Vanhat isovanhemmat

Riippuu tietenkin todella paljon isovanhempien kunnosta, elämänasenteesta, kuinka lähellä asutte toisianne jne. Ikä on muutakin kuin vuodet...

Miksi hoitoavun vähyys korreloisi etäiseksi jäämisen kanssa? Eikö elämässä ole tilaa esimerkiksi isovanhemmille, jotka eivät ehdä jaksa enää juosta tai edes kävellä saati ottaa lapsenlapsia yökylään mutta voivat silti olla lapselle mainiota seuraa ja tulla pikkuhiljaa lapsille kaikkein rakkaimmiksi ystäviksi?

Äitini on 72 vuotias ja pojat 7 ja  5 vuotta olivat hänellä hoidossa 5 vk kesällä....siis viikot olivat mökillä ja me viikonloppuisin pikalla. Äitini itse tahtoi olla mökillä poikien kanssa. Mutta miehen vanhemmat jotka molemmat 65 vuotiaita, eli tulisi kuuloonkaan, en nyt muista ovatko koskaan hoitaneet, korkeintaan ovat olleet paikalla jos olemme laittaneet nukkumaan ja lähteneet illalla ulos pariksi tunniksi.

Suosittelen ottamaan isovanhemmat arkeen mukaan ihan pienestä lähtien niin suhde muodostuu alusta lähtien läheiseksi. Niin ja 4 vuotta sitten kun menin töihin juniori oli 1v1kk mummi hoiti 5 kk kotona ja sujui ihan hyvin. Mummi tiesi miten pojan kanssa on toimittu kun hän sai käydä kylässä meillä silloin kun olin äityslomalla. Eli mielestäni riippuu itsestäsi ja miten isovanhemmat haluavat olla mukana, pakottaa ei kyllä  voi. 

[quote author="Vierailija" time="09.08.2013 klo 14:30"]

Onko muita, joiden isovanhemmat ovat jo lasten syntyessä lähes 70-vuotiaita? Meillä tämä tilanne, olemme miehen kanssa molemmat iltatähtiä, joten vaikka hankimme lapset kolmekymppisinä, olivat vanhempamme jo iäkkäitä. Miten paljon 70+-vuotiailta voi pyytää hoitoapua/paljon saatte apua iäkkäämmiltä isovanhemmilta. Meillä mummit ovat noin 74-vuotiaita kun kuopus viisi. Jäävätkö iäkkäät isovanhemmat etäisiksi?

[/quote]

pAKKO IHmetellä, että hoitoapuko se on se juttu, millä isovanhemmat ja lapsenlapset saa läheisiksi?

Meillä isovanhemmat oli vanhoja, mutta me kävimme heidän luonaan kylässä ja isovanhemmat sai tutustua lapsenlapsiin rauhassa. Koskaan ei ole tarvinnut heidän hoitaa lapsiamme. Ja enää äitini on elossa ja on 85vuotias ja on todella hyvissä väleissä lapsiemme kanssa. 

se hoitovastuu kuitenkin taitaa olla vanhemmilla?

Vanhat isovanhemmat ovat siitä mukavia, että he voivat töiden estämättä muuttaa lastensa luokse asumaan. Siten lapsenlapset saavat ihan joka päivä olla isovanhempien kanssa ilman näiden hoitovastuuta. Lisäksi omat lapset varmistuvat näin, että vanhemmilla on kaikki hyvin, eivät joudu olemaan yksin jne.

Meillä toiset isovanhemmat olivat 80+ vuotiaita, kun esikoisemme saatiin, nykyään jo 90+, ei tosiaan pyydellä mitään hoitoapuja, luonollisesti.

Onneksi oli nuoremmatkin isovanhemmat, vaikka ei niitäkään varsinaisesti hoitajina olekaan käytetty...

Toivottavasti lapset tekevät vanhoina omat lapset, että ehtii hiukan elää omaakin elämää, ennen kuin hoitonakki taas napsahtaa

Up

En ole koskaan hoitoapua saanut, enkä edes pyytänyt. Ei seittemänkymppisten enää tarvi lapsia piikoa.

Omat vanhempani saivat ensimmäisen lapsenlapsensa vähän yli 50-vuotiaana ja viimeisimmän lähes 80-vuotiaana. Sivustakatsoneena olen nähnyt huiman eron siinä, miten viisikymppinen vielä ottaa mielellään lastenlapsia hoitoon ja yökylään, kun taas yli seitsemänkymppinen kuormittuu jo lyhyestä vierailusta. Eikä kenellekään olisi enää tullut mieleenkään pyytää hoitoapua tilanteessa, jossa isovanhemmat itse alkavat olla hoidon tarpeessa. Siinä mielessä nuorten isovanhempien lastenlapset saivat kyllä paljon enemmän huomiota kuin iäkkäänä saadut. Ihan ymmärrettävää. 

[quote author="Vierailija" time="09.08.2013 klo 14:30"]Onko muita, joiden isovanhemmat ovat jo lasten syntyessä lähes 70-vuotiaita? Meillä tämä tilanne, olemme miehen kanssa molemmat iltatähtiä, joten vaikka hankimme lapset kolmekymppisinä, olivat vanhempamme jo iäkkäitä. Miten paljon 70+-vuotiailta voi pyytää hoitoapua/paljon saatte apua iäkkäämmiltä isovanhemmilta. Meillä mummit ovat noin 74-vuotiaita kun kuopus viisi. Jäävätkö iäkkäät isovanhemmat etäisiksi?

[/quote] Mulla jo isä kuollut oli 79 v ja äiti hoitokodissa ja samanikäinen. Miehen puolella ovat elossa, mutta samaa ikäluokkaa. Lapseni nyt alakoulussa. Hoitoapua ei ole pyydettykään erityisesti, paitsi joskus ollut yökylässä, kun heille on sopinut. Vanhoja ihmisiä, jotka elävät ehtoopuolta ja käymme silloin tällöin katsomassa.

Se on ihan pirteydestä kiinni. Mun kaverin lapsia on useasti hoitanut hänen oma mummonsa, joka on reilusti päälle 80. Tekee tämän mielellään, vaikka lapset ovat 1 ja 3-vuotiaita. Siis mummo on mulle ihan itse kertonut, kuinka kivaa on hoitaa lapsenlapsenlapsia. Meitä on siis Moneen junaan vanhoinakin.

Kuvottavaa et hoitoapua haluat vanhoilta ihmisiltä. Jos sinä et 30v. jaksa hoitaa omiasi niin miten sitten 70v. 

Mun äiti on vanha ja silti läheinen lapsilleni. Äitini käy meillä tai me hänen luonansa. Etkö itse halua olla oman äitisi kanssa?

Läheisyyden saa muutenkin, kun hoitamalla toisten lapsia.

Tiedän erään 34v. naisen joka hoidatti lapsiaan 84v. isoäidillä. Sellainen velttoperse se äiti on.

Mun mummu oli 72-v, kun äiti lähti hoitovapaan jälkeen töihin. Silloin hoitovapaa kesti vain 2 v, Mummu tuli hoitaan siskoa ennen kuin äiti lähti yhdeksään töihin ja päivä loppui neljän jälkeen isän tultua kotiin. Olimme toisen siskoni kanssa jo koulussa, muuta koulupäivät olivat tietysti lyhyitä eli oltiin ilapäivällä kotona. Mummu teki päivällä ruuan ja siivosi. Saunan pesi joka viikko ja leipoi pullaa. Eskarivuonna sisko olikin sitten enää iltapäivähoidossa ja mummulassa. Tällöin mummu oli 76 ja vaari 83. "Eläkkeellä" mummu ehti silti olla 16 vuotta, tosin eihän hän ikinä palkkaa olis huolinut.

[quote author="Vierailija" time="09.08.2013 klo 15:17"]

Vanhat isovanhemmat ovat siitä mukavia, että he voivat töiden estämättä muuttaa lastensa luokse asumaan. Siten lapsenlapset saavat ihan joka päivä olla isovanhempien kanssa ilman näiden hoitovastuuta. Lisäksi omat lapset varmistuvat näin, että vanhemmilla on kaikki hyvin, eivät joudu olemaan yksin jne.

[/quote]

Tämä on ehdottomasti paras tapa ja tähän pitäisi siirtyä. Minusta uudet omakotialueet tulee kaavoittaa siten, että jokaisessa talossa on oma erillinen yksiönsä/kaksionsa, josta pääsee sujuvasti eteisestä muuhun taloon. Näin on valmiina ns. mummon asunto, jossa isovanhemmilla on vapaus omaan elämään, mutta jossa ovat koko ajan yhteydessä lapsen perheeseen ja lapsenlapsiin.

Kolmikymppisillä luulisi olevan sen verran rahaa, että voi palkata hoitajan hoitamaan lapsia ja isovanhemmille jää pelkkä isovanhempana olemisen ilo. Saavat tavata lapsenlapsia, jutella mukavia, kertoa muistoja omasta lapsuudestaan - mutta sen hoitamisen vaipanvaihtoineen, potatuksineen, valvomisineen ja peräänkatsomisineen hoitaisi vanhemmat ihan itse palkatun hoitajan avulla.