Lue keskustelun säännöt.
Oon nyt sitten raskaana.
03.06.2013 |
Kuparikierukka ja ylipainoa ja raskaana. Ja pahoinvointia koko kesän taas. Eikä rahaakaan. Ei mennyt nyt niin kuin Strömsössä, mutta kai tämä tästä iloksi vielä muuttuu?
Kommentit (19)
Eipä ole tuskin kukaan lapsiaan katunut sekunnin vertaa. Onnea matkaan!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Abortti ei sitten ole sulle vaihtoehto?
Kiitos. Nyt on vaan sellanen olo että eiiii vielä, ei tähän saumaan. Koitan ajatella nyt erityisesti sitä aikaa kun tuleva vauva on jo sellainen herttainen puolivuotias ja siitä eteenpäin. Luulen että se on tyttö.
Mistä tiedät, että on pahoinvointia koko kesän? Oletko katsonut kristalli pallosta?
Anna lapsi adoptioon jos et itse halua pitää. Kyllä täällä suomessa löytyy syliä jotka lapsia kaipaa mutta eivät itse niitä saa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En mä kolmonen usko että abortti on vaihtoehto. Ei tässä nyt niiin huonosti ole asiat. Kuitenkin terveitä ollaan, katto pään päällä, tukiverkkoa, lapsella ehjä perhe ja jonkun ajan päästä sitten taas perheellä rahaakin, kunhan saan opinnot päätökseen. Tämä vaan nyt ainakin vuodella siirtää sitä elämän helpottumista eteenpäin. Tietysti saattaa olla että kun tuota kierukkaa kai nyt sitten otetaan pois, niin menee kesken siinä. Tai toki miljoonasta muusta syystä voi tapahtua mitä vaan.
Onnea ja aina elämä kantaa tapahtuipa millasia vaan käänteitä! :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No elämä nyt ei ainakaan helpotu kun lapsi tulee, päinvastoin! Mutta varmasti olet tietoinen lapsentuloon liittyvästä elämänmuutoksesta, hoito-ja kasvatusvastuusta, ajan ja rahan menetyksestä, unen puutteesta, työhön liittyvistä muutoksista, parisuhteen muutoksista jne.? Yllätysraskaudet ovat aina vaikeampia kuin yhdessä suunniteltu ja alulle saatettu raskaus. Mitä mieltä lapsen isä on?
Kyllä sulla tuntuu olevan ihan hyvä tatsi ap tohon hommaan kuitenkin. Ehkä se "hieman" vaatii sopeutumista ajatukseen, jos ei suunnitelmissa ollut, mutta sä märehdit sen tavallasi alta pois, kestät pahoinvoinnin (läpi helteen - hei tsemppiä!) ja saat sitten oman vaavan syliin kun aika koittaa... Onnea, olisinpa mäkin... =)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="03.06.2013 klo 11:37"]
Eipä ole tuskin kukaan lapsiaan katunut sekunnin vertaa.
[/quote]
Johon on omituinen väite. Luikuisat äidit ja isät katuvat sitä että tulivat lapsia hankkineeksi. Tämä tunne on kielletty, verraten harvinainen mutta ei millään muotoa tavaton. Seuraavat ketjut läytyivät noin viiden sekunnin googlauksella:
http://www.vauva.fi/keskustelu/3414222/ketju/kadutko_etta_teit_lapsen_lapsia
http://www.vauva.fi/keskustelu/1644036/ketju/kadun_niin_lapsia_jotka_tein_
http://www.vauva.fi/keskustelu/3801556/ketju/elamani_isoin_virhe_oli_tehda_lapsia_kadun
http://www.vauva.fi/keskustelu/3819636/ketju/kadun_aitiytta
Kiitti kasi ja kymppi. Ysille että meillä on se edeltävä yllätysraskaus nelivuotias jo, ihana lapsi ja yllättävästi on pärjätty hänenkin kanssaan ja keskenämme vastoin ennakko-odotuksia. Että kai me nytkin pärjätään, kun taitaa puitteet olla otollisemmat jopa mitä silloin edellisen kanssa.
Tähän voi nyt sitten kommentoida että joillekin niitä vahinkoja vaan tuntuu sattuvan, niin joo, niin tuntuu... Aika pitkään kuitenkin meni ennen tätä.... Ja toisaalta, oonhan mä tiennyt jo kuparikierukan laittamisesta asti, että ihan hyvin saattaa jossain vaiheessa se epätodennäköisyys osua omalle kohdalle. Että eiköhän tämä tästä. Soitan kohta seksuaaliterveysneuvolaan ja kysyn siitä poistosta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Monet kuitenkin hankkivat vielä lisääkin lapsia sen yllätysraskauden jälkeen. Valvomiset, koliikit yms. kestävät vain pienen hetken ja aika kultaa muistot.
[quote author="Vierailija" time="03.06.2013 klo 12:30"]
Kiitti kasi ja kymppi. Ysille että meillä on se edeltävä yllätysraskaus nelivuotias jo, ihana lapsi ja yllättävästi on pärjätty hänenkin kanssaan ja keskenämme vastoin ennakko-odotuksia. Että kai me nytkin pärjätään, kun taitaa puitteet olla otollisemmat jopa mitä silloin edellisen kanssa.
Tähän voi nyt sitten kommentoida että joillekin niitä vahinkoja vaan tuntuu sattuvan, niin joo, niin tuntuu... Aika pitkään kuitenkin meni ennen tätä.... Ja toisaalta, oonhan mä tiennyt jo kuparikierukan laittamisesta asti, että ihan hyvin saattaa jossain vaiheessa se epätodennäköisyys osua omalle kohdalle. Että eiköhän tämä tästä. Soitan kohta seksuaaliterveysneuvolaan ja kysyn siitä poistosta.
[/quote]
Miten teillä se eka oli vahinko? Ihan vaan mielenkiinnosta kysyn, kun tuttavapiirissäkin on tapauksia joissa on tullut vahinkoraskaus ehkäisystä huolimatta ja mietin, ovatko ne yleisempiä joillain tietyillä ehkäisymuodoilla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Selvästi haluat pitää lapsen, joten onnea odotukseen! :) t. 9
Ja kiva kuulla, että ensimmäisen lapsen kanssa on mennyt hyvin! Kyllä se toinenkin varmasti sitten menee ihan nappiin! :) t. 14
Nostan vahingossa löytynyttä vanhaa ketjuani kertomalla, että raskaus on edennyt ilman ongelmia ja laskettu aika lähestyy. Pahoinvointia oli mutta ei niin kamalasti kuin oletin. Vauvalla näyttäisi olevan kaikki hyvin. Painoa ei ole vieläkään tullut lisää, eli ei tarvitse sitäkään pelätä että olisi entistä hirveämpi laihdutusurakka synnytyksen jälkeen edessä. Kaikki sukulaiset ovat ottaneet uutisen erittäin ilahtuneina vastaan, kukaan ei ole ihmetellyt että miten te nyt näin, miten te pärjäätte jne. Lähimmille olen kertonut että oli kyllä se kierukka, he vain kommentoi iloisesti että no se sitten tosiaan halusi tulla tms.
Loppujen lopuksi tämä noin vuoden vaihteeseen ajoittuva synnytys ei olekaan niin paha asia opintojen kannalta, olen yhä hyvässä kunnossa ja toivottavasti voin joulukuun ihan normaalisti vielä tehdä opintoja sen mitä niitä nyt kestää, pari ekaa viikkoa ja muutama tentti. Ja sen jälkeen voin tässä vuoden aikana tenttiä uusiksi joitakin kursseja ja suorittaa erilaisia kirjoitustöitä kotoa käsin jne. Ja jatkaa sitten vuoden päästä siitä mihin nyt jäin, toivottavasti korotetuin arvosanoin ja entistä paremmin pohjatiedoin. Mieskin sai hyvin palkatun työn mukavan matkan päästä, eikä tarvitse rääpiä sijaisuuksia kasaan sieltä täältä ja taistella korvausten kanssa. Eli meillä kaikki hyvin, kiitos tsempanneille!
Kiva kuulla! Asioilla on tapana järjestyä, tässä taas yksi todiste siitä. Onnea loppuraskauteen!
Kiitos kannustuksesta. Olin tänään kierukan poistossa ja ilmeisesti meni hyvin. Eivät olleet kovin huolissaan että menisi kesken, toki mahdollisuus on mutta ilmeisestikään ei niin todennäköistä kuin oletin.
On vieläkin epätodellinen olo, fyysisesti olo on aika surkea, ja väsyttää hirveästi. Jo valmiiksi vähän hirvittää miten kertoa sukulaisille, joko he arvaavat että on vahinko tai sitten pitävät meitä ihan idiootteina kun tehdään lisää lapsia nyt just. Mitenköhän yleensä, voiko sen sanoa ääneen että kierukasta huolimatta tuli raskaaksi ja raskaus jatkui. Tarkoitan että onko se väärin lasta kohtaan, että kaikki tietää hänen olevan vahinko, vai olisiko päinvastoin hyvä puhua että yllätysraskaus ja jokseenkin "ihme" kaikkine sattumineen ja yksityiskohtineen joita en nyt tässä avaa... En tiedä yhtään mitä ajatella.