Miksi monella miehellä on huono olla parisuhteessa?

Miesihmettelijälle tiedoksi: lapsiin.

[quote author="Vierailija" time="04.08.2013 klo 19:29"]

Miesihmettelijälle tiedoksi: lapsiin.

[/quote]

Aikuisen miehen tulee siis mielestäsi käyttää aikaa ja rahaa lapsiin itsensä sijaan. Seuraako tästä, että lapseton mies ei ole aikuinen ollenkaan?

Olen vajaa 40v mies, makailen hotellissa  lukemassa av palstaa, olen ollut oikeastaan vuodesta 2007 asti kokoajan töissä tai muiden harrastuksia harrastamassa niin että olen saanut siitä rahaa siis tavallaan töissä, kotona on tehty kokoajan remonttia/rakennustöitä.

Meille syntyi reilu vuosi sitten lapsi mikä vaati erikoishoitoa aika kauan ja oli alkuun todella raskasta selviytyä kaikesta, viimeisen vuoden aikana olen nukkunut varmasti vähemmän kuin ikinä.

Töiden takia en ole saanut edes pidettyä talvilomaa vielä, kesäloma meni remonttia tekemässä, sen jälkeen olenkin ollut taas töissä, kaveri on meillä käynyt jatkamassa remonttia, ensi vuoden kilpailu kausi vaanii jo nurkan takana enkä enää saa millään aikaa riittämään.

Kotona muija on vain lasten kanssa joudun maksamaan kaiken, enkä saa mitään  vastinetta, ei läheisyyttä, ei seksiä, pelkkää vitun kitinää ja kiukkuamista.

Rahat ei riitä mihinkään vanhassa ok talossa kovat kulut+kaikki muu.

En tunne mitään vaimoani kohtaan se on vain joku kuka asuu samassa talossa, voisin heittää milloin vain pihalle, asunto on suojattu avio ehdolla, joten en erossakaan joutuisi maksamaan mitään, mutta entäs lapset? Olisin paljon mielummin kotona lasten kanssa kuin täällä hotellissa, pienin poika varsinkin on todella hieno lapsi, en millään malta odottaa sen kasvua, että voisin viedä sen töihin mukana ja harrastaa sen kanssa kaikkea.

Olen miettinyt jotain rakastaja kuviota, tai huoria ym.ym. mutta ei niistä mitään tule, en ole mikään clark gable tai ron jeremy sängyssä,ja kiinni jäisin kumminkin, erossa tulisi lapsi ongelma.

En tiedä? Tekisi vaan mieli hypätä oravanpyörästä pois, ehkä olisimme kuitenkin onnellisempia työttöminä vuokrakämpässä minkä vuokran maksaisi soppahuolto kuin nyt.

[quote author="Vierailija" time="04.08.2013 klo 20:38"]

En tiedä? Tekisi vaan mieli hypätä oravanpyörästä pois, ehkä olisimme kuitenkin onnellisempia työttöminä vuokrakämpässä minkä vuokran maksaisi soppahuolto kuin nyt.

[/quote]

Hoh hoijaa. Olet itse päättänyt hakeutua hyvin kuormittavaan työhön, aloittaa stressaavan ja aikaavievän harrastuksen, remontoida vanhaa taloa ja hankkia lapsia. Kuka tahansa olisi voinut kertoa, että riski parisuhdetyytyväisyyden huononemiseen on tällaisessa tilanteessa erittäin suuri! Minulla on lomaa kolme kuukautta vuodesta, paljon kevyitä mutta palkitsevia harrastuksia, kerrostaloasunto ja vasektomia. Parisuhteeni kukoistaa ja elämänlaatuni on erittäin kovassa kurssissa.

Jos ei halua olla onneton, ei kannta tehdä huonoja valintoja.

[quote author="Vierailija" time="04.08.2013 klo 21:07"]

[quote author="Vierailija" time="04.08.2013 klo 20:38"]

En tiedä? Tekisi vaan mieli hypätä oravanpyörästä pois, ehkä olisimme kuitenkin onnellisempia työttöminä vuokrakämpässä minkä vuokran maksaisi soppahuolto kuin nyt.

[/quote]

Hoh hoijaa. Olet itse päättänyt hakeutua hyvin kuormittavaan työhön, aloittaa stressaavan ja aikaavievän harrastuksen, remontoida vanhaa taloa ja hankkia lapsia. Kuka tahansa olisi voinut kertoa, että riski parisuhdetyytyväisyyden huononemiseen on tällaisessa tilanteessa erittäin suuri! Minulla on lomaa kolme kuukautta vuodesta, paljon kevyitä mutta palkitsevia harrastuksia, kerrostaloasunto ja vasektomia. Parisuhteeni kukoistaa ja elämänlaatuni on erittäin kovassa kurssissa.

Jos ei halua olla onneton, ei kannta tehdä huonoja valintoja.

[/quote]

Peesaan täysillä. Tämä on malli esimerkki valittajamiehestä, joka ei sitten tajua kuinka ratkaisu on hänen omissa käsissään. 

Ollessani nuori, lapseton nainen oli minusta aivan normi, että kymmenisen vuotta itseäni vanhemmat muutaman muksun isät avautuivat rankasta kotiarjestaan ja koettivat sitten hiukan pokailla. En kyllä yhtään uskonut niitä kotijuttuja, ihan viattomina iskuyrityksinä pidin noita tarinoita.Tarvitseekaan ihminen hiukan jännitystä elämäänsä. 

Näytä vaimollesi vaikka tämä viesti jos et muuten osaa kertoa tuntemuksiasi.

Kannattaa kuitenkin yrtittää koska siinä ei menetä mittän mitään enne eropäätöstä. Jos vaimosi ei halua kuunnella tai ottaa sinun tarpeitasi huomioon / vastavuoroisesti kertoa mitä itse kaipaa, voit ainakin erota puhtaamalla omatunnolla.

[quote author="Vierailija" time="04.08.2013 klo 21:11"]

Ollessani nuori, lapseton nainen oli minusta aivan normi, että kymmenisen vuotta itseäni vanhemmat muutaman muksun isät avautuivat rankasta kotiarjestaan ja koettivat sitten hiukan pokailla. En kyllä yhtään uskonut niitä kotijuttuja, ihan viattomina iskuyrityksinä pidin noita tarinoita.Tarvitseekaan ihminen hiukan jännitystä elämäänsä. 

[/quote]

No minä en ole nuori naiivi tyttönen, vaan aikuinen nainen enkä halua tulla pokatuksi. Viatonta tuo miesten juttelu ei ole, vaan loukkaavaa, vastenmielistä ja sovinistista. 

[quote author="Vierailija" time="04.08.2013 klo 20:38"]

Olen vajaa 40v mies, makailen hotellissa  lukemassa av palstaa, olen ollut oikeastaan vuodesta 2007 asti kokoajan töissä tai muiden harrastuksia harrastamassa niin että olen saanut siitä rahaa siis tavallaan töissä, kotona on tehty kokoajan remonttia/rakennustöitä.

Meille syntyi reilu vuosi sitten lapsi mikä vaati erikoishoitoa aika kauan ja oli alkuun todella raskasta selviytyä kaikesta, viimeisen vuoden aikana olen nukkunut varmasti vähemmän kuin ikinä.

Töiden takia en ole saanut edes pidettyä talvilomaa vielä, kesäloma meni remonttia tekemässä, sen jälkeen olenkin ollut taas töissä, kaveri on meillä käynyt jatkamassa remonttia, ensi vuoden kilpailu kausi vaanii jo nurkan takana enkä enää saa millään aikaa riittämään.

Kotona muija on vain lasten kanssa joudun maksamaan kaiken, enkä saa mitään  vastinetta, ei läheisyyttä, ei seksiä, pelkkää vitun kitinää ja kiukkuamista.

Rahat ei riitä mihinkään vanhassa ok talossa kovat kulut+kaikki muu.

En tunne mitään vaimoani kohtaan se on vain joku kuka asuu samassa talossa, voisin heittää milloin vain pihalle, asunto on suojattu avio ehdolla, joten en erossakaan joutuisi maksamaan mitään, mutta entäs lapset? Olisin paljon mielummin kotona lasten kanssa kuin täällä hotellissa, pienin poika varsinkin on todella hieno lapsi, en millään malta odottaa sen kasvua, että voisin viedä sen töihin mukana ja harrastaa sen kanssa kaikkea.

Olen miettinyt jotain rakastaja kuviota, tai huoria ym.ym. mutta ei niistä mitään tule, en ole mikään clark gable tai ron jeremy sängyssä,ja kiinni jäisin kumminkin, erossa tulisi lapsi ongelma.

En tiedä? Tekisi vaan mieli hypätä oravanpyörästä pois, ehkä olisimme kuitenkin onnellisempia työttöminä vuokrakämpässä minkä vuokran maksaisi soppahuolto kuin nyt.

[/quote]

Elämä on valintoja. Jokainen on oman onnensa seppä. Sinä niität sitä, mitä kylvät. Olet tehnyt huonot valinnat ja nyt niistä kärsit.

Ei kannata panna paksuksi ensimäistä naista, joka suostuu sänkyyn kanssasi. ja jos et lasta halua, kondomi on keksitty.

Mun mies ei ole taatusti onnellinen mun kanssa, mutta ei vain lähde pois ja se on sen oma valinta.Mä haluan jäädä tähän kotiin jonka olen itse laittanut ja koko puutarhan hoitanut. Olenko minä sitten onnellinen. Jokainen voi lähteä pois,jos haluaa. Mulle turha valittaa, kun huudan go go.

[quote author="Vierailija" time="04.08.2013 klo 11:09"]

Mulla aivan samoja kokemuksia. Miehet avautuvat kännipäissään kuinka he vihaavat elämäänsä, työtään ja perhettään. 

En ymmärrä miksi nämä miehet sitten tekevät niin huonoja päätöksiä. Esim. lapsia tehdään vaikka niitä ei haluta. Oma vikahan se on, ei siitä onnettomasta elämästä voi syyttää kuin itseään. Tuskin kukaan siihen lapsentekoonkaan pakottaa. Tai pysymään avioliitossa.

[/quote]

Ehkä niillä on kotona av mamma: luomukarvainen, hoitamaton, parissa vuodessa 20 kg lihonut pihtaava bitch. Tuntevat itsensä petetyiksi kun se ihana hoikka morsian muutaman vuoden takaa onkin kadonnut ja tilalle tullut ryhävalas. Ymmärrän oikein hyvin!!

Klassikkotapa saada vierasta pesää, mies valittaa kuinka vaimo ei ymmärrä. Ja ymmärtäjiä löytyy kumma kyllä aina ainakin uusiosinkuista mutta myös varatuista  vaikka omaa miestä ei aikoinaan ymmärrety/ymmärretä.

Väitän, että suurin osa miehistä ei todellisuudessa halua lapsia ja olisi onnellisempi ilman niitä. 

[quote author="Vierailija" time="04.08.2013 klo 20:38"]

Olen vajaa 40v mies, makailen hotellissa  lukemassa av palstaa, olen ollut oikeastaan vuodesta 2007 asti kokoajan töissä tai muiden harrastuksia harrastamassa niin että olen saanut siitä rahaa siis tavallaan töissä, kotona on tehty kokoajan remonttia/rakennustöitä.

Meille syntyi reilu vuosi sitten lapsi mikä vaati erikoishoitoa aika kauan ja oli alkuun todella raskasta selviytyä kaikesta, viimeisen vuoden aikana olen nukkunut varmasti vähemmän kuin ikinä.

Töiden takia en ole saanut edes pidettyä talvilomaa vielä, kesäloma meni remonttia tekemässä, sen jälkeen olenkin ollut taas töissä, kaveri on meillä käynyt jatkamassa remonttia, ensi vuoden kilpailu kausi vaanii jo nurkan takana enkä enää saa millään aikaa riittämään.

Kotona muija on vain lasten kanssa joudun maksamaan kaiken, enkä saa mitään  vastinetta, ei läheisyyttä, ei seksiä, pelkkää vitun kitinää ja kiukkuamista.

Rahat ei riitä mihinkään vanhassa ok talossa kovat kulut+kaikki muu.

En tunne mitään vaimoani kohtaan se on vain joku kuka asuu samassa talossa, voisin heittää milloin vain pihalle, asunto on suojattu avio ehdolla, joten en erossakaan joutuisi maksamaan mitään, mutta entäs lapset? Olisin paljon mielummin kotona lasten kanssa kuin täällä hotellissa, pienin poika varsinkin on todella hieno lapsi, en millään malta odottaa sen kasvua, että voisin viedä sen töihin mukana ja harrastaa sen kanssa kaikkea.

Olen miettinyt jotain rakastaja kuviota, tai huoria ym.ym. mutta ei niistä mitään tule, en ole mikään clark gable tai ron jeremy sängyssä,ja kiinni jäisin kumminkin, erossa tulisi lapsi ongelma.

En tiedä? Tekisi vaan mieli hypätä oravanpyörästä pois, ehkä olisimme kuitenkin onnellisempia työttöminä vuokrakämpässä minkä vuokran maksaisi soppahuolto kuin nyt.

[/quote]

Luuletko että vaimosi elämä siellä kotona lasten kanssa on hääviä? EI hetken rauhaa itselle, koko ajan on vastuussa muista ihmisistä, ja sinä se vaan harrastat jossain hevonkuusessa ja vielä saat siitä palkkaakin, saat nautiskella rauhassa ruokasi hotellin ravintolassa, ei kokkaamista, ei tiskaamista, ei huutavia kakaroita joille pitää yrittää syöttää ruokaa, ja itse hotkaista jotain samalla kun kakara roikkuu lahkeessa. Sun ei tarvi tehdä mitään vittumaisia kotitöitä muutenkaan.  Ja sinä saat lapsista vaan ne parhaat palat, isi tekee lasten kanssa vaan kaikkea kivaa, mutta äiti hoitaa kun lapset kiukuttelee ja sairastaa. Ja miksi ihmeessä sulle nuorin lapsi on tärkein? Onko muut lapsesi paskoja, ja nuorin vaan ihana?

Onko ainaisen remontin keskellä lasten kanssa kiva asua? Varsinkin jos lapsella on jotain erityistarpeita? Herää pahvi! Laittakaa heti se rötiskö myyntiin, ja muuttakaa vaikka osakkeeseen tai vuokra-asuntoon, ostakaa talo sitten kun voimat ja rahat siihen varmasti riittävät.

Tuo kuulostaa kyllä siltä että vaimollasi on elämä lähes kokoajan pelkkää helvettiä, ja hän hoitaa yksinhuoltajana kaikki, ei varmaan hänenkään elämä siitä kummenisi vaikka häipyisit kokonaan kuvioista, saattaisi jopa helpottua jos hän pääsisi muuttamaan siitä mörskästä pois, ja sinä ottaisit lapset itsellesi edes joka toinen viikonloppu. Vaimo saisi aikaa rentoutua, ja etsiä mukavampaa seuraa.

Mies ei saa olla nykypäivänä enää perheen pää, vaan tasa-arvon tultua naiset ovat ottaneet roolin, minkä takia miehet ovat nössyköityneet ja tämä sotii heidän maskuliinisuuttaan ja arvostuksenkaipuuta vastaan. Monista naisista on tullut yhtä maskuliinisia tietyillä mittapuilla käytökseltään kuin miehet ja miehet eivät saa enää tuntea itseään mieheksi, mitä he kaipaisivat. Ei löydy ehkä arvostusta sieltä töistäkään eikä oikein muualtakaan. Kolmenkympin korvilla tähän vielä lisäksi iso velkataakka ja kun kaikki on saavutettu mitä on tarkoitus ollut saavuttaa, tulee tyhjä olo ja tekee mieli alkaa tietyllä tavalla kapinoida. Kapinaa on illat poikien kanssa baarissa, jolloin palataan aiempaan nuoruuteen ja vapauteen. Yhden illan "sinkkuus " tuntuu hienolta ja naisia ja viinasta on baari täynnä, tekisi mieli vähän kapinoida... Lopulta päädytään vuodattamaan. Sitten kuitenkin palataan oman naisen luokse, kun tajutaan kuitenkin, että mitäs sitä muutakaan tekemään ja ehkä siellä kotona on kuitenkin mukavampaa ja akkakin soittelee kotoa. Loppupeleissä hoksataan ettei se oma elämä paskempaa ole ja juostaan oravanpyörässä siihen asti että velat on maksettu ja lapset aikuisia.

Tai jotain.

Miehille pitäisi kertoa lapsen aikaansaamista muutoksista naisissa. Rakastan lapsiani, mutta raskausaika ja elämä sen jälkeen vaimon kanssa on ollut rankkaa. Ongelma on se, että hän "muuttui" naisesta äidiksi ja ei ole vieläkään näkynyt muutosta toiseen suuntaan. Suurin mieltä vaivaava asia on seksin puute. Se alkoi vähentyä ensimmäisen raskauden aikana ja on ollut siitä asti pelkkää alamäkeä. Naiivisti uskoin, että tilanne muuttuisi jossain vaiheessa. No nyt keskityn yhteiseen aikaan pienten lastemme kanssa ja harrastuksiini. Vaimo saa harrastaa ja mennä niin paljon kuin haluaa, koska silloin kotonakin on helpompi olla. Odottelen että lapsen kasvavat isommiksi ennen kuin alan keskustella perheessä uudelleenjärjestelystä.

Miehet ja avioero... se on totta että miehet eivät lähde parisuhteesta ellei seuraavaa ole jo valmiiksi katsottuna. Koska vaikka avioliitto olisi vaikea niin saahan sieltä yleensä kuitenkin täyshoidon; vaimo pyykkää, siivoaa, hoitaa lapset ja kokkaa. Kaikki tämä kaatuisi miehen niskoille avioeron sattuessa. On tullut kyllä nähtyä niin usein kuinka nainen on se joka pyörittää perhe-elämää ja kantaa vastuun sen toiminnasta. Kokeilkaapa naiset lopettaa joskus passaaminen ja katsokaa miten miehet pärjää.

Vaikka olisi paljatunut että miehellä on toinen niin hän ei yleensä halua erota. Tyypilliseen tapaansa mies haluaa kaiken; perhe-elämän jossa vaimo hoitaa kodin ja lapset sekä villin seksielämän toisten naisten kanssa. Kun pettäminen paljastuu niin mies pyytelee anteeksi ja hieman myöhemmin jatkaa toimintaansa kuten ennenkin... ellei sitten vaimo pistä peliä poikki ja vaadi avioeroa.

[quote author="Vierailija" time="05.08.2013 klo 00:26"]

Miehille pitäisi kertoa lapsen aikaansaamista muutoksista naisissa. Rakastan lapsiani, mutta raskausaika ja elämä sen jälkeen vaimon kanssa on ollut rankkaa. Ongelma on se, että hän "muuttui" naisesta äidiksi ja ei ole vieläkään näkynyt muutosta toiseen suuntaan. Suurin mieltä vaivaava asia on seksin puute. Se alkoi vähentyä ensimmäisen raskauden aikana ja on ollut siitä asti pelkkää alamäkeä. Naiivisti uskoin, että tilanne muuttuisi jossain vaiheessa. No nyt keskityn yhteiseen aikaan pienten lastemme kanssa ja harrastuksiini. Vaimo saa harrastaa ja mennä niin paljon kuin haluaa, koska silloin kotonakin on helpompi olla. Odottelen että lapsen kasvavat isommiksi ennen kuin alan keskustella perheessä uudelleenjärjestelystä.

[/quote]

Mitä tarkoitat? Miksi parisuhdetta ei voi heti alkaa parantaa? Jos odotat, avioero on varma. Sitten menee pari vuotta, ja löydät itsesi uusperhehässäkästä, ei ole hääviä sekään. Mahtaako vaimollasi olla myös joku asia jota hän kaipaa niiltä ajoilta kun ei vielä ollut äiti? Oletko kysynyt? Vai onko mennyt vain siihen että mariset että kun ei ole seksiä tarpeeksi? Oletko kiinnostunut aidosti siitä mitä vaimosi päässä liikkuu, siitä miten hän asiat kokee, ja minkälaista hänen elämänsä on ollut suuren muutoksen jälkeen? 

Kun nainen saa lapsen, hän usein unohtaa, että on myös nainen ja vaimo. Hänestä siis tulee pelkkä äiti.

Mies sitten sinnittelee ja ymmärtää aikansa. Ensimmäisen lapsen kohdalla se vielä menee, koska kun se lapsi alkaa olemaan taaperoikäinen, saattaa nainen taas alkaa pikku hiljaa muistaa, että se mies on myös mies eikä pelkkä isä ja nainen on nainen eikä pelkkä äiti.

Mutta jos tuossa kohtaa tuleekin toinen lapsi... Saati vielä kolmas. Yht'äkkiä se mies on ilman vaimoa 10 vuotta. Mikä ihme, että alkaa tympiä se oma käsi? Lisäksi mieskin kaipaa hellyyttä, ei se ole mikään naisten yksinoikeus.

Mä tiedän monta tapausta, joissa mies on halunnut viettää vaimonsa kanssa aikaa, miten hänellä on ollut ikävä tätä, mutta kun mitään ei voida tehdä ilman lapsia. Ei yhtä viikonloppua käydä jossain vaikka lapsi kuinka olisi jo sen ikäinen, että hyvin voisi jättää isovanhemmille.

Mä tiedän miehen, joka osti vaimolleen yllätyslahjana viikonlopun matkan Roomaan. Heillä oli kaksi lasta, toinen 3-vuotias ja toinen 9-vuotias. Ei suostunut vaimo lähtemään, koska halusi lapset mukaan. Kun mies sanoi, että haluaisi ihan vaan parisuhdeaikaa, että kaipaa vaimoaan, vaimo päätteli, että mies vihaa lapsiaan.

Sinnittelivät vielä tuon jälkeen yhdessä 7 vuotta, mutta erohan siitä loppujen lopuksi tuli. Ja nyt nainen on katkera, koska mies tuosta vaan lähti eikä hän ymmärrä miksi.

[quote author="Vierailija" time="04.08.2013 klo 14:08"]

[quote author="Vierailija" time="04.08.2013 klo 13:13"]

Mä en ymmärrä sitä, miten miehet ei näe sen pikkulapsivaiheen yli ja ohi. Jos talossa on kolmevuotias ja vauva, niin kolmen vuoden päästä se isompi on melkein koululainen ja pienempi pois vaipoista ja nukkuu pitkiä öitä. Ja kyllä kahdenkin lapsen kanssa voi matkustaa.

[/quote]

Tosi rentouttavaa matkustaa kahden pikkulapsen kanssa. Helppo nukkua pitkään, mennä minne huvittaa, matkustella ja mennä????

Vai onko sittenkään?

[/quote]

Meillä on matkustettu 3 lapsen kanssa - hui! Ja selvitty ihan hyvin. Kun nuo 3 oli pieniä (1-10v) ajelimme heidän kanssaan joka kesä kuukauden ympäri eurooppaa. Matkat oli tosi hilpeitä, lapset tykkäsivät kun olimme koko perhe yhdessä ja autossa oli pakko jutella ja olla lähekkäin, majoituimme B&B tai leirintäalueiden mökeissä tai vuokrataloissa ja olimme yhdessä. Kävimme katsomassa nähtävyyksiä, nautiskelimme rannoilla, söimme hyvin ja matkaan mahtui vielä 1-2 huvipuistoakin.

Nyt meillä on enää pahnanpohjimmainen mukana (11v) ja matkat on mutkattomia ja nautittavia. Lapsi rakastaa hyvää ruokaa ja on innolla mukana kokeilemassa kaikkea uutta. Veronan oopperaan en häntä raahannut tänäkesänä - lähinnä kyllä siksi kun isäntä ei siitä niin perusta. Lapsi olisi paremmin selvinnyt...

Asennekysymys miten naiset ja miehet perhe-elämästä selviävät... Vaikka vietämme paljon aikaa yhdessä pidämme silti miehen kanssa huolta kahdenkeskisestä ajastammekin. En ole ollenkaan täydellinen mieheni mielestä (raivostuttava nainen jonka pitää aina saada viimeinen sana) mutta paras mahdollinen hänelle:) Elämä ei koskaan ole pitkästyttävää toistemme seurassa...