Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Ekaluokkalaisten tasoissa suuria eroja: lapset eivät aloita koulua samalta viivalta
06.08.2020 |
Eniten vaikuttaa vanhempien koulutus ja se onko lapsella ollut ohjattua harrastusta ennen esikoulua. Monilla lapsilla on tasoissa jopa joidenkin vuosien etumatka toisiin verrattuna: https://yle.fi/uutiset/3-11439912
Kommentit (225)
Näin on, on aina ollut ja tulee aina olemaan. Olemme tasa-arvoisia, mutta se ei tarkoita, että olisimme kaikki samanlaisia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No jopas oli taas yllätys. Kyllä tähän, minkä näin itse jo ekaluokkalaisena 1971, tarvittiin tutkimus.
PS. Mun vanhemmat olivat kansakoulun käyneitä duunareita ja en harrastanut mitään ohjattua. Olin silti luokkani 3. paras kognitiivisilta taidoiltani koulun alettua. Eikä ollut itse asiassa ohjattua harrastusta koskaan, oma-alotteisia harrastuksia oli 10-vuotiaasta ylöspäin paljonkin.
Vierailija kirjoitti:
Näin on, on aina ollut ja tulee aina olemaan. Olemme tasa-arvoisia, mutta se ei tarkoita, että olisimme kaikki samanlaisia.
Samaa mieltä. Lisäksi näiden heikompien, eli "häviäjien" kuten jotkut heitä kutsuvat, pitäisi vain yrittää kovemmin ja viitsiä ottaa itsestään niskasta kiinni eikä vain itkeä, nilittää ja kerjätä, että "auttakaa auttakaa antakaa kaikki meille ilmaiseksi nyt heti."
Suomen peruskoulu on kovin helppo ja hitaasti etenevä. Siellä saa helposti kiinni potterin lukijat, vaikka ei osaa lukea vielä kouluun mennessä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Suomen peruskoulu on kovin helppo ja hitaasti etenevä. Siellä saa helposti kiinni potterin lukijat, vaikka ei osaa lukea vielä kouluun mennessä.
Lukutaito ei korreloi älyn kanssa suoraan. Itse luin sujuvasti nelivuotiaana, kirjoitin pieniä tarinoita viisivuotiaana. Ala-asteella olin luokkani parhaimmistoa kognitiivisissa taidoissa, mutta yläasteella moni otti kiinni ja lukiossa keskiarvo oli "vain" 7,7 ja äidinkieli on yksi huonoimmista, seiska. Toki olin laiska lukemaan, mutta ei poikani, jolla keskiarvo yli 9, lukenut juuri sen enempää.
Vierailija kirjoitti:
Saisko tähänkin jonkun tasapäistävän pakkokeinon keksittyä? Lahjakas lapsi-vero?
Suomen progressiivinen verotus huolehtii tästä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Näin on, on aina ollut ja tulee aina olemaan. Olemme tasa-arvoisia, mutta se ei tarkoita, että olisimme kaikki samanlaisia.
Väärin. Lapset ovat nimenomaan epätasa-arvoisia perhetaustasta riippuen. Esim. pääsetkö harrastamaan vai et. Luetaanko sinulle kirjoja vai ei.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Näin on, on aina ollut ja tulee aina olemaan. Olemme tasa-arvoisia, mutta se ei tarkoita, että olisimme kaikki samanlaisia.
Väärin. Lapset ovat nimenomaan epätasa-arvoisia perhetaustasta riippuen. Esim. pääsetkö harrastamaan vai et. Luetaanko sinulle kirjoja vai ei.
Suomessa on hyvät ja ilmaiset kirjadtot. On sääli jos lapselle ei lueta, sanavarasto karttuu jo syntymästä lähtien.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
No jopas oli taas yllätys. Kyllä tähän, minkä näin itse jo ekaluokkalaisena 1971, tarvittiin tutkimus.
PS. Mun vanhemmat olivat kansakoulun käyneitä duunareita ja en harrastanut mitään ohjattua. Olin silti luokkani 3. paras kognitiivisilta taidoiltani koulun alettua. Eikä ollut itse asiassa ohjattua harrastusta koskaan, oma-alotteisia harrastuksia oli 10-vuotiaasta ylöspäin paljonkin.
70-luvun alussa ei ylipäätään ollut juurikaan ohjattuja harrastuksia, ainakaan alle kouluikäisille. Tilanne on täysin toinen nykypäivänä.
Ei sillä lähtötilanteella niin suurta merkitystä ole. Opettaja pystyy kyllä huomioimaan nämä erilaiset oppilaat opetuksessaan. Lahjakkuutta voi olla myös hyvin monenlaista ja maailmassa tarvitaan erilaisia valmiuksia sekä kykyjä.
Opettaja
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Näin on, on aina ollut ja tulee aina olemaan. Olemme tasa-arvoisia, mutta se ei tarkoita, että olisimme kaikki samanlaisia.
Luitko edes jutun? Lapsilla ei nimenomaan ole tasa-arvoiset lähtökohdat. Lapsen pärjäämistä ennustaa ympäristön virikkeellisyys.
Suurempi ongelma on asenne, että on väärin niitä kohtaan, jotka eivät halua tehdä mitään asioiden eteen, että ahkerat pärjäävät paremmin koulussa jne. Meidän luokan paras oli alkoholisoituneen yh-äidin tytär. Moni asia on paljolti itsestä kiinni.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Näin on, on aina ollut ja tulee aina olemaan. Olemme tasa-arvoisia, mutta se ei tarkoita, että olisimme kaikki samanlaisia.
Luitko edes jutun? Lapsilla ei nimenomaan ole tasa-arvoiset lähtökohdat. Lapsen pärjäämistä ennustaa ympäristön virikkeellisyys.
Sittenhän parhaiten pitäisi pärjätä keskustaan sijoitetut pyytämättä tulleet.
En tajua vanhempia, jotka eivät opeta lapsilleen mitään ennen koulun alkua.
Minä opetin lapseni lukemaan. Samoin opetin helpot yhteen- ja vähennyslaskut. Kirjoittamaan edes isoilla kirjaimilla.
Opetin virkkaamaan. Pienestä asti totutettiin lapset hiihtämään, luistelemaan, heittämään palloa oikein, kokeiltiin monia eri urheilulajeja.
Lapselle itselleen on tosi mukava ja itsetuntoa kohottavaa, jos osaa jo asioita.
Olin joskus sijaisopettajana kuudesluokkalaisille, joista yksi ei osannut luistella lainkaan. Muut painelivat menemään jäällä sujuvasti. Tyttö oli tosi nolona ja sanoi ettei häntä ole koskaan viety luistelemaan.
Omalle lapselle en tekisi ikinä moista karhunpalvelusta.
Vierailija kirjoitti:
No jopas oli taas yllätys. Kyllä tähän, minkä näin itse jo ekaluokkalaisena 1971, tarvittiin tutkimus.
PS. Mun vanhemmat olivat kansakoulun käyneitä duunareita ja en harrastanut mitään ohjattua. Olin silti luokkani 3. paras kognitiivisilta taidoiltani koulun alettua. Eikä ollut itse asiassa ohjattua harrastusta koskaan, oma-alotteisia harrastuksia oli 10-vuotiaasta ylöspäin paljonkin.
Ei ollut monilla muillakaan vuonna -71
Vierailija kirjoitti:
En tajua vanhempia, jotka eivät opeta lapsilleen mitään ennen koulun alkua.
Minä opetin lapseni lukemaan. Samoin opetin helpot yhteen- ja vähennyslaskut. Kirjoittamaan edes isoilla kirjaimilla.
Opetin virkkaamaan. Pienestä asti totutettiin lapset hiihtämään, luistelemaan, heittämään palloa oikein, kokeiltiin monia eri urheilulajeja.Lapselle itselleen on tosi mukava ja itsetuntoa kohottavaa, jos osaa jo asioita.
Olin joskus sijaisopettajana kuudesluokkalaisille, joista yksi ei osannut luistella lainkaan. Muut painelivat menemään jäällä sujuvasti. Tyttö oli tosi nolona ja sanoi ettei häntä ole koskaan viety luistelemaan.Omalle lapselle en tekisi ikinä moista karhunpalvelusta.
Kuudesluokkalainen olisi kyllä voinut jo moneen kertaam mennä ihan itse luistelemaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Näin on, on aina ollut ja tulee aina olemaan. Olemme tasa-arvoisia, mutta se ei tarkoita, että olisimme kaikki samanlaisia.
Väärin. Lapset ovat nimenomaan epätasa-arvoisia perhetaustasta riippuen. Esim. pääsetkö harrastamaan vai et. Luetaanko sinulle kirjoja vai ei.
Vanhemmat ovat tietoisesti itse valinneet mille alalle kouluttautuvat ja mitä tekee työkseen. Turha siitä on lapsia alkaa syyttämään. Jokainen rakentaa itse omilla valinnoillaan elämänsä omanlaiseksi. Toiset tekevät parempia valintoja ja pärjäävät, toiset taas tekevät huonoja valintoja ja häviävät elämän kilpailussa. Sellaista elämä nyt vain täällä maapallolla on eikä siitä miksikään muuksi muutu.
Alue: Aihe vapaa
Ei olisi ikinä uskonut, vaan kai se on totta, kun valtion tiedotustoimisto asiasta kertoo.