Hyvää Kalle Päätalon syntymäpäivää!
Kommentit (11)
Erityisen kyseenalaista oli Päätalon tapa käyttää kirjallista valtaansa.
Ylösen tutkimuksen mukaan Päätalo saattoi kuvata kielteisesti naisia, joiden koki loukanneen tai torjuneen hänet.
Hän oli jo nuorena suunnitellut kostavansa hänet hylänneelle naiselle kirjoittamalla tästä ikävästi. Myöhemmin hän toteutti ajatuksen.
Ongelma oli, että lukijat pitivät Päätalon omaelämäkerrallisia kirjoja pitkälti tosikertomuksina. Naisilla ei ollut samanlaista mahdollisuutta puolustaa itseään julkisuudessa.
Toisen vaimon valitseminen omien tarpeiden perusteella
Päätalon toinen vaimo oli Leena Janakka.
Ylösen mukaan Päätalo valitsi kahdesta mahdollisesta puolisosta naisen, jonka uskoi parhaiten mahdollistavan kirjailijanuransa.
Leena huolehti kodista ja lapsista, jotta Päätalo sai keskittyä kirjoittamiseen.
Ylönen ei pitänyt tätä varsinaisena rakkausavioliittona, vaikka liitto toimikin käytännössä. Päätalo näki naisen usein joko seksuaalisen halun kohteena tai äidillisen turvallisuuden tarjoajana.
Tähän liittyivät myös hänen nuoruutensa torjutuksi tulemisen kokemukset. Ne voivat auttaa ymmärtämään hänen käyttäytymistään, mutta eivät oikeuta toisten ihmisten huonoa kohtelua.
Olen lukenut kaikki Päätalon kirjoittamat kirjat.
Kalle oli uskoton jo pian häiden jälkeen. Syrjähypyt jatkuivat myöhemmin, ja lopulta uskottomuus oli keskeinen syy avioliiton päättymiseen vuonna 1955. Elämäkerturi Ritva Ylönen on kiinnittänyt huomiota siihen, miten Kalle kuvasi vaimon kiukuttelua mutta jätti sen taustalla olleen oman käyttäytymisensä vähemmälle huomiolle..Helvin mustasukkaisuudelle oli siis todellista aihetta.
Helvi joutui elämään kirjojen antaman maineen kanssa
Kalle Päätalon Iijoki-sarja oli valtavan suosittu. Sadattuhannet suomalaiset lukivat kertomusta, jossa Laina oli usein riitaisa, mustasukkainen ja seksuaalisesti haluton vaimo.
Helvi eli samaan aikaan Tampereella uuden aviomiehensä Veikko Moilasen kanssa.
Hänellä ei ollut samanlaista julkista mahdollisuutta kertoa omaa versiotaan. Hänen näkemyksensä tulivat esille vain muutamissa Päätaloa käsittelevissä teoksissa.
Kallella oli myös avioliiton ulkopuolinen poika
Erityisen ristiriitainen oli Kallen suhde Kaarina Heliniin, joka sai hänelle pojan vuonna 1954.
Kallen kirjoissa suhde näyttäytyy humalaisena hairahduksena. Kaarina puolestaan kertoi elämäkerturi Ylöselle, että Kalle oli tavoitellut häntä jo pitkään.
Kalle ei aluksi tunnustanut poikaa omakseen ja vaati verikoetta. Isyysasiaan liittyvät tapahtumat poikkesivat huomattavasti siitä, mitä Päätalo itse myöhemmin kirjoitti.
Hyvä bändi, pitääpä laittaa soimaan.
Voe tokkiisa! Enpä tiennynnä, että tännään on moenen päevä. Onhan niitä Peätalon akan pojan rustaamisia omasta lapsuuvestaan aekannaan ollunna ihan mukava lukija, mutta olihan se melekosen pölijä. Onneksi en tullunna ikinä kohtanneeksi.
Ensimmäisen vaimon pettäminen ja nöyryyttäminen
Päätalo oli naimisissa Helvi Ojalan kanssa vuosina 1944–1955. Iijoki-sarjassa vaimo esiintyy Laina-nimisenä.
Päätalolla oli lukuisia avioliiton ulkopuolisia suhteita.
Hän kuvasi vaimoaan mustasukkaiseksi, nalkuttavaksi ja hankalaksi.
Hän jätti lukijan helposti huomiotta sen, että vaimon suuttumiseen oli todellisia syitä, kuten miehen uskottomuus ja juopottelu.
Hän rikkoi myös avioeron yhteydessä antamansa lupauksen jättää yhteinen talo vaimolleen.
Ylösen mukaan Päätalo ohjasi lukijoiden huomion vaimonsa käyttäytymiseen eikä omiin tekoihinsa