Lue keskustelun säännöt.
Alaluokkaisuudesta huolestuvat ja huolehtivat eniten ne
28.07.2013 |
Joilla itsellä on riskiä tulla luokitelluksi sillä tavalla. Jos tämmöistä riskiä ei ole, ei ole niin merkityksellistä, mitä vaatteita lapselleen vaikka sieltä henkkamaukasta ostaa, tuleeko välillä käytyä tarjoustalossa, vapaavalinnassa - tai mitä nyt ylipäätään lapselleen ostaa. Ulkovaatteitakin tulee sitten ostettua käyttötarpeen mukaan, ei niin, että erilaiset tec-vaatteet ostetaan jälleenmyyntiarvoa tai blogikivia varten.
Pikkumaisinta kyttäämistä on niillä suht pienituloisilla, joille on tärkeä erottua naapurissa asuvista pienituloisista. Näiden kesken on ihan tosi tärkeää, että mennäänkö sinne lähiprismaan lasten kanssa niin, että heillä on päällä takit vs haalarit ja onko kenties talvella jalassa pässinpökkimät luomuvillaleggarit vai toppikset.
Kommentit (35)
Sukulaiset ja heidän tutkintonsako sitten on omaa ansiota? Kertoo paljon, jos ihmistä arvostaa sen perusteella, keitä hänen sukulaisensa ovat eikä sen perusteella, mitä ihminen itse on. Pinnallisuuden huippu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="28.07.2013 klo 11:23"]
Olen samaa mieltä kanssasi, ap! Jostain syystä merkkivaatteita, isoin kirjaimin, käyttävät köyhimmät ystäväni.
[/quote]
Niin tässä on nimenomaan kyse siitä, että ketkä ovat huolestuneita tällaisesta mahdollisesta alaluokkaan kuulumisesta ja ketkä eivät. Esimerkiksi meidän perheellä on ihan OK tilanne monessakin suhteessa, enkä ole koskaan juuri uhrannut ajatusta sille, teenkö lasteni tai omassa pukeutumisessa "oikeita" valintoja, jotta en "kuuluisi alaluokkaan".
ap
[quote author="Vierailija" time="28.07.2013 klo 12:14"]
Sukulaiset ja heidän tutkintonsako sitten on omaa ansiota? Kertoo paljon, jos ihmistä arvostaa sen perusteella, keitä hänen sukulaisensa ovat eikä sen perusteella, mitä ihminen itse on. Pinnallisuuden huippu.
[/quote]Ei se ole omaa ansiota, mutta valitettavan usein oma kasvuympäristö määrittää sen, kuka on. Suomessa agraariyhteiskunta on vielä niin lähellä, että oma tausta voi olla hyvinkin maalainen. Kuitenkin maallakin on perheiden kesken runsaasti eroja, vaikka perheenjäsenet olisivatkin nykyisen mittapuun mukaan "kouluttautumattomia". Jos esimerkiksi omat isovanhemmat ovat olleet vaikkapa kylän suurimpia tilallisia, joiden kotona on pidetty kirjastoa, perivät lapset ja lapsenlapsetkin helposti sen tunteen, että ovat paikallista sivistyneistöä. Lapset ovat sitten ehkä käyneet vaikka emäntäkoulua - se on saattanut olla paikkakunnan ja lähiseudun paras opinahjo.
Mä en nyt pääse ihan kiinni siihen, mitä 14 ajaa takaa. Eikö omilla ansioilla ole mielestäsi mitään merkitystä. Kai se oma tutkinto kertoo omista ansioista enemmän kuin jonkun edesmenneen sukulaisen?
[quote author="Vierailija" time="28.07.2013 klo 13:59"]
Mä en nyt pääse ihan kiinni siihen, mitä 14 ajaa takaa. Eikö omilla ansioilla ole mielestäsi mitään merkitystä. Kai se oma tutkinto kertoo omista ansioista enemmän kuin jonkun edesmenneen sukulaisen?
[/quote]
Mutta kun kyse ei ole vain ansioista, ei kukaan tyhjästä itseään luo. Ajatteletko itse, että "omia ansioita" on vain tietyn luokan edustajilla?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En ajattele, että omia ansioita on vain jollakin luokalla. Kummastelen sitä, että joku luokittelee ihmisiä sen perusteella, ettei näiden isoäideillä ole akateemista tutkintoa (harvalla kovin iäkkäällä naisella on). Siitä huolimatta ihminen voi olla itse koulutettu, vaikkei vanhemmat tai isovanhemmat sitä ole.
Esimerkiksi suusten ikäluokkien mennessä opiskelemaan suuri osa heistä oli sukunsa ensimmäisiä ylioppilaita ja maalta muuttaneita ihan siitä syystä, että heidän vanhempiensa sukupolvessa korkea koulutus oli harvinaista. Sen sijaan opintolainojen ansiosta suuret ikäluokat saivat ihan toisenlaisen mahdollisuuden sosiaaliseen nousuun.
[quote author="Vierailija" time="28.07.2013 klo 11:56"]
Tulotasoa on usein käytetty yhtenä luokka-asemaa määrittävänä tekijänä, mutta se ei yksiselitteisesti riitä. Se ei myöskään ole aseman määrityksessä suinkaan tärkeimpiä tekijöitä.
Toki riippuu tulkinnasta, mitä tekijöitä tarkastellaan ja miten niitä painotetaan, mutta yleisesti linjaus on se, että esimerkiksi koulutus on tärkeämpi kuin tulotaso. Jos ajatellaan vaikka amispohjaista sähkömiestä ja filosofian maisteria (tai vaikka tohtoriakin), niin ensimmäisen tulotaso saattaa hyvinkin olla parempi. Mutta tuskin kukaan ajattelee, että myös luokka-asema olisi näin päin.
[quote author="Vierailija" time="28.07.2013 klo 11:38"]
"Eiköhän se ole enemmänkin koulutustaso, joka luokan määrää."
Joo, se on varmaan yksi mutta taatusti muitakin tekijöitä. Mä uskon että tulotaso on yksi tekijä. Miksi se ei olisi?
[/quote]
Mitä tulee ap:n väitteeseen, niin on todettua, että nimenomaan keskiluokka kokee fear of fallingia ja siksi aseman osoittaminen on niin tärkeää. Mitä ylemmässä luokassa ollaan, sitä harvemmin kiinnostaa yhtään. Onhan se ihan vitsikin, että nousukkaan täytyy osoittaa asemaansa ulkoisin keinoin.
[/quote]
Millä keinoilla sitä asemaa osoitetaan? Kuluttamalla ts. ostamalla tietynmerkkisiä vaatteita jne? Entä millä tavalla omaa luokka-asemaa ihan oikeasti nostetaan, vai voiko sitä nostaa? Olet sitä mitä lapsuudenaikainen perheesi on?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos yläluokkainen ostaa kallista tai kiinnittää huomiota merkkeihin, se on ihan oikein, kuuluu av-raadin tuomio. Jos alaluokkainen ostaa kallista, tai on erehtynyt rikastumaan, hän on nousukas ja ihmetys kuuluu, mitä hän oikein luulee olevansa. Suutari pysyköön lestissään.
Naapurini on hyvin koulutettu ja hyvässä työpaikassa. Hän ei ole koskaan ollut kiinnostunut ulkokultaisista asioista, paitsi nyt. Hän sai erityislapsen, jolla vähän kaikenlaista. Ulkomuodoltaan normaali, mutta puheessa, älyssä, käytöksessä ongelmaa. Lapsi ei itse ymmärrä mitään muodin päälle. Naapuri kuitenkin alkanut kilpavarustella lasta. Ostetaan muotivaatteet, ylihinnoitellut urheiluvälineet jne. Tämä siis johtuu siitä, että haluaa pönkittää lapsen asemaa. Lapsi on erityisluokalla. Ikävä katsoa vierestä, miten kasvatus unohtunut ja tilalle astunut lapsen oikkujen toteuttaminen, lapsen sääntöjen mukaan toimiminen ja tavaran/vaatteiden osto. Kyllä statusta voi yrittää nostaa materialla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="28.07.2013 klo 14:50"]
[quote author="Vierailija" time="28.07.2013 klo 11:56"]
Tulotasoa on usein käytetty yhtenä luokka-asemaa määrittävänä tekijänä, mutta se ei yksiselitteisesti riitä. Se ei myöskään ole aseman määrityksessä suinkaan tärkeimpiä tekijöitä.
Toki riippuu tulkinnasta, mitä tekijöitä tarkastellaan ja miten niitä painotetaan, mutta yleisesti linjaus on se, että esimerkiksi koulutus on tärkeämpi kuin tulotaso. Jos ajatellaan vaikka amispohjaista sähkömiestä ja filosofian maisteria (tai vaikka tohtoriakin), niin ensimmäisen tulotaso saattaa hyvinkin olla parempi. Mutta tuskin kukaan ajattelee, että myös luokka-asema olisi näin päin.
[quote author="Vierailija" time="28.07.2013 klo 11:38"]
"Eiköhän se ole enemmänkin koulutustaso, joka luokan määrää."
Joo, se on varmaan yksi mutta taatusti muitakin tekijöitä. Mä uskon että tulotaso on yksi tekijä. Miksi se ei olisi?
[/quote]
Mitä tulee ap:n väitteeseen, niin on todettua, että nimenomaan keskiluokka kokee fear of fallingia ja siksi aseman osoittaminen on niin tärkeää. Mitä ylemmässä luokassa ollaan, sitä harvemmin kiinnostaa yhtään. Onhan se ihan vitsikin, että nousukkaan täytyy osoittaa asemaansa ulkoisin keinoin.
[/quote]
Millä keinoilla sitä asemaa osoitetaan? Kuluttamalla ts. ostamalla tietynmerkkisiä vaatteita jne? Entä millä tavalla omaa luokka-asemaa ihan oikeasti nostetaan, vai voiko sitä nostaa? Olet sitä mitä lapsuudenaikainen perheesi on?
[/quote]
Suomi on siitä hyvä maa, että luokka-asemaa voi niin halutessaan nostaa opiskelemalla. Toki koulutuksella ja sivistyksellä on myös taipumus periytyä. Vaikka sitten siltä koulutetulta isoäidiltä asti.
Vaikka Suomessa "kaikki" voivatkin opiskella niin on tutkittu tosiasia, että koulutus periytyy, voimakkaammin äidin puolelta. Se gantin huppari ei riitä sivistykseen, vaikka sillä blogimainetta saakin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vaikka Suomessa "kaikki" voivatkin opiskella niin on tutkittu tosiasia, että koulutus periytyy, voimakkaammin äidin puolelta. Se gantin huppari ei riitä sivistykseen, vaikka sillä blogimainetta saakin.
Useilla merkkivaatteiden ostamisessa (esim. kalleimmat välikausi/toppapuvut ym.) ei ole mitään tekemistä statuksen kanssa. Ainakaan itselläni ei ole, ihan sama se on kuka lastani katselee. Sen sijaan minusta on aivan ihanaa ostella lapselle vaatteita ja olen sillä asenteella, että ostan omilla rahoillani omalle lapselleni vain parhaaksi katsomaani tuotetta. Esim. kulutus, vedenpitävyys ym.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pakko tarttua tuohon ap:n mainitsemaan Tarjoustalossa käymiseen:
Appivanhemmat ovat takuulla kaikkien AV-kriteerien mukaan ylempiluokkaisia(mm.perittyä rahaa ja sivistystä, ruotsinkielisiä) ja puheidensa perusteella vakiokauppa tuntuu kesäisin olevan Tarjoustalo, sellaienn kun löytyy kesäpaikan lähistöltä. :)
Sivistymätön moukka , joka on rikas, on sivistymätön moukka edelleen. Sivistynyt köyhä tai varakas on aina kuitenkin sivistynyt. Rahalla ei voi ostaa arvopohjaa, sukulaisia, isoäidin maisterintutkintoa tai muuta. Rahalla ei myöskään saa puhetapaa, asenteita, älykkyyttä ja käytöstapoja. Eikä tyytyväisyyttä omaan elämäänsä jos tuntee koko ajan jäävänsä jostain paitsi eli on kateellinen. Kateellisuus paljastaa aina pikkusieluisuuden, joka on sivistyksen pahin este. Rahalla saa kyllä kirjoja mutta ne pitäisi myös lukea, on hienoa jos sen voisi aloittaa jo alle kouluikäisenä hyvän kotikirjaston parissa.