Maistraatissa naimisiin menneet
Oliko oikein hääpuku ja vai joku juhlamekko?
Tilaisuushan kestää ehkä sen 2 min mutta oliko teillä paikalla muita kun todistajat...?
Tässä nyt punnitsen häitäni.Toisaalta haluaisin kirkkohäät ja sen puvun ja kaikki lähimmät paikalle ja toisaalta taas ihan pienen tilaisuuden..
Kommentit (37)
Meillä oli lähin suku paikalla. Tilaisuus oli juhlava ja vaikka olikin lyhyehkö, oli se samanhenkinen kuin kirkkovihkiminen - tosin ilman yliluonnollista ulottuvuutta. Vihkihuoneeseen olisi varmasti mahtunut kymmenkunta vierasta, mutta voihan vihkimisen suorittaa jossaim muussakin tilassa jos isomman porukan tahtoo paikalle.
Minulla oli luonnonvalkoinen/valkoinen mekko ja miehellä musta puku. Meillä oli todistajatkin maistraatista.
Menimme jälkeen päin syömään vähän tyyrimpään paikkaan ja jatkoimme kotiin, jossa lähetimme tekstiviestit läheisimmillemme.
Minulla oli hääpuku, joka tosin oli serkkuni vanha abi-tanssiaispuku, toinen serkku muokkasi sitä vähän minua varten.
Miehelle vuokrattiin frakki.
Maistraatissa oli mukana mieheni vanhemmat, minun vanhemmat + nykyiset puolisonsa, mieheni kummi ja minun vanhin ystävä sekä mieheni vanhin ystävä. Vihkimisen jälkeen tarjottiin vieraillemme illallisen lempiravintolassamme.
Seuraavana päivänä juhlittiin ystäviemme kanssa, pienimuotoiset juhlat, enemmän ehkä cocktailjuhlatyyppinen tilaisuus.
Ei istumajärjestystä, ei ohjelmaa, ei bändiä...
Musiikkia soi taustalla, ruokana oli pari erilaista suolaista piirakkaa ja pari eri makeaa kakkua + juotavaa (siideri, lonkero, kaljaa +booli).
Sekä miehellä että minulla niin isot suvut että vaihtoehtona olisi ollu täähjuhla 2oo sadalle jos olisi kaikkia tätejä ja setiä ja enoja perheineen kutsuttu...
Mulla oli moottoripyöräkamppeet. Paikalla oli muutama ystävä todistamassa. Suvulle kerrottiin vasta jälkikäteen. Hääjuhlaa ei pidetty, lähdettiin suoraan häämatkalle, tai kahvit juotiin ensin.
Minulla oli yllä valkoinen juhlamekko jossa turkoosit kukkakuviot ja miehellä puku. Paikalle emme ottaneet omia todistajia vaan pyysimme henkilökuntaa hoitamaan todistajien asemaa.
Mukanamme oli alle 1 vuotias lapsemme, joka juoksenteli tilaisuudessa meidän (juuri niin kuin halusimme) ympärillämme. Tilaisuus oli erittäin intiimi, kaunis ja rento, aivan meidän näköisemme. Ei jännittänyt yhtään, me nauroimme ja vihkijäkin nauroi sekä todistajat. Hyvin hyvin leppoisa tunnelma, ei tarvinnut välittää muista kuin vain meistä, miettiä ketä kutsuu sillä vain sillä oli väliä, että me olimme paikalla.
No minulla oli päälläni musta ns. iltapuku (joka olisi valkoisena mennyt perinteisestä hääpuvusta) ja miehellä smokki.
Paikalla oli 30 todistajaa/vierasta. Vihkiminen kesti noin 15 minuuttia ja sen jälkeen siirryimme juhlapaikalle juhlimaan häitä.
Minua ainakin jotenkin naurattaa tuo kuvitelma, että siviilivihkiminen olisi jotenkin pienempi ja ns. intiimimpi tilaisuus. Saahan sen vihkijän vaikka Himalajan huipulle, kunhan vain maksaa hänen matkansa ja olisiko se ollut parisataa itse vihkimisestä.
[quote author="Vierailija" time="09.08.2013 klo 11:04"]
Joo niin voi,tiedän...meillä on molemmilla iso suku ja paljon ystäviä.En haluaisi isoja häitä ja se rajan vetäminen on todella vaikeaa.Silläpä nyt punnitsen vaihtoehtoja.-ap-
[/quote]
Siis mitä mietit? Pient häät maistraatissa vai isot kirkkohäät? Sehän on teistä kiinni ketä kutsutte. Molemmista saa isot tai pienet. Voit ottaa laahuksellisen puvun ja mennä kirkossa naimisiin kahden todistajan läsnäollessa, jos niin haluatte. Tai pyytää papin kotiin. Tai henkikirjoittajan. Molemmissa tapauksissa te päätätte montako vierasta kutsutte. Onko kahvit kotona vanhemmille vai koko suvulle päivällinen ravintolassa tai jotain siltä väliltä.
Mulla oli tavallaan hääpuku: polvipituinen luonnonvalkoinen mekko jossa selässä pitsiä. Maistraatissa ja juhlissa paikalla lähimmät ihmiset eli parikymmentä ihmistä.
[quote author="Vierailija" time="09.08.2013 klo 11:47"
Minua ainakin jotenkin naurattaa tuo kuvitelma, että siviilivihkiminen olisi jotenkin pienempi ja ns. intiimimpi tilaisuus. Saahan sen vihkijän vaikka Himalajan huipulle, kunhan vain maksaa hänen matkansa ja olisiko se ollut parisataa itse vihkimisestä.
[/quote]
Juuri näin. Molemmistahan saa juuri niin pienet ja intiimit tai suuret ja mahtavat kuin haluaa.
Minulla oli ihan kunnon valkoinen hääpuku :) Kaksi todistajaa, ei muita vieraita.
[quote author="Vierailija" time="09.08.2013 klo 11:14"]
Hääpuku, paikalla perheenjäsenet, tilaisuuden jälkeen mentiin syömään porukalla.
[/quote]
Sama. Myöhemmin suuremmat juhlat vielä.
Mulla oli pitsinen lyhythelmainen mekko ja miehellä puku päällä. Oli rintakukkaa ja mulla kimppu. Kävin myös meikissä ja kampaajalla ja hääkuvissa käytiin tietenkin. Lähdettiin suoraan reissuun, joten käytiin kotona vaihtamassa vaatteet ja ajettiin toiselle puolelle suomea. Matkalla pysähdyttiin ystävän luona ja kaivoin kylmälaukusta hääkimpun, nakkasin sen huoneen poikki parhaalle ystävälleni ja sen jälkeen kaivoin hääkakun samasta laukusta. Syötiin kakkua ja ystävä keitti kahvit ja lähdettiin jatkaan vielä pari tuntia ajomatkaa.
Sukulaisille laitettiin tekstiviestit kun oltiin jo ulkomailla ;)
Itse en ole (vielä)mennyt naimisiin maistraatissa,mutta olin äitini häissä,todella kaunis tilaisuus.Paikalla olimme äidin ja isäpuolen lapset,vanhimmat meistä todistajina,ei hääpukua(toisaalta kummallakin jo toinen liitto),mutta kaikilla oli semijuhlavat vaatteet,soitettiin parin lempimusiikkia jne.
Mulla oli polvipituinen vitivalkoinen kaunis mekko ja miehellä puku. En olisi sitä mekkoa kirkkoon laittanut, enkä vastaavasti mennyt maistraattiin missään hulppeassa laahuksellisessa hääpuvussa. Meillä oli paikalla miehen vanhemmat ja vaari ja mun toiset isovanhemmat. Pienet juhlat pidettiin lähimmille sukulaisille ja ystäville.
[quote author="EmaliAstia" time="09.08.2013 klo 12:39"]
Matkalla pysähdyttiin ystävän luona ja kaivoin kylmälaukusta hääkimpun, nakkasin sen huoneen poikki parhaalle ystävälleni ja sen jälkeen kaivoin hääkakun samasta laukusta.
[/quote]
Tää on ihana. :)
Mulla oli nätti, varta vasten hankittu kotelomekko, vähän pitsiä. Vieraita oli jotain 14, joista 5 meidän lapsia. Käytiin syömässä.
Oli purppura, lyhyt satiinimekko, morsiuskippu ja kampaus, miehellä viehe. Samoin sulhaspoikajalla, joka ojensi sormuksen. Läsnä oli 12 läheistä. Seremoniaan haluttiin virallisen kaavan lisäksi henkilökohtainen puhe ja kaasoni luki myös runon. Seremonia kesti noin 15 minuuttia, jonka jälkeen nostettiin vielä lasilliset kuohuviiniä ja suunnattiin hääaterialle.