Syy miksi käyn kampaajalla vain harvoin:

Oletteko ottaneet vähän henkilökohtaisesti kampaajien "arvostelun"? Mulle sanovat yleensä, että hiuksia on paljon, mutta ne ovat aika ohuita = semipaksu tukka sekä karheat hiuslaatu. Se ON karhea ja tiedän sen, ei ole ihme, että toteavat että se on karhea ja kaipaa kosteutta. Se on pika-analyysi hiuksista eikä mikään haukkuminen.

Itse kasvatin oman värin takasin 10 vuoden värjäyskierteen jälkeen. Värjäsin aina räväköin värein eli musta, punane, lila... ja värjäsin kotona, koska mulla on niin paksut hiukset että kampaamovärjäys lyhennysleikkauksineen makso aina lähemmäs 150e. Kyllästyin vaan kotona siihen että pyyhkeet värjäytyi vaikak kuinka huuhteli ja muutenkin itse värjääminen on vähän hmm, sottasta puuhaa. Ja ajatus kerran kuussa päähän lykättävästä vahvasta kemikaalilastista alko häiritä, mietin milloin tulee se kerta kun puhkeaa vaikka allergia ja sitten ei voikaan värjätä koskaan, edes sitten ikääntyneempänä jos harmaantuvat hiukset alkaa sitten häritsemään...

Siinä mielessä oon onnekas että koskaan ei ole kampaajat hiuksiani haukkuneet, vaan vain ihailleet - niin paksut että on kuin kolmen ihmisen hiukset ois päässä, ja niin kauniit kuparin ruskeat. Vain sitä päivittelevät joskus että käyn niin harvoin.

Mutta mun syy miksen käy muutamaa kertaa vuodessa useemmin kampaajalla on että siellä on ahdistavaa. En ole small talk-persoona, ja toisaalta vaivaannun jos olen vaan hiljaa kun tiedän että "tulisi" jutella jotain. Lisäksi ahdistun "hemmottelussa" olosta, en osaa rentoutua vaikka miellyttävälle joskus tuntuisikin se päänahan pesun aikanen hieronta. Heti jos koen rentoutuvani ja nauttivani, alkaa nolottaa. Ylipäätään jo kampaajalle meno ja se alkuselitys mitä olen hiuksilleni toivonut tehtäväksi, on aina stresssaavaa. 

Pahinta on jos kampaaja tulee tutuksi, sitten vasta vaivaannuttaakin kun en jaksa jutella erikoisempia siinä. Kun jos tulee tutuksi naama, koen vielä vahvemmin että olisi mukavia juteltava... Tän takia suosinkin kampaamoja joihin pääsee ilman ajanvarausta. Helpottaa kummasti kun voi mennä juuri silloin kun sattuu sellainen edes hiukan puhelias ja avoin mieli fiilis olemaan siihen.

Vierailija kirjoitti:

Huvittaa kampaajien ennen ja jälkeen kuvat asiakkaiden hiuksista instassa. Ennen -kuvassa on aina laittamaton, föönaamaton takkukasa. Kun taas jälkeen kuvaan hiuksia on föönattu ja sen lisäksi suoristettu tai kiharrettu sekä laitettu kaikenlaista silottavaa ja kiiltoa tuovaa muotoilutuotetta. Kyse ei ole pelkän leikkauksen tai värin tuomasta muutoksesta. Kotonakin saisi sellaiset hiukset, jos jaksaisi niitä väkertää mutta harva jaksaa ja ehtii. Siksi se kampaajan luoma tukka ei kellään kestäkään hiuksissa.

Mä oon aina saanut kehuja hiuksistani, ne kun ovat erittäin paksut, sileät ja kiiltävät. Työkaveri (jolla on, pakko se on myöntää, kuiva ja hapsottava letti) kyseli miten mulla on niin ihanat hiukset. No vastasin että joka aamu ennen töihinlähtöä pesen shampoolla plus laitan hiusnaamion, sitten föönaan, sitten suoristan tai kiharran, sitten laitan seerumia, sitten päätän jätänkö auki vai esim. puoliksi kiinni, ja lopuksi suihkaus lakkaa. Hän meni hiljaiseksi ja sanoi että itse ei jaksa käyttää edes hoitoainetta. No siinä se ero sitten on :D! Rakastan laittaa hiuksiani ja teen tuon kaiken mielelläni. Ilmeisesti monet eivät tee.

Vierailija kirjoitti:

Itse kasvatin oman värin takasin 10 vuoden värjäyskierteen jälkeen. Värjäsin aina räväköin värein eli musta, punane, lila... ja värjäsin kotona, koska mulla on niin paksut hiukset että kampaamovärjäys lyhennysleikkauksineen makso aina lähemmäs 150e. Kyllästyin vaan kotona siihen että pyyhkeet värjäytyi vaikak kuinka huuhteli ja muutenkin itse värjääminen on vähän hmm, sottasta puuhaa. Ja ajatus kerran kuussa päähän lykättävästä vahvasta kemikaalilastista alko häiritä, mietin milloin tulee se kerta kun puhkeaa vaikka allergia ja sitten ei voikaan värjätä koskaan, edes sitten ikääntyneempänä jos harmaantuvat hiukset alkaa sitten häritsemään...

Siinä mielessä oon onnekas että koskaan ei ole kampaajat hiuksiani haukkuneet, vaan vain ihailleet - niin paksut että on kuin kolmen ihmisen hiukset ois päässä, ja niin kauniit kuparin ruskeat. Vain sitä päivittelevät joskus että käyn niin harvoin.

Mutta mun syy miksen käy muutamaa kertaa vuodessa useemmin kampaajalla on että siellä on ahdistavaa. En ole small talk-persoona, ja toisaalta vaivaannun jos olen vaan hiljaa kun tiedän että "tulisi" jutella jotain. Lisäksi ahdistun "hemmottelussa" olosta, en osaa rentoutua vaikka miellyttävälle joskus tuntuisikin se päänahan pesun aikanen hieronta. Heti jos koen rentoutuvani ja nauttivani, alkaa nolottaa. Ylipäätään jo kampaajalle meno ja se alkuselitys mitä olen hiuksilleni toivonut tehtäväksi, on aina stresssaavaa. 

Pahinta on jos kampaaja tulee tutuksi, sitten vasta vaivaannuttaakin kun en jaksa jutella erikoisempia siinä. Kun jos tulee tutuksi naama, koen vielä vahvemmin että olisi mukavia juteltava... Tän takia suosinkin kampaamoja joihin pääsee ilman ajanvarausta. Helpottaa kummasti kun voi mennä juuri silloin kun sattuu sellainen edes hiukan puhelias ja avoin mieli fiilis olemaan siihen.

Voi ei, musta taas kampaajalla just on ihanaa ja nautinnollista. En juttele kampaajani kanssa mitään alun jälkeen eikä kenenkään muunkaan tarvitse. Luet vain niitä lehtiä ja nauti kun joku väkertää...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Millaisilla kampaajilla te oikein käytte? :o Mulla on ollut jo 10 vuotta vakkari, hän on kuin ystävä, käyn pari kertaa vuodessa vaalentamassa ja pituutta napsimassa, joko enemmän tai vähemmän. Joka kerta lopputulos on täydellinen ja kävelen ulos tuntien itseni kuningattareksi :D. Eikä hänen tulisi mieleenkään arvostella jonkun asiakkaan hiuksia... Pelkkiä kehuja ja neuvoja JOS kysytään.

Sinun kampaajasi on puhdas ammattilainen! :) Kiva, että näitäkin löytyy.

Itsekin käyn myös vain pari kertaa vuodessa leikkauttamassa latvoja, ja lähes joka kerta käy niin, että kampaaja silminnähden kauhistuu tästä leikkuuvälistä. Vaikka itselle se täysin ok eikä ole tarvetta käydä useammin :D

Lisäksi olen saanut palautetta hiusten tuuheudesta (föönäyksen jälkeen), kampaaja siis yritti käsin sliipata hiuksia alas ja alkoi suosittelemaan noita siloittavia aineita, vakava ilme kasvoillaan.. Vastasin tähän, että mun mielestä hiukset on hyvät paksuina ja tuuheina, en tarvitse tuotteita. Kampaaja yritti vängätä asiaa, mutta en enää vastannut.

Yksi kampaaja naama nurinpäin kuivasi hiuksiani, kun siinä meni niin kauan aikaa paksujen hiuksien takia. "Voivoi"..

Siinäpä esimerkkejä.

- Ap

Ai kauheeta! Kamalia esimerkkejä kaikki. Mulla on myös erittäin paksut hiukset ja kampaajani vain laittaa varaukseeni 30 minuuttia lisää aikaa koska föönauksessa kestää. Ja samaan hintaan siis, ei veloita mitään extrapaksujen lisää.

Itsekin varaudun myös tähän aikaa varatessa: varaan pidemmän ajan (en siis sitä listan mukaista tasoitusleikkausaikaa tms, vaan jonkun pidemmistä) ja menen paikalle aina juuri pestyissä hiuksissa, vaikka hintaan kuuluisikin hiustenpesu. Että ajan riittävyydestä ei ole ollut kyse, vaan sitä vaivasta :D

- Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Huvittaa kampaajien ennen ja jälkeen kuvat asiakkaiden hiuksista instassa. Ennen -kuvassa on aina laittamaton, föönaamaton takkukasa. Kun taas jälkeen kuvaan hiuksia on föönattu ja sen lisäksi suoristettu tai kiharrettu sekä laitettu kaikenlaista silottavaa ja kiiltoa tuovaa muotoilutuotetta. Kyse ei ole pelkän leikkauksen tai värin tuomasta muutoksesta. Kotonakin saisi sellaiset hiukset, jos jaksaisi niitä väkertää mutta harva jaksaa ja ehtii. Siksi se kampaajan luoma tukka ei kellään kestäkään hiuksissa.

Mä oon aina saanut kehuja hiuksistani, ne kun ovat erittäin paksut, sileät ja kiiltävät. Työkaveri (jolla on, pakko se on myöntää, kuiva ja hapsottava letti) kyseli miten mulla on niin ihanat hiukset. No vastasin että joka aamu ennen töihinlähtöä pesen shampoolla plus laitan hiusnaamion, sitten föönaan, sitten suoristan tai kiharran, sitten laitan seerumia, sitten päätän jätänkö auki vai esim. puoliksi kiinni, ja lopuksi suihkaus lakkaa. Hän meni hiljaiseksi ja sanoi että itse ei jaksa käyttää edes hoitoainetta. No siinä se ero sitten on :D! Rakastan laittaa hiuksiani ja teen tuon kaiken mielelläni. Ilmeisesti monet eivät tee.

Ihmiset on erilaisia ja hyvä niin :) Haluaisin itsekin osata ja jaksaa laittaa hiuksia, mutta esim. aamuisin nukkuminen vie voiton. Hoitoainetta kyllä käytän, että ei aivan takkupesänä tarvi olla :D

Toki viikonlopun menoihin laitan hiukset ajan kanssa, ja paksuina ja hyväkuntoisina ne näyttävät hyvältä. Arkisin mennään hiukset ihan vaan nutturalla :)

- Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Huvittaa kampaajien ennen ja jälkeen kuvat asiakkaiden hiuksista instassa. Ennen -kuvassa on aina laittamaton, föönaamaton takkukasa. Kun taas jälkeen kuvaan hiuksia on föönattu ja sen lisäksi suoristettu tai kiharrettu sekä laitettu kaikenlaista silottavaa ja kiiltoa tuovaa muotoilutuotetta. Kyse ei ole pelkän leikkauksen tai värin tuomasta muutoksesta. Kotonakin saisi sellaiset hiukset, jos jaksaisi niitä väkertää mutta harva jaksaa ja ehtii. Siksi se kampaajan luoma tukka ei kellään kestäkään hiuksissa.

Mä oon aina saanut kehuja hiuksistani, ne kun ovat erittäin paksut, sileät ja kiiltävät. Työkaveri (jolla on, pakko se on myöntää, kuiva ja hapsottava letti) kyseli miten mulla on niin ihanat hiukset. No vastasin että joka aamu ennen töihinlähtöä pesen shampoolla plus laitan hiusnaamion, sitten föönaan, sitten suoristan tai kiharran, sitten laitan seerumia, sitten päätän jätänkö auki vai esim. puoliksi kiinni, ja lopuksi suihkaus lakkaa. Hän meni hiljaiseksi ja sanoi että itse ei jaksa käyttää edes hoitoainetta. No siinä se ero sitten on :D! Rakastan laittaa hiuksiani ja teen tuon kaiken mielelläni. Ilmeisesti monet eivät tee.

Ihmiset on erilaisia ja hyvä niin :) Haluaisin itsekin osata ja jaksaa laittaa hiuksia, mutta esim. aamuisin nukkuminen vie voiton. Hoitoainetta kyllä käytän, että ei aivan takkupesänä tarvi olla :D

Toki viikonlopun menoihin laitan hiukset ajan kanssa, ja paksuina ja hyväkuntoisina ne näyttävät hyvältä. Arkisin mennään hiukset ihan vaan nutturalla :)

- Ap

Ihailen siis upeita hiuksia ja kampauksia, vähän jopa kateellinen olen välillä :D

Vierailija kirjoitti:

Oletteko ottaneet vähän henkilökohtaisesti kampaajien "arvostelun"? Mulle sanovat yleensä, että hiuksia on paljon, mutta ne ovat aika ohuita = semipaksu tukka sekä karheat hiuslaatu. Se ON karhea ja tiedän sen, ei ole ihme, että toteavat että se on karhea ja kaipaa kosteutta. Se on pika-analyysi hiuksista eikä mikään haukkuminen.

En kieltämättä välitä siitä "hemmotteluhoidosta" jossa kampaaja päivittelee hiusteni väriä, laatua ja kuntoa samalla kun yrittää tuputtaa erilaisia päänahkaa ärsyttäviä aineita.

Otan sitten tosi henkilökohtaisesti esimerkiksi sen, että otsatukka leikataan vinoon, revitään hiuksia vaikka sanon, että on arka päänahka, leikataan joku outo kolo, tai hiuksista tulee ihan erinäköiset mitä on sovittu..malli, joka on ennenkin pystytty leikkaamaan päähäni. Ja kampaaja toteaa JÄLKIKÄTEEN, että hänen mielestään hänen visionsa oli parempi. Kun lasit ei ole päässä, en näe miten leikataan.

Otan henkilökohtaisesti sen, että joudun maksamaan huonosta palvelusta ja paskasta lopputuloksesta. Ja kampaaja vänkyttää etten ymmärrä mikä on hyvä.

Mä en käy kampaajalla sen hinnan takia. En edes ole köyhä vaan suht hyvätuloinen mutta en vasn raaski laittaa satoja euroja joihinkin raitoihin jotka kasvaa kuukaudessa juurikasvua.

Vierailija kirjoitti:

Jutun mukaan suomalaisten hiukset ovat mitäänsanomattoman värisiä, joten kampaajan mielestä väri on tarpeen :D

Miehen kotimaassa etelä-Euroopassa mustia hiuksia vaalennetaan sävyyn joka suomalaisilla on usein luonnostaan. Naiset ei saa näemmä olla ikinä tyytyväisiä siihen mitä luonto on jo tarjonnut. Liekö sielläkin miehen kotimaassa kampaajat lässyttämässä samaa "pitäiskö olla vähän vaaleeta piristämässä yleisolemusta"...

Vierailija kirjoitti:

En käy kampaajalla, koska olen pihi. Ja vähän hävettää ohut tukka. Joskus kuittailevat siitä.

Mitä suotta häpeilemään. En minäkään häpeä vaikka olen osaksi kalju.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Huvittaa kampaajien ennen ja jälkeen kuvat asiakkaiden hiuksista instassa. Ennen -kuvassa on aina laittamaton, föönaamaton takkukasa. Kun taas jälkeen kuvaan hiuksia on föönattu ja sen lisäksi suoristettu tai kiharrettu sekä laitettu kaikenlaista silottavaa ja kiiltoa tuovaa muotoilutuotetta. Kyse ei ole pelkän leikkauksen tai värin tuomasta muutoksesta. Kotonakin saisi sellaiset hiukset, jos jaksaisi niitä väkertää mutta harva jaksaa ja ehtii. Siksi se kampaajan luoma tukka ei kellään kestäkään hiuksissa.

Mä oon aina saanut kehuja hiuksistani, ne kun ovat erittäin paksut, sileät ja kiiltävät. Työkaveri (jolla on, pakko se on myöntää, kuiva ja hapsottava letti) kyseli miten mulla on niin ihanat hiukset. No vastasin että joka aamu ennen töihinlähtöä pesen shampoolla plus laitan hiusnaamion, sitten föönaan, sitten suoristan tai kiharran, sitten laitan seerumia, sitten päätän jätänkö auki vai esim. puoliksi kiinni, ja lopuksi suihkaus lakkaa. Hän meni hiljaiseksi ja sanoi että itse ei jaksa käyttää edes hoitoainetta. No siinä se ero sitten on :D! Rakastan laittaa hiuksiani ja teen tuon kaiken mielelläni. Ilmeisesti monet eivät tee.

Omat hiukseni ei kestäisi minkään suoja-aineen kanssa joka päivä fööniä ja suoristamista. Hyvä jos pysyisivät edes päässä tuolla sinun tyylillä.

monella kampaajalla on todella surkea yleissivistys. Olen itse atoopikko eikä vielä kertaakaan ole löytynyt kapaajaa,joka tajuaa tästä sairaudesta edes perusteita. Tyrkytetään tukan pesua, vaikka olen sanonut etten voi käyttää normaaleja shampoita, tyrkytetään hiusten värjäystä vaikka olen sanonut, että ihoni ei kestä niitä aineita.

toinen paha ongelma on tuhkakupeille haisevat kampaajat. Eikö voisi ilmoittaa nettisivuillaan vaikka että kuka kampaajistaan on savuton ja hajuvesitön jotta voisi varata ajan sellaiselle. Ei ole kiva istua tuolissa kun limakalvot on turvonneet umpeen ja silmiä punoittaa

ja kun on juuri saanut kampaajan uskomaan ettei saa pestä tukkaa ja kertonu perusteet atooppisesta ihosta, niin sitten vähintään lopuksi kampaaja vettä lakkapullon esille ja ennkuin huomaakan niin  on suihkutettu kerros lakkaa. Kampaaja ei sitten tajua, kun antaa palautetta, ettei sitäkään olisi saanut tehdä, että tosiaan halusin varata vain leikkauksen. kampaaja sanoo, että kun "eihän sitä päänahkaan laiteta, vaan hiuksiin". Sitten kotimatkan raavit päätäsi ja seuraavana päivänä menet lääkäriin pyytämän reseptiä lääkeliuokselle, joka korjaisi ongelman.

kaikista pahin ongelma on ne tupakalle haisevat kampaajat eikä se auta, että imetään pari pastillia minttua ennen asiakasta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Huvittaa kampaajien ennen ja jälkeen kuvat asiakkaiden hiuksista instassa. Ennen -kuvassa on aina laittamaton, föönaamaton takkukasa. Kun taas jälkeen kuvaan hiuksia on föönattu ja sen lisäksi suoristettu tai kiharrettu sekä laitettu kaikenlaista silottavaa ja kiiltoa tuovaa muotoilutuotetta. Kyse ei ole pelkän leikkauksen tai värin tuomasta muutoksesta. Kotonakin saisi sellaiset hiukset, jos jaksaisi niitä väkertää mutta harva jaksaa ja ehtii. Siksi se kampaajan luoma tukka ei kellään kestäkään hiuksissa.

Mä oon aina saanut kehuja hiuksistani, ne kun ovat erittäin paksut, sileät ja kiiltävät. Työkaveri (jolla on, pakko se on myöntää, kuiva ja hapsottava letti) kyseli miten mulla on niin ihanat hiukset. No vastasin että joka aamu ennen töihinlähtöä pesen shampoolla plus laitan hiusnaamion, sitten föönaan, sitten suoristan tai kiharran, sitten laitan seerumia, sitten päätän jätänkö auki vai esim. puoliksi kiinni, ja lopuksi suihkaus lakkaa. Hän meni hiljaiseksi ja sanoi että itse ei jaksa käyttää edes hoitoainetta. No siinä se ero sitten on :D! Rakastan laittaa hiuksiani ja teen tuon kaiken mielelläni. Ilmeisesti monet eivät tee.

Omat hiukseni ei kestäisi minkään suoja-aineen kanssa joka päivä fööniä ja suoristamista. Hyvä jos pysyisivät edes päässä tuolla sinun tyylillä.

Täällä sama, vaikka tottahan tuo on. Ne sileät, kiiltävät, laitetut hiukset tarvitsevat aika usein lämpökäsittelyn, eli föönin tai raudan ja paljon laittamista. Itse nykyään föönaan ja suoristan max. kerran viikossa ja muina päivinä annan kuivua itsekseen ja teen lettejä, nutturoita ja ponnareita. On kuulemma hiuksille hyväksi pitää niitä aina välillä eri tavoin, jotta ne ei aina kulu samasta kohdasta.

Jokainen itsestään huolehtiva nainen käy kampaajalla säännöllisesti. Itse käyn joka kuudes viikko, otan usein jonkun syvähoidon leikkauksen ja raitojen/värin lisäksi. Työkin vaatii.

Tuo että pitäisi rohkeammin kokeilla uusia malleja. Kokeilisin kyllä jos hiuslaatu antaisi periksi ja löytyisi osaava kampaaja.

Mulla on luonnonkihara joka on kuiva, karkea ja helposti haaroittuu latvoista. Hius on ohutta ja sitä on paljon. Tähän hiukseen pitkä, vähän kerrostettu toimii parhaiten.

Mielellään moni kampaaja leikkaisi tasapitkän long bobin tai polkan, mutta jättää sitten ohentamatta ja lopputulos on ekan pesun jälkeen sellainen ysärin pyramidipermanentti. Vaatii päivittäisen suoristamisen että pysyisi hallittavissa.

Olen kokeillut lukuisia kertoja myös erilaisia lyhyitä malleja, monesti juurikin kampaajan ehdotuksesta ja joka kerta olen kasvattanut pitkät hiukset takaisin. Ainoa oikeasti toimiva on ihan lyhyt pixie ja myös kampaaja joka oikeasti uskaltaa leikata riittävän lyhyeksi. Mitkään välimallit ei luonnonkiharassa toimi, ainakaan mulla. Pixiekin vaatii stydit muotoiluaineet ja joka aamuisen laittamisen ettei pyörteet ala tekemään tehtäviään.

Pitkä ja varmaan sitten tylsä malli on helpoin ja paras. Huonoina hiuspäivinä sen voi vaan pyöräyttää nutturalle ja sillä hyvä.

Noihin kampaajiin vielä, että hyvän kampaajan löytäminen on oikeasti kiven takana, en tiedä johtuuko koulutuksen puutteesta mutta harva osaa leikata mitään muuta kuin ne muutamat perusmallit puhumattakaan värjäyksestä.

Vierailija kirjoitti:

Jokainen itsestään huolehtiva nainen käy kampaajalla säännöllisesti. Itse käyn joka kuudes viikko, otan usein jonkun syvähoidon leikkauksen ja raitojen/värin lisäksi. Työkin vaatii.

Tähän tahtiin ainakaan mun rahat riitä, vaikka hyvä palkkauksessa työssä olenkin. Kerta keikka noilla spekseillä tekis aina sen 150 e. Sulla on joko tosi ohuet hiukset, rikas mies tai sitten vaan trollaat😁

En ole käynyt vuosiin kampaajalla. Nyt on ollut vähän sellainen fiilis, että voisi käydä latvoja siistimässä niin saisi tämän pehkon tasaisemmaksi. En vaan uskalla mennä, koska liikaa kuullut noita juttuja, ettei asiakkaiden toiveita kuunnella vaan leikataan liikaa. Omat hommat vaatii sen, että hiuksia on pidettävä kiinni ja helpoin on se perus ponnari, kun ulkonäöllä ei ole merkitystä. Olisi kauhistus, jos leikattaisiin liikaa eikä hiuksia saisi enää kiinni ja sitten ne pyörisi naamalla koko ajan. Etenkin kun nämä on just tällaiset luonnonkiharat mörrimöykyt, että varmasti kampaaja vetäisee 10 cm kun "on niin kuivat latvat"... Olkoon sitten pehko, laitan edelleen ponnarille. :D

Se arvostelu ja itsestäänselvyyksien latelu on tympeää. En halua kampaajalla kuunnella kauhistelua hiusteni laadusta tai vaivalloisuudesta. Kuka haluaa maksaa siitä että toinen raastaa hiuksiasi ja voivottelee samaa millaiset ne on, tyrkyttää 20 euroa maksavaa shampoota ja hyvässä lykyssä vielä haisee tupakalle ja juoruaa kaverin kanssa.

Vierailija kirjoitti:

Jokainen itsestään huolehtiva nainen käy kampaajalla säännöllisesti. Itse käyn joka kuudes viikko, otan usein jonkun syvähoidon leikkauksen ja raitojen/värin lisäksi. Työkin vaatii.

Jos on luonnostaan kaunis väri, kotihoidolla kiiltävänä pysyvä hiuslaatu ja taito kiinnittää hiukset tyylikkääksi kampaukseksi (esim. klassinen ballerina-, banaani-, tai niskanuttura), ei tarvitse käydä kampaajalla kuin puolen vuoden välein siistimässä latvat. Yksinkertainen ja luonnollinen on tyylikästä. Omasta väristä poikkeava värjäys ja raidat näyttävät nopeasti epäsiistiltä, kun väri haalistuu ja juurikasvu tulee näkyviin.

Itse valitsen kampaajan hänen ikänsä ja oman tyylinsä perusteella. Vaikea ottaa vakavasti jonkun parikymppisen, revityissä farkuissa, napapaidassa ja viimeisen päälle värjätyssä ja väkerretyssä tukassa ja paksussa meikissä olevan neitosen tyylivinkkejä. Eivät taida oikein käsittää, millaista ulkoasua odotetaan korkeakoulutetulta ja kovapalkkaiselta, muodollisesti pukeutuvalta keski-ikäiseltä naiselta, joilla on töiden lisäksi hoidettavana lapset ja omat vanhemmat ja siksikin rajoitetusti aikaa käytettävissä hiusten muotoiluun. Yleensä vastaan kokeiluehdotuksiin, että olen tyylini löytänyt ja töiden puolesta pitää myös näyttää huolitellulta ja perinteisen tyylikkäältä. Eläkeläisenä voin sitten ottaa pinkin tai violetin värin hiuksiini, jos käy niin hyvin että hiuksista tulee yhtä valkoiset kuin mummillani aikoinaan.