Lue keskustelun säännöt.
Kaikki jotka sanovat että työttömän pitäisi ottaa työtä vastaan kauempaakin, oletteko ajatelleet lainkaan tätä?
08.08.2020 |
Mitä kauempana työpaikka on, sitä enemmän autolla joutuu ajaa, ja sitä nopeammin se kuluu loppuun (ja tarvitsee tehdä huoltoja yms.)
Jos työpaikka on 100km päässä, niin joka päivä tulee n. 2,5h ajoa ja 200km mittariin. arkiviikossa 12,5h ja 1000km. Vuodessa 48 viikkoa töihin ajoa kun miinustaa 4 viikon lomat. Eli 48 000km PELKÄSTÄÄN TYÖAJOA vuodessa...ja ratin takana istut 600 tuntia.
Siihen vielä muut ajot päälle, niin ollaan heittämällä 55 000 - 60 000 kilometrissä
Siinä ei auto montaa vuotta kestä, ja puhutaan vielä uudesta autosta (auton uutena ostaminen on todella kallista). Päälle tulevat polttiainekulut ja huollot vakuutuksien ja verojen lisäksi.
Jos lasketaan että auto kuluttaa satasella vaikka 7 litraa bensaa joka on tällä hetkellä noin 1.45e litra, niin 60000km maksaa 6090e.
Siis pelkästään vuoden bensat maksavat 6090e, ja tästä on 80% työmatka-ajoa josta ei oikein voi karsia.
Siinä sitten voi miettiä että paljonko sitä palkkaa pitäisi saada jotta tuo on kannattavaa toimintaa
Kommentit (91)
Minulla oli aikoinaan työpaikka 100km päässä. Rahaa kului matkaan ihan tolkuttomasti ja olin aivan poikki. Silloin lapsettomana sitä jaksoi hetken aikaa saadakseen työkokemusta, mutta perheelliselle tuo ei olisi mitenkään mahdollista. Olisi epäinhimillistä velvoittaa kukaan tuollaiseen työmatkaan pidemmäksi aikaa. Ja työttömyyttä on paljon ympäri Suomen. Työvoimapulaa on vain joillain spesifeillä aloiilla, joille pitäisi täsmäkouluttaa työttömiä nimenomaan sillä pulapaikkakunnalla tai lähimmässä kaupungissa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
On aivan turha esittää perusteluja, kun nämä työttömyydenvihaajat ovat niin sinnikkäästi omaa mieltään.
Ne, joilla on itsellä kiva 8h päivässä-työ ja iso palkka, kuvittelevat että kaikki voivat saavuttaa saman. Varsinkin jos kyseessä on joku kunnan virka, jossa ei paljon tarvitse palkkansa eteen tehdä. Kuitenkin kokevat olevansa oikeutettuja arvostelemaan muita. Jos joutuisivat työttömäksi, tuskin löytäisivät yhtään mitään, kun ei osaaminen päätä huimaa.
No, ainahan se on helppo arvostella toisten elämää ulkopuolelta.
Niin, silti mieluiten teen työtä ja säilytän ammatillisen tietotaitoni ja elän ihmisarvoista elämää, johon tarvitaan rahaa kuin jäisin työttömäksi.
Työmatka yli 100 km.
Mulla ei ole ajokorttia, mutta olen lähetellyt hakemuksia noin 250 kilometrin säteellä ja maininnut, että olen valmis muuttamaan työn perässä. Uskon, että palkkaavat mieluummin jonkun, joka asuu jo paikan päällä, mutta onpahan yritetty.
Vierailija kirjoitti:
On aivan turha esittää perusteluja, kun nämä työttömyydenvihaajat ovat niin sinnikkäästi omaa mieltään.
Ne, joilla on itsellä kiva 8h päivässä-työ ja iso palkka, kuvittelevat että kaikki voivat saavuttaa saman. Varsinkin jos kyseessä on joku kunnan virka, jossa ei paljon tarvitse palkkansa eteen tehdä. Kuitenkin kokevat olevansa oikeutettuja arvostelemaan muita. Jos joutuisivat työttömäksi, tuskin löytäisivät yhtään mitään, kun ei osaaminen päätä huimaa.
No, ainahan se on helppo arvostella toisten elämää ulkopuolelta.
Kunnan virka - iso palkka -harvinainen yhdistelmä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mulla ei ole ajokorttia, mutta olen lähetellyt hakemuksia noin 250 kilometrin säteellä ja maininnut, että olen valmis muuttamaan työn perässä. Uskon, että palkkaavat mieluummin jonkun, joka asuu jo paikan päällä, mutta onpahan yritetty.
Kannattaa parantaa työllistymismahdollisuuksia ja sanoa, että paikkakunnalla on ennestään tuttuja tai, että se on menneisyydestäsi sinulle tuttu paikkakunta.
Vierailija kirjoitti:
Minulla oli aikoinaan työpaikka 100km päässä. Rahaa kului matkaan ihan tolkuttomasti ja olin aivan poikki. Silloin lapsettomana sitä jaksoi hetken aikaa saadakseen työkokemusta, mutta perheelliselle tuo ei olisi mitenkään mahdollista. Olisi epäinhimillistä velvoittaa kukaan tuollaiseen työmatkaan pidemmäksi aikaa. Ja työttömyyttä on paljon ympäri Suomen. Työvoimapulaa on vain joillain spesifeillä aloiilla, joille pitäisi täsmäkouluttaa työttömiä nimenomaan sillä pulapaikkakunnalla tai lähimmässä kaupungissa.
On mahdollosta. Koettu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itse olen se, joka otti työtä kauempaa lasten ollessa lukioiässä. Olisin saanut ihan ok paikan sellaisesta paikasta, mihin pääsi junalla, lasten ollessa alakouluikäisiä, vanhin 11, mutta ei sielläkään olisi päiväseltään jaksanut käydä. Ongelma oli se, että mies teki paljon reissutöitä, joten lapset olisi pitänyt saada säännölliseen hoitoon jopa viikoksi kerrallaan. Esikoisen hyvän erityisluokan takia emme olleet halukkaita vaihtamaan koulua, muiden kohdalla se ei olisi varmaan ollut ongelma. Hänellä ekaluokan ope ei ollut hyvä, sitten vaihtui ja halusimme pitää arteesta kiinni, luokka oli myös rauhallinen, lähinnä asperger- ja dysfasialapsia, omamme jälkimmäinen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niin?
Moni kulkee töihin Turusta Helsinkiin. Onnibussi n 25€ päivä. Mielummin kuin on työttömänä. Ja silti jää enemmän käteen kuin työttömänä. Joka aamu klo 5.30 bussi täynnä samoja tyyppejä. Ja illalla klo 20 on kotona taas.Pitää kyllä tykätä työstään että viitsii tuollaista. Eihän tuossa jää mitään vapaa-aikaa. Ei jää kyllä rahaakaan, 125e viikossa työmatkakuluja. Ei tuota verottajakaan hyväksy työmatkakulujen vähennyksiin.
Miksei hyväksyisi?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Yk:n Ihnisoikeuksien julistuksen mukaan
jokaisella ihmisellä on oikeus saada tehdä sitä työtä mitä haluaa jne
Suomi on myös sitoutunut kyseiseen julistukseen.
Kuitenkaan Suomi ei noudata sitä monessa kohdassa, mikä on suuri häpeä
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On aivan turha esittää perusteluja, kun nämä työttömyydenvihaajat ovat niin sinnikkäästi omaa mieltään.
Ne, joilla on itsellä kiva 8h päivässä-työ ja iso palkka, kuvittelevat että kaikki voivat saavuttaa saman. Varsinkin jos kyseessä on joku kunnan virka, jossa ei paljon tarvitse palkkansa eteen tehdä. Kuitenkin kokevat olevansa oikeutettuja arvostelemaan muita. Jos joutuisivat työttömäksi, tuskin löytäisivät yhtään mitään, kun ei osaaminen päätä huimaa.
No, ainahan se on helppo arvostella toisten elämää ulkopuolelta.
Kunnan virka - iso palkka -harvinainen yhdistelmä.
Vain jos on oikea puoluekirja ja sopivasti joustava moraali.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Muutto lähemmäs työpaikkaa, kulku julkisilla?
Milläs meinasit kulkea syrjäseudulle jossa kulkee 3x päivässä bussi? Ja luultavasti pitää käyttää useampaa kulkuvälinettä kulkemiseen, vaihtoja matkan varrella.
Kummasti pk-seudulla asuvilla on luulo että joka paikkaan menee ovelta ovelle bussiMatka-aika vähintäänkin tuplaantuisi. Se onkin kiva käyttää 5 tuntia matkoihin joka työpäivä
Pääkaupunkiseudun ulkopuolella asuvilla ihmisillä on nähtävästi myös harhainen käsitys, että ihmiset pääsee bussilta ovelta ovelle. Asun itä-Helsingissä eikä koskaan ole ollut niin hyvä tuuri. Ensin kävellään bussipysäkille, bussilla ajetaan metrolle ja metrolta kävellään vartti töihin. Mulla menee parhaimmilaankin tunti yhteen suuntaan.
Ajan omalla autolla töihin 5 min suuntaansa. Pääkaupunkiseudun ulkopuolella. Tosin siinä ne mun työn hyvät puolet sitten melkein onkin.
Edellinen työpaikkani oli 20 kilometrin päässä kotoani. Autottomana kuljin töihin bussilla. Kun aloitin töissä, bussi kulki suht hyvin ja matkaan meni yhteen suuntaan 50 min. Melko pian vuorot kuitenkin muuttuivat nykyisenlaiseksi, eli jouduin menemään kahdella bussilla ja lisäksi kävelemään melko pitkän matkan ja odottelemaan linjojen välissä. Ehtiäkseni aamuvuoroon 7.00 töihin, joudun heräämään 4.15. Ja kun iltavuorot loppuivat 22, olin kotona 23.45. Siinä ei paljon unta ehdi saada, varsinkaan illasta aamuun vuoroissa. Kolme vuotta jaksoin, sitten oli pakko lopettaa. Onneksi sain melko pian töitä paremmalta etäisyydeltä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Edellinen työpaikkani oli 20 kilometrin päässä kotoani. Autottomana kuljin töihin bussilla. Kun aloitin töissä, bussi kulki suht hyvin ja matkaan meni yhteen suuntaan 50 min. Melko pian vuorot kuitenkin muuttuivat nykyisenlaiseksi, eli jouduin menemään kahdella bussilla ja lisäksi kävelemään melko pitkän matkan ja odottelemaan linjojen välissä. Ehtiäkseni aamuvuoroon 7.00 töihin, joudun heräämään 4.15. Ja kun iltavuorot loppuivat 22, olin kotona 23.45. Siinä ei paljon unta ehdi saada, varsinkaan illasta aamuun vuoroissa. Kolme vuotta jaksoin, sitten oli pakko lopettaa. Onneksi sain melko pian töitä paremmalta etäisyydeltä.
Mikä siis esti hankkimasta auton?
Nyt vähän jäitä hattuun. Mitä tiedätte pitkästä työmatkasta todellisuudessa? Mieheni on 150 kilometrin päässä töissä. Ei todellakaan kulje päivittäin, vaan hänellä on asunto työpaikkakunnalla. Kun vakituinen asunto on yli 100 kilometrin päässä työpaikasta, saa veroedun työpaikkakunnan vuokra-asuntoon. Veroetu on maks 450 euroa/kk. Veroprosentti on tuon veroedun ja työmatkavähennysten vuoksi aika pieni, ainakin verrattuna siihen, kun oli palkaltaan samantasoisessa työssä kotipaikkakunnalla.
Vierailija kirjoitti:
Mä en ymmärrä tätä, että ihmiset ei ajattele asioita eteenpäin. Tulevaisuuden kannalta aina parempi ottaa se työ VAIKKA siitä jäisi käteen vähemmän kuin tuista. Kun on jossain jo töissä, on paljon helpompi hakea muita töitä. Sitä paitsi, monissa töissä tienaa paljon enemmän, kuin aloittajan esimerkissä, joten rahaa jääkin käteen matkakulujen yms lisäksi. Ja jokainen työssäkäyvähän tähtää siihen tulotason nousuun, kun työkokemusta karttuu ja on mahdollista edetä urallaan.
Uskottelin itse itselleni 15v juuri nuin. Kunnes tajusin että ei se ihan oikeasti nuin mene. Lopetin työt ja saan työttömänä n. 85% siitä mitä töissä ja olen paljon onnellisempi.
Olen muuttanut työn perässä työttömänä. Se on erittäin kallista ja henkisesti raskasta kun ei ole läheisiä tai ystäviä lähettyvillä. Pelkkä työpaikka. Enää ei ole ollut varaa muuttaa työn perässä eikä voimavaroja.
Monesti ns julkista liikennettä ei ole ollut, jotta sillä voisi kulkea töihin.
Osalla on lapsia ja puoliso tai jotkut hoitavat läheisiään, jolloin muuttaminen ei ole vaihtoehto.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Edellinen työpaikkani oli 20 kilometrin päässä kotoani. Autottomana kuljin töihin bussilla. Kun aloitin töissä, bussi kulki suht hyvin ja matkaan meni yhteen suuntaan 50 min. Melko pian vuorot kuitenkin muuttuivat nykyisenlaiseksi, eli jouduin menemään kahdella bussilla ja lisäksi kävelemään melko pitkän matkan ja odottelemaan linjojen välissä. Ehtiäkseni aamuvuoroon 7.00 töihin, joudun heräämään 4.15. Ja kun iltavuorot loppuivat 22, olin kotona 23.45. Siinä ei paljon unta ehdi saada, varsinkaan illasta aamuun vuoroissa. Kolme vuotta jaksoin, sitten oli pakko lopettaa. Onneksi sain melko pian töitä paremmalta etäisyydeltä.
Mikä siis esti hankkimasta auton?
Tai kimppakyyti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Edellinen työpaikkani oli 20 kilometrin päässä kotoani. Autottomana kuljin töihin bussilla. Kun aloitin töissä, bussi kulki suht hyvin ja matkaan meni yhteen suuntaan 50 min. Melko pian vuorot kuitenkin muuttuivat nykyisenlaiseksi, eli jouduin menemään kahdella bussilla ja lisäksi kävelemään melko pitkän matkan ja odottelemaan linjojen välissä. Ehtiäkseni aamuvuoroon 7.00 töihin, joudun heräämään 4.15. Ja kun iltavuorot loppuivat 22, olin kotona 23.45. Siinä ei paljon unta ehdi saada, varsinkaan illasta aamuun vuoroissa. Kolme vuotta jaksoin, sitten oli pakko lopettaa. Onneksi sain melko pian töitä paremmalta etäisyydeltä.
Mikä siis esti hankkimasta auton?
Raha.
Pääkaupunkiseudun ulkopuolella asuvilla ihmisillä on nähtävästi myös harhainen käsitys, että ihmiset pääsee bussilta ovelta ovelle. Asun itä-Helsingissä eikä koskaan ole ollut niin hyvä tuuri. Ensin kävellään bussipysäkille, bussilla ajetaan metrolle ja metrolta kävellään vartti töihin. Mulla menee parhaimmilaankin tunti yhteen suuntaan.