Nykyajan lasten ääntely

[quote author="Vierailija" time="05.08.2013 klo 13:43"]

Päiväkotien liian suuret ryhmät ja liian vähän hoitajia on syynä. Katsokaapa kotona tai pph:lla hoidossa olleita lapsia, ei ollenkaan samanlaista huutoa. Aikuinen kuulee ja huomiota saa vähemmälläkin. 

[/quote]

Tällaisellekin lapselle voisi aikuinen huomauttaa että nyt ei olla päiväkodissa eikä sisätiloissa jolloin äänetkin kantautuvat pidemmälle ? 

Lapsi ei melutasoaan ymmärrä, joten vastuu on aikuisen.

[quote author="Vierailija" time="05.08.2013 klo 13:46"]

[quote author="Vierailija" time="05.08.2013 klo 13:43"]

Päiväkotien liian suuret ryhmät ja liian vähän hoitajia on syynä. Katsokaapa kotona tai pph:lla hoidossa olleita lapsia, ei ollenkaan samanlaista huutoa. Aikuinen kuulee ja huomiota saa vähemmälläkin. 

[/quote]

Tällaisellekin lapselle voisi aikuinen huomauttaa että nyt ei olla päiväkodissa eikä sisätiloissa jolloin äänetkin kantautuvat pidemmälle ? 

Lapsi ei melutasoaan ymmärrä, joten vastuu on aikuisen.

[/quote] 

Olisikohan se ihan väärin lähteä jonnekin luontoon, metsään, uimahalliin, Serenaan, Visulahteen, lapsille tarkoitettuun isompaan leikkipuistoon leikkimään ? Ja sieltä mielellään kotiin ennen puoltayötä ?

Kerran sadepäivänä olin helpottunut että nyt saan varmaan rättiväsyneenä nukkua pitkään.

Hetken kuluttua heräsin, kello 8.30, huutonauruun.

Joku äiti oli tuonut pesueensa kaatosateeseen leikkimään.

Julkisissa kulkuvälineissä huomaa kanssa, että ei ole mitään väliä kuinka lujaa lapset huutavat.
paras oli äiti joka huuteli lapselleen sinne parin penkkirivin päähän kun itse istui vaunujen kanssa bussin keskiosassa. Ei mitään väliä, vaikka ainakin 10 ihmistä sai kuunnella siinä sitä heidän vuoropuheluaan. Kyllä minä olen aina yrittänyt hillitä lasteni äänenkäyttöä julkisilla paikoilla,

On sitä osattu ennenkin: muistan omasta lapsuudestani, että etenkin pojilla oli tapana huutaa toisilleen hyvinkin kaukaa ( kun vain toinen näkyi) esim. " Hyvä, Jontte!!" En koskaan ymmärtänyt Mitä tuo "hyvä" tarkoitti.

toinen juttu: ennen kerrostalojen pihat kaikui: - äiti tuu ikkunaan, täällä huutaa Saa-ri!!! Ja näitä huutajia oli tietty erinimisiä. Toinen versio oli - äiti tuu parvekkeelle!!

Täytyyhän pikkutyttöjen harjoitella, että osaavat sitten vähän isompina kiljua, kun näkevät idolinsa tai ovat konsertissa tms. Malli kiljuntaan ja suorastaan vinguntaan on tullut amerikkalaisista tv-sarjoista. Niissähän kiljutaan joka asialle oli aihetta eli ei.

[quote author="Vierailija" time="05.08.2013 klo 14:12"]

On sitä osattu ennenkin: muistan omasta lapsuudestani, että etenkin pojilla oli tapana huutaa toisilleen hyvinkin kaukaa ( kun vain toinen näkyi) esim. " Hyvä, Jontte!!" En koskaan ymmärtänyt Mitä tuo "hyvä" tarkoitti.

toinen juttu: ennen kerrostalojen pihat kaikui: - äiti tuu ikkunaan, täällä huutaa Saa-ri!!! Ja näitä huutajia oli tietty erinimisiä. Toinen versio oli - äiti tuu parvekkeelle!!

[/quote]

Tuollaista nyt tapahtuu ehkä kerran tunnissa, parissa.

Se ei ole laisinkaan sama asia kuin tauoton huutonauru ja karjunta. 

Sitä eivät peitä edes korvatulpat. 

Vanhemmiltahan se huutaminen opitaan. Äitit huutaa rannalla kitarisat helottaen jatkuvasti, koska eivät viitsi a) mennä uimaan lastensa kanssa tai b) kävellä edes puhe-etäisyydelle. Aivan jatkuvaa melttoamista koko ajan. Tää oli omakohtainen observointini useilta suomalaisilta hiekkarannoilta kuluneelta kesältä: äitit huutaa, mukulat huutaa, minä vaihdan paikkaa...

[quote author="Vierailija" time="05.08.2013 klo 14:22"]

Vanhemmiltahan se huutaminen opitaan. Äitit huutaa rannalla kitarisat helottaen jatkuvasti, koska eivät viitsi a) mennä uimaan lastensa kanssa tai b) kävellä edes puhe-etäisyydelle. Aivan jatkuvaa melttoamista koko ajan. Tää oli omakohtainen observointini useilta suomalaisilta hiekkarannoilta kuluneelta kesältä: äitit huutaa, mukulat huutaa, minä vaihdan paikkaa...

[/quote]

Myös nämä nuoret hipsteri-isät kailottavat aivan suruttomasti ja sitten ollaan loukkaantuneita ja tyrmistyneitä jos joku menee huomauttamaan että kaupunki ei kuulukaan yksin sinulle. 

[quote author="Vierailija" time="05.08.2013 klo 13:51"]

Kerran sadepäivänä olin helpottunut että nyt saan varmaan rättiväsyneenä nukkua pitkään.

Hetken kuluttua heräsin, kello 8.30, huutonauruun.

Joku äiti oli tuonut pesueensa kaatosateeseen leikkimään.

[/quote] 

repesin :) ja otan osaa

[quote author="Vierailija" time="05.08.2013 klo 12:49"]

Niin ja yks syy tuohon huutamiseen tuntuu myös olevan se, että kun lapset viettää päivät päiväkodissa isoissa ryhmissä, joissa melutaso on jatkuvasti korkea, niille jää se huutaminen jotenkin päälle...

Musta on aika järkyttävääkin, että missä tahansa teollisuudenalalla, missä työympäristön melutaso olisi samaa luokkaa kuin päiväkodissa (tai luokkahuoneessakin) ihan tavallisena päivänä enimmäkseen on, työsuojelulaki vaatisi käyttämään kuulosuojaimia. Mut tuolla tädit vaan joutuvat olemaan päivästä toiseen, puhumattakaan lapsista, joiden kuulo on vielä kehittymässä.

[/quote]

Päiväkodissa hoitajat kyllä sanovat lapsille, milloin volyymi on liian kova. Sitähän voi mitatakin ihan helposti. Kyllä kersat uskovat, kun niille selitetään, miksi pitää olla hiljempaa.

ap:n aloitus on höpöä. kyllä maailmaan ääntä mahtuu ja lasten "mekastus" on ainakin mun mielestä paljon mukavampaa kuin esim. humalaisten aikuisten ns. ilonpito. Sitä en ymmärrä mitä 80-90-luvulla syntynyt nuori (lapseton?) aikuinen tekee aamusta iltaan kotona ja on kuulemassa lasten pihaleikit? Etkö sinä opiskele/käy töissä tai sitten välillä itse jossain pitämässä hauskaa ikäistesi kanssa, esim. uimarannalla, festareilla, ravintoloissa, leffassa ym (tosin sielläkin voi altistua metelille)

Veikkaan että olet masentunut jos vietät aikaa vain kotona seuraten naapureitten elämää. Myös hiljainen, näkymätön ja kuulumaton lapsi on masentunut, sellaiseksi alistettu. Koska luontaiseen elämään kuuluu ilot ja surut ja niistä lähtevä ääni. 

ps. asun talossa, joka on täynnä lapsiperheitä. Kyllä se pihaelämä loppuu 21 aikoihin näin kesälläkin. Mahdoitko vähäsen liioitella noita aikoja?

[quote author="Vierailija" time="05.08.2013 klo 12:41"]

Eilen joku pikkupoika huusi 20 minuutin ajan APUA APUA APUA APUA aivan täyttä kurkkua. Kävin katsomassa mutta lapsi olikin aikuisten kanssa hiekkalaatikolla.

Täysin häiriintymättä aikuiset jatkoivat jutteluaan ja lapsi sai karjua vieressä. 

[/quote]

APUA-mies on palannut...otan kellosta aikaa kauanko menee tällä kertaa ennen kuin pojalle tokaistaan välinpitämättömästi " älä viitti hei"

[quote author="Vierailija" time="05.08.2013 klo 14:33"]

ap:n aloitus on höpöä. kyllä maailmaan ääntä mahtuu ja lasten "mekastus" on ainakin mun mielestä paljon mukavampaa kuin esim. humalaisten aikuisten ns. ilonpito. Sitä en ymmärrä mitä 80-90-luvulla syntynyt nuori (lapseton?) aikuinen tekee aamusta iltaan kotona ja on kuulemassa lasten pihaleikit? Etkö sinä opiskele/käy töissä tai sitten välillä itse jossain pitämässä hauskaa ikäistesi kanssa, esim. uimarannalla, festareilla, ravintoloissa, leffassa ym (tosin sielläkin voi altistua metelille)

Veikkaan että olet masentunut jos vietät aikaa vain kotona seuraten naapureitten elämää. Myös hiljainen, näkymätön ja kuulumaton lapsi on masentunut, sellaiseksi alistettu. Koska luontaiseen elämään kuuluu ilot ja surut ja niistä lähtevä ääni. 

ps. asun talossa, joka on täynnä lapsiperheitä. Kyllä se pihaelämä loppuu 21 aikoihin näin kesälläkin. Mahdoitko vähäsen liioitella noita aikoja?

[/quote]

En ole masentunut mutta tällä hetkellä melko rahaton :)

Eli ei täältä ihan helppo ole minnekään lähteä, useinmiten tulee vaan kutsuttua joku tänne kahville tai katsomaan leffaa.

Kyllä ne äänet siinä vaiheessa huomaa kun joutuu laittamaan tv:n ääntä lujemmalle tai korottamaan ääntään että kaveri kuulee mitä puhun.. 

Lisäksi se lienee oma asiani muutenkin mitä omassa kodissani puuhaan ?

En aiheuta häiriötä kenellekään muulle kun taidan nämä kaupunkiasumisen säännöt.

Pihaleikkejä vastaan minulla ei mitään ole.

Tauotonta mölinää ja itsetarkoituksellista huutamista pelkästä huutamisen nautinnosta sen sijaan on. 

Karjumista vastaan on. Huutonaurua vastaan on.

Tavallinen nauru riittää. Puhuminen riittää, ei tarvitse huutaa. 

Huuto tyyliin "ÖÖÖÖÖÖÖÖÖÖÖÖÖÖÖÖÖÖÖÖÖÖÖÖÖÖÖÖÖÖÖÖÖÖÖÖÖÖÖÖÖÖÖÖÖÖÖÖÖÖÖÖÖÖÖÖÖÖÖÖÖÖÖÖÖÖÖÖÖÖÖÖÖÖÖ" ilman että kukaan siihen puuttuu 15 minuuttiin...sitä vastaan minulla on.

Kuulen sen omaan kotiini vaikka minulla olisi kaikki ovet ja ikkunat kiinni.

Parvekkeella istuminen aurinkoa ottaen ei tule kysymykseenkään.

Ja kaikki tämä vain siksi että joku laiska vanhempi ei viitsi kertoa lapselleen miten kaupunkialueilla käyttäydytään. 

Tuo menee jo yli siitä mitä lasketaan elämiseen kuuluviksi ääniksi.

Ja meillä tosiaan, usko tai älä, vaikka olisin jostain juuri palannutkin kotiin klo 22.30, saattaa edelleen olla pihalla lapsia leikkimässä ja mökäämässä.

Minusta se on aika uskomatonta. 

[quote author="Vierailija" time="05.08.2013 klo 14:33"]

ap:n aloitus on höpöä. kyllä maailmaan ääntä mahtuu ja lasten "mekastus" on ainakin mun mielestä paljon mukavampaa kuin esim. humalaisten aikuisten ns. ilonpito. Sitä en ymmärrä mitä 80-90-luvulla syntynyt nuori (lapseton?) aikuinen tekee aamusta iltaan kotona ja on kuulemassa lasten pihaleikit? Etkö sinä opiskele/käy töissä tai sitten välillä itse jossain pitämässä hauskaa ikäistesi kanssa, esim. uimarannalla, festareilla, ravintoloissa, leffassa ym (tosin sielläkin voi altistua metelille)

Veikkaan että olet masentunut jos vietät aikaa vain kotona seuraten naapureitten elämää. Myös hiljainen, näkymätön ja kuulumaton lapsi on masentunut, sellaiseksi alistettu. Koska luontaiseen elämään kuuluu ilot ja surut ja niistä lähtevä ääni. 

ps. asun talossa, joka on täynnä lapsiperheitä. Kyllä se pihaelämä loppuu 21 aikoihin näin kesälläkin. Mahdoitko vähäsen liioitella noita aikoja?

[/quote]

80-90-syntyneet ovat kyllä tällä hetkellä päälle 20-30 -vuotiaita, eivät mitään teinejä :)

Itse ainakin näin kolmekymppisenä vietän aikaa iltaisin kotona, että jaksaisin mennä aamulla töihin, tai sitten olen aamupäivän kotona jos menen iltavuoroon. Hyvin suurella osalla 23-33-vuotiaista on jo omiakin lapsia, joiden kanssa ovat kotona, melkein kaikilla tuntemillani puolisotkin, joiden kanssa nyt joka ikinen ilta ei tarvitse kehittää mitään menoa kodin ulkopuolelle.

Ja ihan oikeasti yllättävän monet antaa lasten riehua pihalla vielä yhdentoista aikoihin. Tai sisällä. Tietty jos perheessä ei moneen sukupolveen käynyt kukaan töissä, niin kai se voi olla vaikeaa ymmärtää, miksi yhteiskunnassa muuten ihmiset yrittävät elää jonkinlaisessa rytmissä, ja esim. nukkua öisin...

Normaalien ilojen ja surujen ilmaiseminen on eri asia kuin eläimellinen möykkääminen pelkästä möykkäämisen ilosta. Ennemmin lasta, joka ei oikein muuten osaa leikkiä kuin pitämällä mielipuolista mökää, pitäisin jollain lailla mielenterveysongelmaisena kuin sellaista masentuneena, joka osaa olla myös hiljaa tarpeen vaatiessa, tai ilmaista sitä iloaankin kuin normaalit ihmiset. Ei oo yksi eikä kaksi kertaa kun jossain leikkipaikassa olen nähnyt rauhallisemman lapsen pyytävän vanhemmiltaan, että voitaisiinko lähteä pois, kun muiden pitämä mökä sattuu korviin tai pelottaa muiden riehuminen :(

Tosin eipä tässä lapsista ole niinkään kyse, kuin vanhemmista, jotka antavat lastensa käyttäytyä noin.

35 & 36 :

Naulan kantaan. 

No meidän alakerrassa 10-23 huutavat 7-, 3- ja 1,5-vuotiaat ovat kyllä kotihoidettuja. Niiden perheessä vaan on tyylinä, että kakarat pannaan omalle pihalle yksin ja siellä sitten huutavat koko päivän. Vanhemmat käyvät taajaan röökillä, muuten sisällä. I K I N Ä eivät ole missään eli lapsia ei viedä pyöräilemään, puistooon, koulun kentälle joihin on kaikkiin 100-500 metriä max. Mutta ovat muutenkin ihan kouluttamatonta junttiporukkaa eivätkä tajua mitään sääntöjä. Minä valitan kyllä tupakansavustakin, perheessäni on 5 astmaatikkoa ja nuo polttavat aivan meidän makuuhuoneiden alla ja usein. Isoin sitä paitsi kiusaa pikkuveljeään, lyö, hakkaa ja kaataa (jolloin huutoa on tietty vielä enemmän), mutta kun ei ne vanhemmat ole koskaan katsomassa.

Olen havainnut saman. Jospa me vanhemmat emme muuten kuuntele? (tunnustan)

Kävin lasteni(4v. ja 5v.) kanssa leikkipaikassa, jossa on useampia leikkimökin tapaisia pihassa. Lapseni olivat yhdessä mökissä sisällä ja pitivät kioskia, josta minä kävin ostamassa jäätelöä ym. ikkunan kautta. Sitten mökkiin tuli 3 sisarusta, iältään n. 2-5-vuotiaita. He alkoivat juosta mökissä sisällä ja huusivat vain "AAAAAAAAAAAAAAAAAAAAA" sen mitä kurkusta ääntä lähti. Siis kaikki kolme tekivät tätä. Sisarusten vanhemmat eivät reagoineet asiaan mitenkään. Molemmat tyttäreni olivat kauhuissaan tuosta metelistä ja lähdimme sitten pois. Eivätkö nykyajan lapset osaa enää leikkiä? Onko se tosiaan ainoastaan tuota järjetöntä huutamista ja riehumista? Pitäisikö vanhempien hieman osallistua lasten leikkeihin ja kenties ohjata heitä hiukan leikeissä? Esimerkiksi autoilla voi leikkiä huutamatta kurkku suorana. Ja ne Pokemonit sun muut piirretyt, joissa hahmot vain huutavat, pois ne telkkarista! 

Kyllä maailmaan ääntä mahtuu... Just joo. Pitääkö esimerkiksi eläintarhassakin saada kiljua niin paljon kuin huvittaa? Ja uimarannalla? Varsinkin rannalla luulisi olevan parempi, jos lapsille opetettaisiin, että huutaminen on vain hätää varten ja että veden äärellä ääni kovenee eivätkä kaikki välttämättä halua kuunnella jatkuvaa aiheetonta kirkumista.