Mistä tunnistat rehellisen ihmisen?

Rehellinen henkilö yleensä kertoo aivan avoimesti itsestään sellaisia asioita, joita yleensä pidetään paheksuttavina, noloina tai muuten vain sosiaalista pistesaldoa verottavina. Varsinkin deittailun kontekstissa rehelliset erottaa tällä kriteerillä helposti, siinä kun oikein pyritään tekemään toiseen vaikutus niillä jutuilla mitä itsestä kerrotaan. Esim. asuntokauppaa tehdessä taas sama koskee sitä asuntoa: myyjän voi uskoa olevan rehellinen, jos hän kysymättä ja pyytämättä kertoo myös asunnon huonoista puolista.

No jos tutustuu johonkuhun paremmin ja tulee tulkinta, että henkilöllä ei ole tarvetta olla epärehellinen sellaisissa asioissa, joissa joku saattaisi olla (esim. on niin hyvä itsetunto, että voi myöntää suoraan hankaliakin asioita).

Silti minulla on sen verran kokemusta työelämästä, että on parempi kun ei ajattele kenenkään olevan täysin rehellinen. En ajattele myöskään että kenestäkään voisi helposti rehellisyyttä nähdä, varsinkin ensivaikutelmalle ei kannata antaa liian suurta painoarvoa.

En ajattele. Olen tietoisesti päättänyt alkaa ajattelemaan ihmisistä enemmän hyvää kuin pahaa ja luottamaan. En sillä tavalla että jättäisin lompakon ostoskärryyn näkösälle, mutta sillä tavalla, että en jatkuvasti mieti mitä he ehkä juonittelevat pääni menoksi. Koska totuushan on se, että eivät mitään tai erittäin harvat. Sitä paitsi ihmiset pääsääntöisesti haluavat että heistä pidetään, joten eivät he yrittämällä yritä kenkkuilla (paitsi ehkä tällä palstalla, mutta se johtuu vain siitä että emme näe toisiamme). Elämä on paljon kivempaa kun vaan ottaa ihmiset semmosena miltä vaikuttaa, eikä turhaan märehdi.

Rehellinen ihminen on mielestäni usein vähän sellainen neuroottinen ja hiljainen. Tykkään sellaisista ihmisistä. Sitten on myös näitä rehellisiä, jotka pulputtaa ihan kaiken ja päästelee sammakoista suustaan. Näistä ihmisistä ei aina kyllä tykätä, mutta ovat kuitenkin rehellisiä.

Sitten on nää jöröjukka ukot, jotka myös valitettavasti päästelevät sammakoita suustaan ja vaikuttavat joskus vähän pelottaviltakin.

Monet kauniisti hymyilevät supliikki-ihmiset antavat joskus itsestään vähän epärehellisen kuvan :D

Mutta nää on tietty vain minun ajatuksiani, eivätkä pidä välttämättä paikkaansa.

Pääosin ulkonäöstä on kyllä monesti vaikea päätellä rehellisyyttä. Moni laitapuolen kulkijan näköinen on osoittautunut rehelliseksi ja pukutyyppi epärehelliseksi. Ja myös toisinpäin.

Minä olen ainakin rehellinen. Minulla ei ole mitään salattavaa tai peiteltävää elämässä. Koska minulla on sisimmässäni hyvä olla olen hymyileväinen ja iloinen ja kohtelen kanssaihmisiäni hyvin. Minusta pidetään töissä, koska en koskaan puhu työkavereistani pahaa toisille vaan jos minulla on jotakin negatiivista sanottavaa, kerron sen henkilölle itselleen jottei tarvitse kieroilla selän takana. Töissä muuten tunnistan kieroilijat siitä, että he puhuvat työkavereista minulle pahaa. Tottakai tajuan, että hän todennäköisesti puhuu pahaa myös minusta muille kun en itse ole paikalla. Rehellisen ihmisen on helppo olla mukava muille ja nauraa aidosti, koska kun ei ole mitään salailtavaa tai peiteltävää on helppo olla.

ei ainakaan sellainen joka korostaa olevansa rehellinen ole rehellinen

Poikkeuksellisen lahjakkaat ovat yleensä rehellisiä. Ei halua eikä perustetta peitellä mitään milloinkaan. Jää resurssit täysin muuhun käyttöön.

Ja poikkeuksellisen lahjakas ei tässä tarkoita mensalaista, jonne pääsee 2% väestöstä niin halutessaan. Ehkä viisi sadasta mensalaisesta täyttää kriteerin.

Ylipäätään ihminen, jolla on hyvä itsetunto, on yleensä myös rehellinen. Epärehellisyys ei edistä mitään hyvää asiaa, mutta rehellisyys, joskus kiusallinenkin, vie asioita eteenpäin. Kyllä tämän ymmärtää tyhmempikin. Ja itse kyllä tunnistan perusrehellisen ihmisen suorasta katseesta ja kyvystä keskustella järkevästi ikävistäkin asioista, ketään hirveästi mollaamatta.

Kukaan ei ole 100% rehellinen. Valitettavasti.

En mistään. Siitähän epärehellisen tunnistaa, kun jää kiinni valheesta, varkaudesta tms. Nuorten kanssa äärimmäinen reaktio, puolustautuminen, vedätys herättää epäilykset. Maine.

[quote author="Vierailija" time="02.08.2013 klo 00:28"]

Ylipäätään ihminen, jolla on hyvä itsetunto, on yleensä myös rehellinen. Epärehellisyys ei edistä mitään hyvää asiaa, mutta rehellisyys, joskus kiusallinenkin, vie asioita eteenpäin. Kyllä tämän ymmärtää tyhmempikin. Ja itse kyllä tunnistan perusrehellisen ihmisen suorasta katseesta ja kyvystä keskustella järkevästi ikävistäkin asioista, ketään hirveästi mollaamatta.

[/quote] Höpö höpö, eihän näillä asioilla ole mitään tekemistä rehellisyyden kanssa.

[quote author="Vierailija" time="02.08.2013 klo 09:14"]

[quote author="Vierailija" time="02.08.2013 klo 00:28"]

Ylipäätään ihminen, jolla on hyvä itsetunto, on yleensä myös rehellinen. Epärehellisyys ei edistä mitään hyvää asiaa, mutta rehellisyys, joskus kiusallinenkin, vie asioita eteenpäin. Kyllä tämän ymmärtää tyhmempikin. Ja itse kyllä tunnistan perusrehellisen ihmisen suorasta katseesta ja kyvystä keskustella järkevästi ikävistäkin asioista, ketään hirveästi mollaamatta.

[/quote] Höpö höpö, eihän näillä asioilla ole mitään tekemistä rehellisyyden kanssa.

[/quote]up

En enää tiedä. 

Jokainen valehtelee joskus. Mkä on perusrehellinen? Valehtelee lapselleen, jottei tämä kasvaisi kieroon. Valehtelee miehelleen, jottei tämä saisi tietää yhtä pientä syrjähyppyä ja turhaan pahottaisi mieltään? Valehtelee kaverilleen, että olipa sinun kanssa hauska ilta, ja tulee sitten av:lle haukkumaan, että se joi koko illan kuin pesusieni ja yritti iskeä jokaisen kaksi lahkeisen?

Missä menee valkoisen valheen raja? Valkoisen valheen taakse verhotaan liian paljon, jotta voimme sanoa olevamme rehellisiä.

[quote author="Vierailija" time="02.08.2013 klo 09:14"]

[quote author="Vierailija" time="02.08.2013 klo 00:28"]

Ylipäätään ihminen, jolla on hyvä itsetunto, on yleensä myös rehellinen. Epärehellisyys ei edistä mitään hyvää asiaa, mutta rehellisyys, joskus kiusallinenkin, vie asioita eteenpäin. Kyllä tämän ymmärtää tyhmempikin. Ja itse kyllä tunnistan perusrehellisen ihmisen suorasta katseesta ja kyvystä keskustella järkevästi ikävistäkin asioista, ketään hirveästi mollaamatta.

[/quote] Höpö höpö, eihän näillä asioilla ole mitään tekemistä rehellisyyden kanssa.

[/quote]Samaa mieltä. Moni ujo voi antaa itsestään epärehellisen kuvan vain koska ei kykene katsomaan suoraan silmiin tms!

Jos on poikkeuksellisen lahjakas, niin pääsee kyllä Mensaankin :D daa-a?

[quote author="Vierailija" time="02.08.2013 klo 00:32"]

Kukaan ei ole 100% rehellinen. Valitettavasti.

[/quote]

Kukaan ei ole 100% missään asiassa. Onneksi.

[quote author="Vierailija" time="01.08.2013 klo 21:59"]

Rehellinen henkilö yleensä kertoo aivan avoimesti itsestään sellaisia asioita, joita yleensä pidetään paheksuttavina, noloina tai muuten vain sosiaalista pistesaldoa verottavina. Varsinkin deittailun kontekstissa rehelliset erottaa tällä kriteerillä helposti, siinä kun oikein pyritään tekemään toiseen vaikutus niillä jutuilla mitä itsestä kerrotaan. Esim. asuntokauppaa tehdessä taas sama koskee sitä asuntoa: myyjän voi uskoa olevan rehellinen, jos hän kysymättä ja pyytämättä kertoo myös asunnon huonoista puolista.

[/quote]

Vain tyhmä ihminen kertoo itsestään kaiken.

Rehellinen ihminen pitää sen, mitä lupaa. Hän puuttuu vääryyksiin ja on tasapainossa itsensä kanssa. Hänellä ei ole tarvetta liiotella tai värittää asioita.

Sellainen totuuksien laukoja sen sijaan on vain huonokäytöksinen.

[quote author="Vierailija" time="02.08.2013 klo 10:52"]

Jos on poikkeuksellisen lahjakas, niin pääsee kyllä Mensaankin :D daa-a?

[/quote]

Toki, sillä poikkeuksellisen lahjakas ylittää moninkertaisesti vaaditun kriteerin. Mensan raja ei ole kovin korkea eikä sillä rajalla kiikkuvat ihmiset niin valtavan poikkeavia. Tunnen mensarajan ylittäneitä ihmisiä, joilla ei ole minkäänlaista halua tai pyrkimystä pysyä totuudessa.

Temperamentilla on hyvin merkittävä osuutensa asiassa, tietyt ominaisuusyhdistelmät johtavat tyypillisesti ehdottomaan rehellisyyteen ja jopa kyvyttömyyteen muunnella tai värittää totuutta edes pienessä määrin. Tuo ilmenee käytännössä siten, että kommunikaatio on vaikeampaa jos henkilö edellyttää itseltään tiedon siirtämistä toisille kokonaisuudessaan virheettömästi niin ettei sitä voi käsittää väärin missään oloissa ja pitää erilaisia ytimekkäitä ilmaisuja suorastaan falskina toimintana sillä asia ei välity kuulijalle tarkasti oikein.

[quote author="Vierailija" time="02.08.2013 klo 11:59"]

[quote author="Vierailija" time="01.08.2013 klo 21:59"]

Rehellinen henkilö yleensä kertoo aivan avoimesti itsestään sellaisia asioita, joita yleensä pidetään paheksuttavina, noloina tai muuten vain sosiaalista pistesaldoa verottavina. Varsinkin deittailun kontekstissa rehelliset erottaa tällä kriteerillä helposti, siinä kun oikein pyritään tekemään toiseen vaikutus niillä jutuilla mitä itsestä kerrotaan. Esim. asuntokauppaa tehdessä taas sama koskee sitä asuntoa: myyjän voi uskoa olevan rehellinen, jos hän kysymättä ja pyytämättä kertoo myös asunnon huonoista puolista.

[/quote]

Vain tyhmä ihminen kertoo itsestään kaiken.

Rehellinen ihminen pitää sen, mitä lupaa. Hän puuttuu vääryyksiin ja on tasapainossa itsensä kanssa. Hänellä ei ole tarvetta liiotella tai värittää asioita.

Sellainen totuuksien laukoja sen sijaan on vain huonokäytöksinen.

[/quote]

Rehellinen tarkoittaa henkilöä, joka ei valehtele. Henkilö, joka pitää minkä lupaa, on luotettava, mutta ei välttämättä kuitenkaan rehellinen (vaikka usein sama henkilö on näitä kumpaakin). Ja rehellinen voi hyvin käyttäytyä joko huonosti tai hyvin.

Tuohon tyhmyys-asiaan kyllä puolestani sanoisin, että vain tyhmä kuvittelee valheiden jotenkin parantavan omaa elämäänsä. Hetkellisesti voi vaikuttaa siltä, mutta pitkällä aikavälillä kyllä rehellisyys kannattaa. Myös ja erityisesti silloin, kun se tuntuu vaikealta.

Itse olen poikkeuksellisen rehellinen (vaikka itse sanonkin, seiska!), juuri sellainen muiden "tyhmänä" pitämä, ja olen myös aina pitänyt rehellisyyttä tärkeänä parinvalinnassa. Olen nyt 35 ja elämässäni seurustellut vakavasti kolme kertaa. Kukaan kumppaneistani ei ole pettänyt minua (enkä minä tietenkään heitä), ja ystäväni aina kyselevät minulta miten ihmeessä onnistun aina löytämään niin hyvän miehen. Se on helppoa, kun on itse äärimmäisen rehellinen. Nimittäin epärehelliset tyypit eivät osaa suhtautua minun rehellisyyteeni, koska heidän maailmankuvaansa ei mahdu sellainen ajatus, että joku ei jatkuvasti yritä esittää muuta kuin on. Kun kerron itsestäni jotain kielteistä, vastapuolen reaktio paljastaa paljon.

2