Lapsi amikseen, eiko ketään vanhempaa oikasti

Mun mielestä amis on ihan hyvå vaihtoehto. Sieltä pääsee nykyisin jatkamaan ihan mihini vain haluaa.

Ei kiinnosta. Menköön mihin lystää kunhan johonkin menee.

Miksi sen pitäisi harmittaa? En näe mitään järkeä mennä lukioon jos on ns. unelma-ammatti selvillä. Voihan sitä sitten myöhemmin kouluttautua lisää jos haluaa.

Meinasin provosoitua tästä mutta enpä sitten viitsinytkään :) 

Harmittaa. Niisk. Kyllä sen elämä on nyt varmasti pilalla kun ei sillä ole enää kun 50 vuotta aikaa vaihtaa tarvittaessa ammattia

Ei mua harmittanut yhtään. Tyttö tuntuu olevan omalla alallaan ja tykkää koulunkäynnistä. Kolme vanhinta kävi lukion ja se oli taas oikea vaihtoehto heille.

No mun äitiä selvästikin harmitti. Ei ostanut edes mitään valmistujaislahjaa ja koko ajan on hokenut, että "siitähän olisi hyvä jatkaa" yms.

Kävin lukion, mutta amikseen päädyin sen jälkeen ja iso pala oli mammalle.

Joistakin amislinjoista voi saada paljon paremman tulevaisuuden ja työn kun vaikka ammattikorkeakoulusta. Näin se vaan on. Duunaritkin voi tienaa hyvin.

No mun ajatus olisi kyllä se, että mua harmittaisi, että opiskelijaelämä jäisi kokonaan välistä suht suurella todennäköisyydellä. Amis sinänsä on ihan JÄRKEVÄ valinta, mut uskon ihan oikeasti et mun elämä oli parikymppisenä huomattavasti hauskempaa kuin amisystävieni elämä.

Eipä. Itse olen ylioppilas ja amk-insinööri. Amiksen käynyt poikani valmistuu eri alan insinööriksi ensi vuonna ja näillä näkymin paremmin arvosanoin kuin minä. Minä vaihdoin ammattia muutama vuosi sitten, kun entisellä oli niin kova kilpailu työpaikoista. On insinööreilläkin, mutta mulla kävin helkkarin hyvä tuuri ja sain toistaiseksi voimassa olevan paikan. Toivotaan että pojalla käy yhtä hyvä tuuri. Lukion voi käydä koska tahansa, jos alkaa kaduttaa ettei käynyt. Minua kaduttaa että kävin - peruskoulutodistukseni oli ok, mutta kirjoituksen menivät huonosti. PEeruskoulutodistuksella olisin päässyt melkein mihin vain amikseen, mutta lukiotodistuksella oli työ ja tuska päästä mihinkään ja lopulta menin mihin pääsin. 

Hyvä, ettei teitä siis harmita, ja totta, voihan sieltä ponnistaa vaikka ja mihin, harva vaan ponnistaa...

Mua kyllä harmittaisi, jos toinen menisi amikseen, toisen kohdalla se on suotavaa.

13 lisää että tämä insinöörin koulutus on aikuisempana hankittu ja voin sanoa senkin, että entinen koulutus oli vanhan ajan yo-merkonomi, sellaisessa koulussa mihin pääsi helposti. 

Ei minua harmita, koska se tuntuu olevan nuoremmalle lapselleni ainoa vaihtoehto, ei ole lukuhaluja yhtään ja on oikeasti kiinnostunut ompelemisesta. Vanhempi lapseni kävi lukion ja se oli hänelle loistava valinta. Ihmiset ovat niin erilaisia.

Mua harmittaisi oikeasti todella paljon. Haluan lapseni saavan paremman pohjan, yleissivistyksen ja mahdollisuudet valintoihin. 

Lapsi kuitenkin itse päättää, mihin menee. Mitäpä sitä harmittelemaan, en voi elää tämän elämää kuitenkaan.

Myönnän täällä anonyymisti, että harmittaisi, mutten myöntäisi sitä ääneen kellekään, vähiten lapselle. Miettisin kyllä, mitä olemme ehkä tehneet väärin vanhempina. Yleensä koulutustausta periytyy tai jalostuu ylöspäin, ei alaspäin. En ajattele niinkään "tienaamista", vaan sivistystä ja perinteisiä akateemisia aloja, joihin on kovin vaikea edetä ilman lukiotaustaa - joka toki onkin vain välivaihe.

[quote author="Vierailija" time="09.08.2013 klo 22:13"]

Mua harmittaisi oikeasti todella paljon. Haluan lapseni saavan paremman pohjan, yleissivistyksen ja mahdollisuudet valintoihin. 

[/quote]

Minulla on ystävä, joka meni lukioon. Hänestä tuli ylioppilas rimaa hipoen, neljän A:n papereilla. Ei ole erityisen "yleissivistynyt". Noilla papereilla ei ole kovin paljon valinnanmahdollisuuksia. Ei koskaan kouluttautunut pidemmälle, koska ei päässyt mihinkään minne haki. Tai ei hakenut minne olisi voinut päästä, miten vain. Nyt 30-vuotiaana tekee "paskaduuneja" pätkissä. Eli ei pidä yleistää.

Ensin ajattelin, että harmittaa suunnattomasti pojan meneminen ammattikouluun. Onneksi se tunne hävisi suhteellisen nopeasti ja olen todella iloinen hänen puolestaan, koska hän itse on ollut innoissaan koulusta ja ala tuntuu olevan oikea.

Ensin ajattelin, että harmittaa suunnattomasti pojan meneminen ammattikouluun. Onneksi se tunne hävisi suhteellisen nopeasti ja olen todella iloinen hänen puolestaan, koska hän itse on ollut innoissaan koulusta ja ala tuntuu olevan oikea.

Ensin ajattelin, että harmittaa suunnattomasti pojan meneminen ammattikouluun. Onneksi se tunne hävisi suhteellisen nopeasti ja olen todella iloinen hänen puolestaan, koska hän itse on ollut innoissaan koulusta ja ala tuntuu olevan oikea.