Lue keskustelun säännöt.
Puolison elatusvelvollisuudesta... onko mielestänne oikein?
01.08.2013 |
Minun tuloni Kelalta (kotihoidontuki+lapsilisä+asumistuki) ovat yhteensä noin 880 euroa + se, mitä mies raaskii antaa omasta pussistaan eli parhaimmillaan 200-350 euroa kuukaudessa riippuen pakollisista laskuista. Lisäksi minulla on vuosien aikana kertyneitä säästöjä noin 8000 euroa. Miehen tulot ovat noin 1200 euroa kuukaudessa.
Minä maksan joka kuukausi 1000 euron vuokran omalta tililtäni + mahdollisesti sähkölaskun + kotivakuutuslaskun + internetin + oman puhelinlaskuni...
Mies osallistuu perheen elatukseen kustantamalla kaikki meidän taloudessamme tarvittavat ruoat, arvo omien sanojensa mukaan noin 450 euroa + se raha, minkä hän antaa minulle (200-350 euroa), jotta saan maksettua vuokran + muut laskut + hieman sekalaista shoppailurahaa loppukuukaudeksi. Kun mieheni antaa minulle piheimmillään rahaa 200 euroa, niin minulle jää shoppailuvaraa alle 100 euroa kuukaudessa, jos yritän olla ottamatta säästöistäni mitään. Siitä minun pitäisi kustantaa kaikki henkilökohtaiset hygieniamenot ja yhteisen lapsemme kulut. Toki minulla on shoppailuvaraa, kun otetaan huomioon minun säästöni. Koen ongelmaksi ja epäkohdaksi sen, että mies käyttää minun säästöjen määrää verukkeena sille, ettei hänen tarvitse antaa minulle enemmän käyttörahaa ja hänen pitää säästää rahaa myös paria omaa lastaan varten toisaalla.
Sen lisäksi, että hän antaa minulle noin naurettavan pienen summan osallistuakseen vuokran ja muiden yhteisten menojen maksuun, hän muistuttaa aina siitä, miten ruoan hankkiminen on se hänen velvollisuutensa, jonka hän hoitaa 100 % samoin kuin minä hoidan vuokran ja muiden laskujen maksun omasta puolestani. Mutta se summa, minkä hän käyttää yhteensä perheen hyväksi (ruoka + minulle annettava "almu") on selvästi alle 880 euroa, jonka minä saan Kelalta omaa tuloa...
Kysymykseni on: kuulostaako reilulta? Usein mies nuukuuksissaan syyllistää minua siitä, että lapsemme vaippoihin menee niin paljon rahaa (yksi paketti maksaa noin 15 euroa). Olen jo nyt miehen narinan takia vähentänyt vaippojen vaihtoa max 3-4 kertaa päivässä. Usein sama vaippa, joka on ollut lapsen päällä iltayhdeksästä lähtien yön yli on päällä vielä klo 14 seuraavana päivänä, koska odottelen, että hän kakkisi ja sillä tavalla säästäisimme edes yhden vaipan, ettei tarvitsisi kuunnella miehen valitusta siitä, että taas meni yksi vaippa hukkaan, jos yksi vaippa on päällä vain tunnin tai pari. Mies uhkasi eilen tai toissapäivänä viimeksi, että hän ei sitten osta ensi kuussa yhtään vaippapakettia (15 euroa), jos hän joutuu antamaan minulle peräti 300 euroa. Maksan aina laskut ajallaan. Pystyn siihen, koska minulla on sitä omaa säästöarsenaalia sen verran. Sitten mietin, että lähettääkö mies minulle viikon tai pari sisällä siitä sen 200 euroa vai olisiko niin antelias, että antaisi 300-350 euroa. Olin monttu auki, kun viimeksi antoi vain 200 euroa, mutta kai minun pitäisi olla ymmärtäväinen vaimo, koska hän on ollut nyt muutaman viikon ajan työttömänä, mutta työt jatkuu pian.
Miehelle on ihan turha puhua tästä asiasta. Hän jankuttaa, että hän "osallistuu vuokran maksuun ostamalla meille ruoat kokonaisuudessaan ihan niinkuin minä osallistun ruoan ostamiseen maksamalla vuokran". Eihän tuossa ole mitään tolkkua. :D Ei tajua sitä, että ei sillä ruoan ostamisella ole mitään tekemistä vuokran maksun kanssa, mutta hänen mielestään se, että hän ostaa ruokaa on yhtä kuin se, että hän maksaa vuokraa. En tiedä, mikä "sossulainen" filosofia ja rahanvääntelyajatuskuvio tuossa on taustalla, että hän kuvittelee saman ruokaan menevän rahan olevan myös rahaa vuokran maksua varten... Se, että hän ostaa meille ruoat ei tuo minun tilille yhtään lisää rahaa vuokran maksuun. Lisäksi vuokra + muut laskut on arvoltaan enemmän kuin se, mitä hän ostaa ruokaa ja antaa minulle "almua".
Ilmeisesti se on vaan niin, että mies odottaa, että hän maksaa minulle sen 880 euron päälle vaan sen 200 euroa, jotta saan maksettua vuokran + ehkä jonkun yksittäisen laskun... Sen jälkeen minun pitäisi elää koko loppukuukausi omista säästöistäni?
Sitten, jos minä shoppailen vaatteita itselleni ja meidän lapselle, niin se on usein tuhlaamista. Mies ei kustanna mitään lapsen vaatteita. Ajattelen mielessäni, että kustannan nuo vaateostokset niillä säästöilläni.
Ehkä tuo 8000 euron säästöarsenaali kuulostaa isolta summalta, mutta äkkiäkös tuonkin saa tuhlattua, jos mies pistää kukkaron nyörit kokonaan kiinni ja jättää minut oman onneni nojaan lähtemällä moneksi kuukaudeksi ulkomaille. Ei olla toimeentulotukiasiakkaita, koska mies on töissä ja minulla on noita säästöjä, joten tullaan omillamme toimeen. Mielestäni mies ei kuitenkaan osallistu näihin yhteisiin kuluihin tarpeeksi vai olenko minä vaan oikeasti niin hirveä ihminen kuin mies antaa ymmärtää, kun syyllistää minua siitä, että vaadin häneltä lisää rahaa, kun hänellä on ne pari muutakin lasta, joiden elättämiseen hänen pitäisi osallistua.
Tekisi mieli valittaa johonkin sossuun tai muulle instassille, että joku ulkopuolinen laskisi, mikä meidän tapauksessa olisi kohtuullinen määrä osallistua toisen elättämiseen puolin ja toisin, kun kuitenkin lain mukaan se olisi pakko. Tympii tämä jatkuva rahan anelu kuukausibudjetin tekoa varten ja se, että mies vetoaa aina minun säästöjen määrään. Tuntuu siltä, että mies ei ota tuota omaa elatusvelvollisuuttaan yhtään vakavasti, koska pärjäisin jonkun aikaa ilman häntäkin... Pitää kai ajatella positiivisesti, että periaatteessa minun ei tarvitse käydä sentään ruokakaupassa. Pitäisikö ajatella niin, että mies maksaa puuttuvan osan "luonnossa" käymässä kaupassa ja kantamalla ruoat kotiin? Pitäisikö minun peräti maksaa miehelle palkkaa siitä vaivasta? :D
Kommentit (55)
Kannattaisko ap ihan ensiksi hoitaa ehkäisy kuntoon, ettei tule tuohon soppaan enää neljättä (?) lasta elätettäväksi, kun ettette pysty huolehtimaan entisistäkään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oletko ap aikuinen? Jos olette sopineet laskujen ja maksujen jaon noin niin se on miehen oman taloudellisuuden varassa kuinka paljon hänellä menee ruokaan rahaa. Myöskin niin että jos miehellä on huonommat tulot kuin sinulla niin hän tietysti maksaa vähemmän kuukausittaisista menoista.
Mua hämmästyttää se, että teillä on lapsiakin jo ja silti pitää miettiä kuka maksaa ja mitäkin.
[quote author="Vierailija" time="01.08.2013 klo 19:58"]
Pidä ap huoli että jos menet takaisin töihin ettet siltikin joudu maksamaan yksin kaikkea, mies kun voi vedota sitten että sinulle jää nyt enemmän käteen ja laittaa sinut yksin maksamaan kaiken!
[/quote]
Näinhän naisetkin tekee!!!
Raskas teksti lukea, ja varmaan tarkoituksella. Ap:n tulot siis kaikkineen 880 e/kk+miehen antamat 200-350 e/kk, miehen tulot 1200 e/kk ja mies maksaa tälle Ap:lle lisäksi sitten ruoat 450 e/kk. Mistä rahoista??? Ap:lla on maksettavana 1000 e/kk vuokra. Ap:lla on säästöjä 8000 e. Kummallisen sekava kirjoitus. Ja shoppailua haikailee tää Ap vain. On kyllä ihmeellistä sakkia, onneksi ei tarvitse enää miettiä tätä enempää :D
Vaikuttaa siltä, että miehesi ei osallistu teidän yhteisten lastenne elatukseen tasapuolisesti. Mitä arvelet, kuinka kauan jaksat tätä menoa? Minä jaksoin ihan liian kauan oman mieheni nuukailua perheen elatuksessa. En jaksa enää kertoa kaikkea, mitä hän vielä väitti syyllistäessään minua tuhlariksi. No, ehkä sen kerron, että hän väitti elättävänsä minutkin, vaikka kävin töissä ja toin palkkani yhteistilille. Hän ei pystynyt myöntämään itselleen, että rahat olisivat riittäneet mainiosti, mikäli hän olisi lakannut syytämästä niitä omiin kalliisiin harrastus- ym. menoihinsa.
Älä vain alistu tuollaiseen menoon. Mieti, miten paljon helpompaa elämäsi olisi, kun voisit käyttää omat rahasi itse eikä tarvitsisi riidellä mokoman äkäpussin kanssa joka sentistä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tää ei oo Porvoossa. En tiedä, mihin ja miten paljon mies käyttää oikeasti rahaa, koska hän ei harrasta ollenkaan budjetointia. Ei voi siis omien sanojensa mukaan sanoa tarkalleen, miten paljon kuluttaa rahaa mihinkin. Aina kuukauden alussa vetää tilin tyhjäksi ja maksaa kaiken käteisellä, vaikka hänellä olisi Visa Electron -korttikin. Miehen tiliotteet ovat siis mitään sanomattomia. Rahaa tulee ja rahaa menee. Mihin raha menee, se on arvoitus. Ei se sanoisi, mihin sitä rahaa menee ja miten paljon vaikka kysyisi, koska hänellä on raivostuttava tapa olla vastaamatta mihinkään kysymykseen, jos sattuu sille päälle, minkä koen henkiseksi väkivallaksi. Saan puhua ja raivota niin paljon kuin lystään. Mies vaan pukee vaatteet päälleen ja menee menojaan ja tulee takaisin kuin ei olisi mitään tapahtunutkaan. Kun hän on päättänyt, että se on 200 tai 300 tässä kuussa, niin se on sitten. Minä sen sijaan tiedän sentilleen, koska kirjaan kaikki tulot ja menot ylös ja tiedän, onko budjettini tasapainossa. Yleensä budjettini ylittyy miehen almuista huolimatta kuukausittain parin sadan euron verran, joten se menee sitten omista säästöistäni.
Ei tuo mies varmasti suostuisi mihinkään roolien vaihtoon, koska tyhmähän se olisi, jos maksaisi enemmän kun voi maksaa vähemmänkin. :D
Ja pitäähän sen miehen jemmata rahaa, jos meinaa lähteä ulkomaillekin ennalta määrittelemättömäksi ajaksi. Jännitystä siinäkin asiassa, ettei ole tietoa, milloin mies tulisi takaisin vai tulisiko ollenkaan. Huoh!
Ärsyttää jo etukäteen ajatella sitä, jos ja kun palaan töihin ja lapsi joutuu päiväkotiin, että kenenkähän vastuulle ne päiväkotimaksutkin lopulta jää, vaikka mies on alustavasti sanonut osallistuvansa siihen ja tähän, mutta tää mies nyt vaan puhuu kaikkea ja sitten unohtaa, kun tulee tositilanne...
Luulen, että mies voisi vedota kaikenlaisiin omiin menoihinsa, mitä hänellä on ollut ja tulee olemaan jatkossa, että miksi hänen maksukykynsä on niin pieni. Ja onhan minulla nuo säästöt, vaan miten kauan... Olen laskeskellut, että ehkä oikein nuukasti eläen nuo säästöt riittäisi minulle vuodeksi tai kahdeksi eteenpäin.
Arvaatte varmaan, että ero on käynyt mielessä tämän ja monen muun syyn vuoksi, mutta sitten pahimmassa tapauksessa mies voisi sille päälle sattuessaan vaatia minulta puolta omaisuutta, kun olin niin tyhmä, etten varmistanut, että mies suostuu allekirjoittamaan avioehdon. Ei allekirjoittanut, häät painoi päälle ja sen jälkeen ei enää suostunut.
Olen sanonut miehelle, että jos minulla ei olisi noita säästöjä ollenkaan ja joutuisin pärjäämään vain nykyisillä kuukausituloillani (880 euroa) ja maksamaan siitä 1000 euron vuokran + muut laskut + mitä muuta tarvitsen henkilökohtaisesti, niin ottaisi enemmän vastuuta, mutta joskus tulee narinaa siitäkin, jos käyn shoppailemassa ja törmäämässä rahaani shampooseen, hoitoaineeseen, vartalovoiteisiin, terveyssiteisiin yms. Ei kauheasti innosta käydä suihkussakaan, kun pesen rahaa kankkulan kaivoon. Shampoot ja muut kestää pidempään kun käy harvemmin suihkussa. Pari kertaa viikossa riittää. Kampaajallakaan en ole käynyt vuoteen. Ihan turhaa sekin, mutta olen oppinut leikkamaan itse hiusten latvat Youtube-videoiden opastamana...
ap
Eli mies maksaa yhteisistä menoista 450 euroa ja antaa lisäksi sinulle noin 300 euroa? Hänelle jää tuon jälkeen noin 550 euroa. Miinus kahden lapsen elarit yht. 300. Jää 150 euroa. Ei se mieskään nyt tuolla rahalla kovin hummaa... mutta reilua olisi käyttää kaikki perheeseen, kun olette niin pienituloisia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onko sinulla paljon sitä omaisuutta? Siis sitä, mistä mies voi vaatia puolet?
No, ei ole sossun eikä Kelan ongelma, jos kaksi aikuista ihmistä, jotka ovat vielä lapsenkin väsänneet, eivät osaa sopia keskenään rahankäytöstä suhteessa tuloihin ja menoihin. Lähtöoletus kuitenkin on, että kun kaksi ihmistä menee avio/avoliittoon, heistä tulee yksi ruokakunta/talous. Jos ruokakunnan yhteiset tulot eivät riitä, niin ruokakunta voi saada erilaisia tukia ja avustuksia, mutta se, että mies ei anna riittävästi rahaa vaimolle ja vaimo vinkuu apua sossuilta, ei ole yhteiskunnan asia vaan yhden talouden oma asia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Siis jos summataan kaikki yhteen, niin nyt on kysymys 50 eurosta kuukaudessa? Jos siis pidetään keskiarvona, että mies antaa sinulle 300€/kk.
Sulla jää n.100 shoppailuun ja miehellä 150€. Ja sun nyt pitäisi saada se viiskymppiä itsellesi.
Pankaa riita poikki ja mies antaa sulle 325 joka kuukausi. Tai sitten otat sen 25€ omalta säästötililtäsi. En pidä sitäkään kohtuuttomana, koska olet valinnut olla pois työelämästä.
Mitähän rahoja sä ap ajattelit sen miehen oikein piilottelevan? Sen tulot on pienet ja niistäkin se maksaa ruuat ja antaa sulle rahaa. EI sille jää enää tuhlattavaa eikä piilotettavaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Joo, mä yritän tässä miettiä kans sitä miehen näkökulmaa. Onhan se hänen palkkansa pieni ja hänelläkin suuret menot, varmaan suuremmat menot kuin minulla.
Asumme kolmiossa ja vuokra on nyt noin 1000 euroa. Kun muutettiin tähän, vuokra oli ihan kohtuullinen, mutta vuokraa on korotettu reilusti sen jälkeen, kun ovat tehneet erilaisia remontteja ja parannuksia.
Mies itse tuhlaa joskus liikaa rahaa ruokaan hamstraamalla kerralla liikaa yhtä ja samaa sorttia. Olen sanonut, että jos on niin tiukkaa, niin voisi vähentää sitä ruoan hamstraamista. Ei tarvita esimerkiksi jatkuvasti vähintään 30 purkkia tomaattimurskaa varastoon, vaikka sitä meneekin jatkuvasti. Tai 10 kappaleen banaaninippua, kun ei kukaan tässä talossa ehdi syödä niitä parissa päivässä ja sen jälkeen talo on täynnä banaanikärpäsiä ja pöydällä vaan mustia löysiä banaaneja, jotka joutavat suoraan roskikseen. Tosi hienoa, että mies huolehtii siitä, että talossa on aina tarpeeksi ruokaa, mutta joku kohtuus pitäisi löytyä. Toisaalta joissain ruoka-aineissa kuten maidossa mies haluaa pihistellä. Mies ostaa kyllä maitoa ja lapsi saa juoda sitä niin paljon kuin jaksaa, mutta jos minä erehdyn käyttämään päivässä vaikka yhden purkin liikaa maitoa itse, niin tulee sanomista... Jos olen juonut jo kaksi lasillista maitoa ja mies on siinä vieressä, niin pelkään, että se sanoo siitä jotain... Samoin pakastevihanneksissa mietin, että uskallanko laittaa miehen nähden johonkin ruokaan enemmän kuin puoli pussillista pakastevihanneksia vai onko se liikaa. Joskus jos mies tekee jotain kastiketta, niin sitäkin se on alkanut säännöstellä, että sitä saisi ottaa perunoiden tai riisikeon päälle korkeintaan yhden ruokalusikallisen verran... Jos olen syönyt sitä hyvällä ruokahalulla päivän mittaan, niin mies on kotiintultuaan saattanut käydä heti ensimmäiseksi vilkaisemassa jääkaappiin, että miten paljon kastiketta on jäljellä. Nakkeja saa käyttää yhteen ruokaan korkeintaan 4 tai 5 eli puoli pakettia... Jos jääkaapissa on jotain homeisia tomaatteja, niin minä en saa heittää niitä pois. Jos erehdyn heittämään, niin mies alkaa huutaa, että miksi olen heittänyt ne pois. Mies syö siis homeiset tomaatitkin eikä ole moksiskaan... Joskus tuo miehen nuukailu menee ihan överiksi. Hamstrataan hirveä kasa ruokaa, joka homehtuu kaappeihin ja sitten sitä ei raaski heittää roskikseen... Ostaa viimeisen päiväyksen maitotuotteita 5-10 kappaletta ja niitä pitäisi käyttää vielä viikon tai kahdenkin päästä ja mies vaan ärähtää "ei niissä ole mitään vikaa!" Ei ole vikaa, vaikka täynnä homepilkkuja. Ei ole vikaa, koska onhan se ollut sentään jääkaapissa ties miten kauan... :/
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No tiedät itsekin, ettei kuulosta normaalilta.
Vileä sinulla on kuitenkin vastaamata siihen, että kuinka paljon sinulla sitä omaisuutta on? Millaisista omaisuuksista on siis kyse?
Pidä ap huoli että jos menet takaisin töihin ettet siltikin joudu maksamaan yksin kaikkea, mies kun voi vedota sitten että sinulle jää nyt enemmän käteen ja laittaa sinut yksin maksamaan kaiken!