätön taito. Käytännössä suurin osa koululaisista toki lukee englantia. Eikö sama pätisi myös ruotsin kieleen, jos se todella on myöhemmässä elämässä tarpeellinen ja yksiön omaa kilpailukykyä parantava taito? Eli vaikka ruotsin opiskelu olisi vapaaehtoista, niin sitä kuitenkin opiskeltaisiin, jos sen opiskelusta olisi hyötyä. Jos taas ruotsin opiskelusta ei ole hyötyä, niin miksi ihmeessä koko ikäluokka pitää pakottaa sitä opiskelemaan? eikö se ole silloin valtavaa resurssien tuhlausta?
Kannatan vapaata kielivalintaa siten, että jokaisen on peruskoulussa luettava vähintään kahta vierasta kieltä. Toinen näistä kielistä voi olla ruotsi (ja ruotsinkielisille suomi).
Lisäksi kannatan sitä, että ruotsi säilyy toisena kansalliskielenä ja palveluiden saatavuus turvataan. Kunnan tulee järjestää palvelut virallisella kielellään/kielillään (suomi, ruotsi, saame). Muuhun kuin kunnan viralliseen kieleen suhtaudutaan kuten tällä hetkellä saamen kieleen, eli kansalaisella on oikeus käytää tulkin palveluita, jos ei pysty asioimaan kunnan virallisella kielellä. Valtion tulee tarjota palvelut kaikilla virallisilla kielillä, mutta jokaisen virkamiehen ei tarvitse osata kaikkia virallisia kieliä.
[/quote]
Hyvä ehdotus. Kannatan! Ja tuntuvien kielilisien kautta motivoidaan virkamiehiä opiskelemaan saamea, ruotsia tai venäjää niin, että pystyvät palvelemaan kunnan asiakkaita asiakkaan omalla kielellä.
Juuri noilla syillä pakkoruotsinkin poistoa yleensä kannatetaan.
[quote author="Vierailija" time="12.08.2013 klo 12:46"]
No ei yhtikäs mikään mutta se mikä on oikein on vaan oikein huolimatta siitä koskettaako minua henkilökohtaisesti. Epäitsekkyydeksikin sitä voi halutessaan kutsua.
[quote author="Vierailija" time="12.08.2013 klo 12:32"]
[quote author="Vierailija" time="12.08.2013 klo 12:22"]
Olisipa kiva tietää, mikä tai mitkä asiat/aspektit teidän pakkoruotsivastustajien elämässä konkreettisesti muuttuu, kun pakkoruotsi poistuu? Yksityiskohtainen listaus kiitos, ihan mielenkiinnosta.
[/quote]
Miksei tällaisia listauksia muuten yleensä vaadita myös esim. turkistarhauksien vastustajilta tai homoliittojen edistäjiltä?
[/quote]
[/quote]
[quote author="Vierailija" time="12.08.2013 klo 12:30"]
[quote author="Vierailija" time="12.08.2013 klo 12:22"]
Olisipa kiva tietää, mikä tai mitkä asiat/aspektit teidän pakkoruotsivastustajien elämässä konkreettisesti muuttuu, kun pakkoruotsi poistuu? Yksityiskohtainen listaus kiitos, ihan mielenkiinnosta.
[/quote]
- Tasa-arvo Suomessa parantuu
- Lapseni kilpailukyky paranee kun hän voi valita kielen jostain ns suurista kielistä. Ruotsilla ei ole mitään kilpailuetua Suomessa eikä maailmalla
- Lapseni oikeudentaju parantuu kun hän huomaa, että naapurin lapsi ei enää pääsekään opiskelemaan pelkän äidinkielen avulla
- Yhteiskunnalle jää enemmän rahaa hoitaa tärkeitä tehtäviä kun virkamiesarmeijaa pystytään pienentämään
- Äärioikeistolainen poliittinen roskajoukko eli rkp menettää asemaansa
- Rahan valta vähenee kun rkp ei pysty säätiöiden avulla mahdollisesti ostamaan enää poliitiikkoja
- Suomen kansa yhtenäistyy
- Suomi pärjää paremmin kilpailussa idän markkinoista, koska Ruotsi on jo aloittanut oman ohjelmansa kiinan ja venäjänosaajien määrien lisäämiseksi.
- jne
Nyt sinä voisit vuorostasi kertoa meille, että mitä sinä hyödyt siitä, että naapurin lapsi ei saa valita kieltä vaan joutuu lukemaan täysin hyödytöntä kieltä eikä voi itse valita mikä on hänelle parhaaksi? Mitä sinä hyödyt pakosta versus vapaaehtoinen kielivalinta? Myös jatkossa valittavien kielien joukossa on varmasti ruotsi, joten omat lapsesi voi lukea ruotsia myös jatkossa ihan niin paljon kun vaan jaksaa ja huvittaa.
[/quote]
Tuleeko sitä pakkoruotsin kannattajien listaa vai ei? Te olette kovia vaatimaan, mutta itse ette saa näemmä edes listaa aikaiseksi.
Tietenkin myös pakkosuomi pitää poistaa. Jos joku ruotsinkielinen katsoo tulevansa toimeen Suomessa ilman suomen kieltä, on hänelle ilman muuta annettava mahdollisuus.
Niin, tämä kommentti oli niille jotka eivät erota lukuja 5 ja 95.
[quote author="Vierailija" time="12.08.2013 klo 20:43"]
Tietenkin myös pakkosuomi pitää poistaa. Jos joku ruotsinkielinen katsoo tulevansa toimeen Suomessa ilman suomen kieltä, on hänelle ilman muuta annettava mahdollisuus.
[/quote]
Ei edelleenkään perusteltuja vastauksia sille miksi kaikkien on opiskeltava ruotsia. Itse toivon että tämä kansalaisaloite poikisi keskustelua myös siihen suuntaan, että ruotsinkieliset kertoisivat mihin tätä nykyistä kielipolitiikkaa ihan todella tarvitaan, mutta järkisyitä tuntuu tästä paskanlänkytyksestä pääteltynä olevan kovin vähän.