Koetko ensisijaisesti olevasi suomalainen, eurooppalainen vai maailmankansalainen?

Vierailija kirjoitti:

Vaikka minulla on suomalainen suku, suomalaiset vanhemmat ja olen Suomessa syntynyt tunnen itseni saksalaiseksi, koska asuin siellä yli 40 vuotta. Maailmankansalainen en edes haluaisi olla, mitä järkeä siinä olisi. Lähinnä seuraavaksi eurooppalainen. Italiassa asun jo 15 vuotta. Suomalaiseksi en osaa identitöityä enää ollenkaan kun suomalaiset ovat niin erilaisia kuin mannereurooppalaiset. 

 

Miksi te kaikki ympäriinsä hiihtelijät olette sitten kuitenkin pesiytyneet joukolla tänne vauvapalstalle. Menkää omienne joukkoon sinne vinkuintian ja euroopan keskustelupalstoille. Mitä te täältä etsitte? 

Ensisijaisesti suomalainen.

Olen myös vahvasti eurooppalainen. Eurooppalainen kulttuurihistoria, filosofia, klassinen taide ja sivistys ovat merkittävä osa ihan jokapäiväistä elämääni esim. klassisen musiikin ja kirjallisuuden muodossa. 

Maailmankansalaisuus on minulle vieraampi käsite. Toki ihmisyyteni kautta olen sukua kaikille maailman kansojen ihmisille. Ja kristittynä olen osa uskoa jonka Jumala on tarkoittanut kaikille kansoille.

Vierailija kirjoitti:

Suomalainen.

Olen asunut ulkomailla melkein 17 vuotta. Toki esim. Afrikassa asuessani tunsin olevani myös eurooppalainen. Mutta ensisijaisesti ja eniten tunnen aina olevani suomalainen.

Saitko hivin?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vaikka minulla on suomalainen suku, suomalaiset vanhemmat ja olen Suomessa syntynyt tunnen itseni saksalaiseksi, koska asuin siellä yli 40 vuotta. Maailmankansalainen en edes haluaisi olla, mitä järkeä siinä olisi. Lähinnä seuraavaksi eurooppalainen. Italiassa asun jo 15 vuotta. Suomalaiseksi en osaa identitöityä enää ollenkaan kun suomalaiset ovat niin erilaisia kuin mannereurooppalaiset. 

 

Miksi te kaikki ympäriinsä hiihtelijät olette sitten kuitenkin pesiytyneet joukolla tänne vauvapalstalle. Menkää omienne joukkoon sinne vinkuintian ja euroopan keskustelupalstoille. Mitä te täältä etsitte? 

Koska me ollaan suomalaisia ja halutaan ylläpitää jotain yhteyttä Suomeen. Itsekin luen uutisia Suomesta ja yritän ylläpitää kielitaitoa. Miksi aina toi viha niitä kohtaan jotka asuu esim. työn takia ulkomailla? Ärsyttääkö kun itse et uskalla lähteä vai miksi se on sulta pois että suomalaisia on muuallakin kuin Suomessa? Miksi meidän pitäisi olla jossain pienissä ulkosuomalaisyhteisöissä vaan?

Ei ainakaan edistä yhteenkuuluvaisuutta tai sitä että tuntisi itsensä suomalaiseksi kun muut suomalaiset asennoituu noin. Minähän olen suomalainen ja rakastan Suomea vaikka asunkin muualla. Ehkä joskus tulen takaisin, ehkä en kun kerta toisensa jälkeen fiilis on "hyvä kun häivyit, sua ei tänne ole koskaan kaivattukaan". 

Vierailija kirjoitti:

Minä olen minä. Muut ihmiset ovat muita ihmisiä. En ole oikein ikinä ymmärtänyt vouhkaamista johonkin kuulumisesta. Urheilujoukkueiden tai syntymämaan kannatukset ovat hiukka outoa puuhaa.

Minua kaiketi pidetään neurologisesti erilaisena.

Juuri näin. Itsekin olen ennen kaikkea ihminen,  tarkemmin sanottuna sielu, joka elää ihmiskokemusta. Kaikki "me-nuo muut" -ajattelu on hyvin alkukantaista ryhmäkollektiivin muodostamaa tietoisuutta, jossa ryhmä, heimo, sukupuoli tai jääkiekkojoukkue määrittää voimakkaasti identiteettiä. Kun yksilö on valmis kehittymään, hän siirtyy laumaidentiteetistä yksilöidentiteettiin, ymmärtäen, että kaikki ihmiset ovat yhtä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vaikka minulla on suomalainen suku, suomalaiset vanhemmat ja olen Suomessa syntynyt tunnen itseni saksalaiseksi, koska asuin siellä yli 40 vuotta. Maailmankansalainen en edes haluaisi olla, mitä järkeä siinä olisi. Lähinnä seuraavaksi eurooppalainen. Italiassa asun jo 15 vuotta. Suomalaiseksi en osaa identitöityä enää ollenkaan kun suomalaiset ovat niin erilaisia kuin mannereurooppalaiset. 

 

Miksi te kaikki ympäriinsä hiihtelijät olette sitten kuitenkin pesiytyneet joukolla tänne vauvapalstalle. Menkää omienne joukkoon sinne vinkuintian ja euroopan keskustelupalstoille. Mitä te täältä etsitte? 

Tosta "ympäriinsä hiihtelijät" termistä kyllä paistaa katkeruus. Kukaan ei saisi lähteä ikinä minnekään, edes kylästä jossa suku on asunut viimeiset 500 vuotta ei saisi poistua tai ottaa puolisoa toiselta paikkakunnalta. Mitä ihmeen katkeroitunutta umpisuomalaisuutta tuo on? Suomalaiset ovat aina myös lähteneet muualle ja tehneet retkiä sinne ja tänne. Vaikka muuttaa ulkomaille, ei silti muutu sen maan edustajaksi kokonaan. Suomalaisesta ei tule koskaan täysin vaikkapa skottia vaikka kansalaisuus vaihtuisi ja asuisi maassa 50 vuotta. Ja paikallisethan nyt ei välttämättä ota muuttajaa omakseen joten mikä se "omien joukko" sitten on?

Eiköhän moni meistä ulkosuomalaisista koe että täällä olemme omiemme joukossa mutta ilmeisesti olemme väärässä.

Siis voiko tähän vastata muuten kuin "suomalainen" ilman että saa vihat niskaansa ja kasan miinusääniä?

Länsimaalainen eurooppalainen arvoiltani. Suomen kansalainen mutten koe olevani suomalainen - enää. Maailman kansalainen en tunne olevani. Yksilö ennen kaikkea.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vaikka minulla on suomalainen suku, suomalaiset vanhemmat ja olen Suomessa syntynyt tunnen itseni saksalaiseksi, koska asuin siellä yli 40 vuotta. Maailmankansalainen en edes haluaisi olla, mitä järkeä siinä olisi. Lähinnä seuraavaksi eurooppalainen. Italiassa asun jo 15 vuotta. Suomalaiseksi en osaa identitöityä enää ollenkaan kun suomalaiset ovat niin erilaisia kuin mannereurooppalaiset. 

 

Miksi te kaikki ympäriinsä hiihtelijät olette sitten kuitenkin pesiytyneet joukolla tänne vauvapalstalle. Menkää omienne joukkoon sinne vinkuintian ja euroopan keskustelupalstoille. Mitä te täältä etsitte? 

Äläs nyt, sehän on niiin hienoa tulla suomalaisille kertomaan, että tuntee itsensä sentään minkä tahansa muun maan kansalaiseksi kuin Suomen :D

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mä olen nähtävästi poikkeava yksilö, koska olen ennen kaikkea maailmankansalainen, sitten vasta eurooppalainen ja lopuksi suomalainen. Näkisin maailman mielellään ilman mitään valtionrajoja vaikka se nyt on tietty ihan utopiaa. Selkanen vanha hippi täällä. 😁

 

Eri valtioissa on eri lait ja oikeudet - miten maailma ilman valtionrajoja toteutettaisiin?

Vähän niinkuin USA isommassa mittakaavassa? Siellä on erilaiset lait eri osavaltioissa, mikä on suomalaisesta outoa.

Olen ulkomaan kansalainen Vuosaaressa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vaikka minulla on suomalainen suku, suomalaiset vanhemmat ja olen Suomessa syntynyt tunnen itseni saksalaiseksi, koska asuin siellä yli 40 vuotta. Maailmankansalainen en edes haluaisi olla, mitä järkeä siinä olisi. Lähinnä seuraavaksi eurooppalainen. Italiassa asun jo 15 vuotta. Suomalaiseksi en osaa identitöityä enää ollenkaan kun suomalaiset ovat niin erilaisia kuin mannereurooppalaiset. 

 

Miksi te kaikki ympäriinsä hiihtelijät olette sitten kuitenkin pesiytyneet joukolla tänne vauvapalstalle. Menkää omienne joukkoon sinne vinkuintian ja euroopan keskustelupalstoille. Mitä te täältä etsitte? 

Äläs nyt, sehän on niiin hienoa tulla suomalaisille kertomaan, että tuntee itsensä sentään minkä tahansa muun maan kansalaiseksi kuin Suomen :D

Mitä oikein höpiset? Miten se kansalaisuus nyt tähän kuuluu? Itselläni on Suomen kansalaisuus edelleen ja tunnen olevani suomalainen mutta en identifioidu jatkuvasti vain suomalaiseksi täällä ulkomailla asuessani. Eikös sellaista muuten pidetä huonona noin ylipäätään, ettei osaa sopeutua asuinmaahansa? Arkipäivässä olen tämän maan vakituinen asukas, identiteetiltäni ehkäpä pohjoiseurooppalainen ja etnisesti suomalainen mutten kuvittele voivani olla etnisesti tämänmaalainen. 

Ja jos joskus otankin asuinmaani kansalaisuuden, säilytän silti myös Suomen kansalaisuuden. Eikä mikään kansalaisuuden vaihtaminen voi muuttaa sitä seikkaa että olen suomalainen. Toki on niitäkin suomalaisia joiden mielestä minun pitäisi vaihtaa äidinkieleni, antaa passi pois ja pysyä poissa Suomesta koska menin tekemään niinkin katalan teon että muutin pois.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vaikka minulla on suomalainen suku, suomalaiset vanhemmat ja olen Suomessa syntynyt tunnen itseni saksalaiseksi, koska asuin siellä yli 40 vuotta. Maailmankansalainen en edes haluaisi olla, mitä järkeä siinä olisi. Lähinnä seuraavaksi eurooppalainen. Italiassa asun jo 15 vuotta. Suomalaiseksi en osaa identitöityä enää ollenkaan kun suomalaiset ovat niin erilaisia kuin mannereurooppalaiset. 

 

Miksi te kaikki ympäriinsä hiihtelijät olette sitten kuitenkin pesiytyneet joukolla tänne vauvapalstalle. Menkää omienne joukkoon sinne vinkuintian ja euroopan keskustelupalstoille. Mitä te täältä etsitte? 

Äläs nyt, sehän on niiin hienoa tulla suomalaisille kertomaan, että tuntee itsensä sentään minkä tahansa muun maan kansalaiseksi kuin Suomen :D

Millä ihmeen lailla se on "hienoa"? Jos asut kymmeniä vuosia jossain maassa, teet siellä töitä ja perustat perheen ei se ole yhtään kummallisempaa saatikka hienoa, ihan tavallista elämää vaan, tosin eri maassa kuin Suomessa. Mikä teitä oikein vaivaa joiden mielestä ei saisi edes suomeksi palstailla tai lukea suomalaisia lehtiä jos asuu ulkomailla? Olette todella outoja ihmisiä. Minulla on kaksi kansalaisuutta eli olen edelleen suomalainen. Olisitte edes oikein helekutin mielissänne kun me ulkosuomalaiset emme rasita teidän terveydenhuoltoanne ja eläkekin tulee siltä ulkomaalta, missä työt on tehty. Mitä me täältä etsitään... ei mitään, kunhan lukee ja välillä mutta harvoin jotain kommentoi. Me luemme myös niiden maiden palstoja ja kommentteja joiden kieliä osaamme. Mättääkö itteäsi tämä? Vinkuintiastakaan en tiedä mikä se on. Olen kutakuinkin paikoillani pysynyt, en ole ympäriinsä hiihtelijä. Aikoinaan vaan ei löytynyt töitä Suomesta ja ulkomaa otti avosylin vastaan, sain hyvän työpaikan ja hyvän elämän, jota Suomi ei tarjonnut kansalaiselleen. 

Olen suomalainen.

Maailmankansalainen. Olen natiolismin, paikalliskulttuurin ja etnisyyden yläpuolella.

Tunnen kuuluvani kaikkiin näihin, ensisijaisesti kuitenkin suomalainen.

Olen suomalainen ja meinaan pysyäkin koko loppuikäni