Tiede osoittaa ihmisen kyvyttömyyden ja pienuuden. Tiede ei pysty moneenkaan asiaan.

YöPöllö kirjoitti:

Tiede pyrkii todistamaan asiat konkreettisesti ja usko taas on sisäinen tunne, nämä kaksi asiaa lähestyvät samaa asiaa eri tavalla. Uskonnot ovat taas muodostettu samasta lähtökohdasta, kuin tiede eli uskonnon tarkoitus on luoda konkreettinen rakennelma ja instituutio uskosta lähteneen ajatuksen ympärille. Tiede ja uskonto ovat samoja asioita silloin, kun yksilö tarvitsee niitä oman ajattelunsa tueksi. Molemmista löytyy totuutta ja valhetta, mutta silloin kun ihminen luottaa niihin sokeasti hän on unohtanut oman uskonsa ja ajattelunsa.

Uskonto on periateessa tarpeeton tiede ei. Uskon ainoa merkitys on placeboa mielelle ja ohjeita miten elää yksinkertaisille.

Siltikin uskovainen on juuri uskovainen kun ei osaa hahmottaa maailmaa eikä hallita tekojaan kun äly ei riitä. Siksi hän sortuu rikkomaan moraalikoodia vastaan uudestaan ja uudestaan, jotta voisi pyytää sitä anteeksi uskonnolta/kuvitteelliselta jumalaltaan, jota kuitenkin luulee todeksi ja osoittaa vain kykynsä huijata itseään jälleen. 

Älykäs ei usko eikä tarvitse ulkopuolisia ohjeita moraalia opettamaan. 

Vierailija kirjoitti:

Uskovaisten pyhää tiedettä on loukattu. Nyt sitä ollaan täällä sankoin joukoin puolustamassa ;)

Zinc

Erittäin hyvä havainto! Oi pyhä tiede... :D

YöPöllö kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ehkä teitä nimitetään tiedeuskovaisiksi siksi, että tuotte uskonnon mukaan keskusteluun, vaikka aloittaja ei maininnut siitä sanallakaan. Te ymmärrätte ilmeisesti tieteen jonkinlaisena vaihtoehtona uskonnolle, vaikka kummankaan ei tosiasiassa tarvitsisi ottaa mitään kantaa toistensa relevanssiin. Uhkaako Uskontojen olemassaolo jotenkin tieteellistä tutkimusta?

Tämähän siinä juuri on ongelmana, ihmiset ovat korvanneet uskonnon uudella uskonnolla. Tuntuu, että tietyn tyyppiset ihmiset tarvitsevat jonkun kenen takaa he voivat huudella.

Juuri näin! Ainakin yksi ihminen tässä ketjussa ymmärtää, mistä on kyse.

Vierailija kirjoitti:

Ehkä teitä nimitetään tiedeuskovaisiksi siksi, että tuotte uskonnon mukaan keskusteluun, vaikka aloittaja ei maininnut siitä sanallakaan. Te ymmärrätte ilmeisesti tieteen jonkinlaisena vaihtoehtona uskonnolle, vaikka kummankaan ei tosiasiassa tarvitsisi ottaa mitään kantaa toistensa relevanssiin. Uhkaako Uskontojen olemassaolo jotenkin tieteellistä tutkimusta?

Tai ehkä te hih hulit nimittelette meitä faktaan luottavia, koska te ette luota itseenne.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Fakta on se, että me emme istuisi mukavissa kodeissamme älylaitteinemme ilman uteliaita, maailmaa ihmetteleviä tieteilijöitä. On _naurettavaa_ arvostella tiedettä siitä ettei se ole kehittynyt tarpeeksi - tieteessä pointtina on tiedon kertyminen pikkuhiljaa tutkimus tutkimukselta.

Yhdessä tutkimuksessa saadaan tulos x muttei olla varmoja miksi, ja tuon tutkimuksen mukaan muodostettua hypoteesia testataan seuraavassa tutkimuksessa ja saadaan taas vähän enemmän tietoa, suuntaan jos toiseen.

Osoittaa täydellistä ymmärtämättömyyttä tieteen tekemisestä jos argumentti on tasoa "jos ollaan niin pitkällä niin miksi ei osata rakentaa korvaa" - tietotaito ei ole vielä karttunut niin pitkälle, siksi. Sama kuin joku olisi 1700-luvulla valittanut että miksi ei osata rakentaa lentokonetta.

Tuon vain perspektiiviä asioihin nostamalla esille hyvinkin arkipäiväisiä ongelmia, joihin tiede ei osaa antaa vastausta. Jos tiede ei vieäkää edes ymmärrä, miten kuuleva korva tai näkevä silmä rakennetaan, silloin esim. evoluutioteorian sisällä on aivan naurettavaa arvostella silmän rakennetta, mitä mm. Dawkings tekee kirjoissaan.

Puhut nyt kahdesta eri asiasta. Tiede ymmärtää miten korva kuulee ja silmä näkee, mutta se ei ole sama asia kuin, että insinöörit voisivat rakentaa synteettisen korvan tai silmän. Ensinäkin mistä materiaalista tuollaiset synteettiset elimet edes rakennettaisiin? On selvää, että perinteiset materiaalit eivät toimi kovinkaan hyvin jos pitäisi rakentaa silmä, joka toimii kuin oikea asia. Ihan samalla tavalla kuin ymmärrämme miten auringon fuusioreaktio toimii, mutta se ymmärrys ei vielä riitä siihen, että pystyisimme tuosta vain rakentamaan oman fuusioreaktorin.

Aminohapoista silmä väsätään. Adeniini, guaniini, sytosiini, urasiili ja tymiini ovat ne rakennusaineet.

Osaatko sinä koota valmiista osista kellon, tuskin.

Kyllä, kuten sanoin silmän (ja elämän ylipäätään) toiminta tiedetään kyllä ihan hyvin. Se että tiedämme aminohapoista ei kuitenkaan suoraan käänny insinöörien osaamiseksi, eli tieteellinen tieto ei ole sama asia kuin että osaisimme itse rakentaa kopion luonnossa olevasta asiasta. AP:n olettamus tuntuu olevan, että jos emme osaa rakentaa jotain, niin se on sama asia kuin että emme ymmärtäisi sitä, mikä ei pidä paikkansa.

Vierailija kirjoitti:

Assburger kirjoitti:

Ap vaikuttaa huuhaaihmiseltä, joka haluaa nostaa minkä tahansa hölynpölyn tieteen kanssa tasavertaiseksi.

Minusta hän vaikuttaa alakoululaiselta, joka yritti kirjoittaa esseen. Ei ihan onnistunut.

Mielestäni hän esitti hyvinkin mielenkiintoisen esimerkin, kun taas teillä ei ole muuta, kuin se mitä osaltanne palvotte. Jos siirtyisimme ajassa taaksepäin olisitte juuri niitä jotka polttivat noitia tai hurrasivat torilla kun pakanoita teloitettiin. Kuulutte juuri niihin jotka menevät lauman keskelle määkimään ja luulevat olevansa turvassa.

Ristus, voisitko muuttaa vaikka tuon ap:n veren viiniksi niin pääsisimme hänestä. Tai laita pakkohoitolähete hänelle.

Vierailija kirjoitti:

Luonnontieteet muuten kelluvat todistamattomien perusolettamien päällä kuten uskonnotkin, jos nyt välttämättä haluatte vertailla molempia keskenään ;)

Mitkä ovat ne todistamattomat perusolettamukset johon luonnontieteet perustuvat?

Näinhän se on.

Ihmisen äly, käsityskyky ja aistit ovat hyvin rajalliset.

Sydän tuntee ja ymmärtää monin verrpin paremmin, mutta sitä puolta ei moni uskalla itsessään kuunnella.

Suurimpia asioita ei materiaalinen tiede kykene tutkimaan.

YöPöllö kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ehkä teitä nimitetään tiedeuskovaisiksi siksi, että tuotte uskonnon mukaan keskusteluun, vaikka aloittaja ei maininnut siitä sanallakaan. Te ymmärrätte ilmeisesti tieteen jonkinlaisena vaihtoehtona uskonnolle, vaikka kummankaan ei tosiasiassa tarvitsisi ottaa mitään kantaa toistensa relevanssiin. Uhkaako Uskontojen olemassaolo jotenkin tieteellistä tutkimusta?

Tämähän siinä juuri on ongelmana, ihmiset ovat korvanneet uskonnon uudella uskonnolla. Tuntuu, että tietyn tyyppiset ihmiset tarvitsevat jonkun kenen takaa he voivat huudella.

Uskovaisiahan tämän ei pitäisi haitata. Jokainen huudelkoon oman uskontonsa jumalan selän takaa sillä uskonnothan ovat vain samaa paskaa erilaisissa paketeissa. Sopu sijaa antaa.

Vierailija kirjoitti:

S.B. kirjoitti:

Ihmisen suuruudelle tai pienuudelle ei ole hirveästi vertailukohtia, paitsi ehkä lähihistorialliset ihmiset. Tässä valossa tiede on ollut varmaan aika voimaannuttavaa, koska pystymme nykyään ymmärttämään ja vaikuttamaan useampiin asioihin kuin ennen.

Tämän tuolla edellä jo totesinkin, että riippuu mitä katsotaan. Verrantoa voitaisiin tehdä ratkaisemattomien ja ratkaistujen asioiden välillä. Siinä huomattaisiin tieteen saavuttaneen myös asioita ja huomattaisiin miten paljon saavutettavaa ja ratkaisemattomia kysymyksiä on paljon. Muistan vaan joidenkin tiedehörhöjen väittäneen ihmisen ratkaiseen jo kaiken, mikä on suorastaan hihhulimaista tiedeuskovaisuutta.

Ratkaisemattomien ja ratkaistujen asioiden suhteen pitäisi olla parantunut tieteen myötä, jos tiede on ratkaissut edes jotain. Voidaan myös varmaan sanoa, että tiede on tuonut paljon asioita tiedostamattomien tietömättömien joukosta tiedostetuttujen tietämättömyyksien joukkoon, jolloin lisääntyneestä tietämättömyyden tunteesta voi olla kiittäminen lisääntynyttä metatietoa.

Ihmisen varaosien kehittämistä estävät valtioiden lait, jotka pohjautuvat usein uskonnoille. Kyllä ihminen varmaan pystyttäisiin jo kehittämään laboratoriossa, jos niin haluttaisiin. Varaosien kehittämistä on kai pidetty epäeettisenä, koska niitä olisi mahdollista kehittää tällä hetkellä vain samalla kun ihminen kehitetään laboratoriossa eli se on kloonausta. Yksinkertaisempiä osia kuten pelkkiä kudoksiahan pystytään kasvattamaan ilman ihmisruumista kantasoluista.

Vierailija kirjoitti:

Hyvä on, miten mielestäsi tällaisen näkymättömän hengen ulottuvuuden olemassaolon voisi parhaiten todistaa? Tuo väitteesi voi olla totta tai sitten ei, mutta niin kauan kun kyse on ns. perstuntumasta niin keskustelua on vaikea jatkaa.

Tiede muuten ilman muuta tunnustaa, että ihminen ei todellakaan tiedä eikä osaa vielä kaikkea. Tieteessä on ennen kaikkea kyse tieteellisestä metodista, jonka avulla voimme saada tietoa joka joka on todettavissa ja todistettavissa, eikä vaadi minkäänlaista sokeaa uskoa.

Elämä itsessään todistaa tuon näkymättömän elämää ylläpitävän hengen olemassaolon.  Se on siis jo todistettu. Tiedehän ei kykene edes bakteeria herättämään eloon vaan elollinen syntyy aina elollisesta. Naturalistisessa tieteessä oletetaan ,että aine selittäisi itse itsensä, mikä on puhtaasti uskonnollinen vakaumus. 

Me emme palvo mitään.

Vierailija kirjoitti:

Näinhän se on.

Ihmisen äly, käsityskyky ja aistit ovat hyvin rajalliset.

Sydän tuntee ja ymmärtää monin verrpin paremmin, mutta sitä puolta ei moni uskalla itsessään kuunnella.

Suurimpia asioita ei materiaalinen tiede kykene tutkimaan.

Älä höpötä skeidaa. Hitler kuunteli sydämensä ääntä. Tsingis Kaani kuunteli sydämensä ääntä. Jne. Sydämen äänet antavat jokaiselle erilaisia vastauksia ja usein ne äänet puhuvat ihan sekoja.

Vierailija kirjoitti:

Me emme palvo mitään.

Ette tietoisesti, mutta käytönnössä kyllä. Jokaisella ihmisellä on pohjimmiltaan uskonnollinen vakaumus.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Näinhän se on.

Ihmisen äly, käsityskyky ja aistit ovat hyvin rajalliset.

Sydän tuntee ja ymmärtää monin verrpin paremmin, mutta sitä puolta ei moni uskalla itsessään kuunnella.

Suurimpia asioita ei materiaalinen tiede kykene tutkimaan.

Älä höpötä skeidaa. Hitler kuunteli sydämensä ääntä. Tsingis Kaani kuunteli sydämensä ääntä. Jne. Sydämen äänet antavat jokaiselle erilaisia vastauksia ja usein ne äänet puhuvat ihan sekoja.

Sydän ei ole sama asia kuin mielihalut. Kommenttisi tutisee pelosta.

Kvanttifysiikka todentaa esoteriikkaa.

Tiede ei anna lopullisia vastauksia, mutta silti jokaisella on maailmankuva. Ja se maailmankuva on uskomusjärjestelmä, vaikka mitä tekisi. Ei ihmisessä mitään tulkinnan tyhjiötä voi olla. Vain kone kykenee moiseen.

S.B. kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

S.B. kirjoitti:

Ihmisen suuruudelle tai pienuudelle ei ole hirveästi vertailukohtia, paitsi ehkä lähihistorialliset ihmiset. Tässä valossa tiede on ollut varmaan aika voimaannuttavaa, koska pystymme nykyään ymmärttämään ja vaikuttamaan useampiin asioihin kuin ennen.

Tämän tuolla edellä jo totesinkin, että riippuu mitä katsotaan. Verrantoa voitaisiin tehdä ratkaisemattomien ja ratkaistujen asioiden välillä. Siinä huomattaisiin tieteen saavuttaneen myös asioita ja huomattaisiin miten paljon saavutettavaa ja ratkaisemattomia kysymyksiä on paljon. Muistan vaan joidenkin tiedehörhöjen väittäneen ihmisen ratkaiseen jo kaiken, mikä on suorastaan hihhulimaista tiedeuskovaisuutta.

Ratkaisemattomien ja ratkaistujen asioiden suhteen pitäisi olla parantunut tieteen myötä, jos tiede on ratkaissut edes jotain. Voidaan myös varmaan sanoa, että tiede on tuonut paljon asioita tiedostamattomien tietömättömien joukosta tiedostetuttujen tietämättömyyksien joukkoon, jolloin lisääntyneestä tietämättömyyden tunteesta voi olla kiittäminen lisääntynyttä metatietoa.

Tarkoitat siis että tieteemme ja siihen perustuva teknologia eivät ole kehittyneet? Luetko ollenkaan historian kirjoja? Tajuatko miten paljon olemme edenneet pelkästään viimeisen sadan vuoden ajan ja etenemme koko ajan? Jos mielestäsi mitään edistystä ei ole tapahtunut niin en kyllä tiedä mihin mielessäsi nykyaikaa oikein vertaat, johonkin sci-fi teokseen missä jengi on kehittänyt teleporttailun ja materian luomisen tyhjästä?