Hei te, jotka ette ole facebookissa! Olisi kysyttävää.

[quote author="Vierailija" time="22.07.2013 klo 21:35"]

[quote author="Vierailija" time="22.07.2013 klo 19:51"]

Koska en keksi yhtään hyvää syytä liittyä...

- Ei ole ylimääräistä aikaa kirjoittaa tyhjänpäiväisyyksiä / kytätä muiden tekemisiä

- En tarvitse aktiivisessa harrastuksien täyttämässä arjessani virtuaalielämää erikseen. Olen tyytyväinen oikeaan elämääni

- En välitä siitä, että joku instanssi määrittelee mitä voi kirjoittaa ja kuka sen näkee. Lähetän viestini juuri heille, keille haluankin.

Olen reilu nelikymppinen, täyttä elämää nauttiva perusjätkä, joka tykkää sekä istua mökkisaunan terassilla silkkiuikkuja katselemassa tai valloittaa Kilimanjaroa Afrikan sydämessä. Kummatkin kokemukset jaan perheen kanssa hyvän punaviinilasillisen ääressä ennen kuin mellastan jossain virtaalimaailmassa.

Elä unelmaasi - älä unelmoi eläväsi!

[/quote]

Ihana!. Juuri nappiin kaikki, niinkuin itsekin ajattelen.

[/quote]

Samoin. Ihmiset eivät enää tunne kokevansa, elleivät heti jaa sitä facebookissa. Kun menet ystävän kansaa kahville, otetaan heti kuva kahvikupista ja leivoksesta ja odotetaan 40 peukutusta. Elämä ei tunnu enää elämältä, ellei sitä peukuteta.

Minusta se on naurettavaa pelleilyä. Kun vanhojen akkojen herutuskuvat ja huomiohuoraaminen. TUNSIN niin suurta myötähäpeää, että lopetin tilin

[quote author="Vierailija" time="22.07.2013 klo 18:18"]

Voisiko joku vääntää minulle rautalangasta mihin sitä naamakirjaa oikein Todella todella tarvitaan? En ole siellä. Puhelin on keksitty ja minulla on tapana soittaa ystäville ja niille sukulaisille joihin pidän yhteyttä ja pistäydyn kylässä. Ei ole tarvetta tehdä siellä syvällisiä tilityksiä tai kirjoitella tyhjänpäiväisyyksiä. Päiväkirja on erikseen. En tartte koko naamakirjaa yhtään mihinkään. Enkä luota sen tietosuojaturvaan.

[/quote] Juu. Siellä on maan toimivimmat kimppakyytisivut ja kun itse en juurikaan aja auto tyhjänä, pystyn helposti tarjoamaan liftin yhdellä silmäyksellä. Minulla on kolme kotoa muuttanutta opiskelijaa, joiden puhelinlaskun maksan joten on tosi kätevää että on facen chatti ja toki myös whatsApp hoitaa samaa virkaa. Näen yhdellä silmäyksellä maailman uutistalojen ja toimitusten pääuutiset eikä tarvitse aukaista jokaisen nettisivua erikseen. Tapahtumailmoitukset, konsertit, näyttelyt ja muut näkee myös yhdellä silmäyksellä ja myös sen, ketä tuttuja on menossa mihinkin. Istun muutenkin koneella työni puolesta 8h joka päivä ja saan kymmeniä sähköposteja päivittäin, haluan mielummin uutiset ystäviltäni jossain muussa muodossa kuin spostilla.

Henkilökohtaisesti mua rassaa se, että kaikkien oletetaan olevan fb:ssa. Kuulumisia jaetaan vain sitä kautta (esim. vauvan syntymä)... Tulee sellainen olo, että kun en kuulu fb:iin niin mulle riittää kakkosluokan postimerkki, kun toisille laitetaan priority.... 

Mitä oon seurannu, ni se on aikamoinen aikasyöppö. Helposti käväisy fb:ssa kestää tunnin, joskus toisenkin. Ison perheen äitinä koen, että voin käyttää aikani paremminkin. Toisaalta en kaipaa puolituttuja "ystäviksi", oon laiska valokuvaamaan.. Ja ku oon vähän sellainen muutoinkin, että kaikki on kausittaista ja innostun asioista, mutta innostusta kestää vain vähän aikaa...

Tykkään muutoinkin henkilökohtaisesta kontaktista enemmän. Haluan itse tuntea välillä olevani erityinen, en osa massaa. Ja haluan, että minulle tärkeät ihmiset kokevat olevansa erityisiä. 

Monet perustelevat, että se on esim suvun kanssa verraton yhteydenpitokeino. Meilla on oikein hyvin toimiva sähköpostirinki ja picasa käytössä. Sähköposti ei ole jollain tapaa yhtä velvoittava kuin fb.

Olen sosiaalinen, minulla on paljon ystäviä, harrastan aktiivisesti ja teen vaativaa työtä. En ole facebookissa, koska en näe mitään syytä toitottaa tekemisiäni, en ole millään tavalla huomionhakuinen. En halua lukea tuttujen ja ystävien päivityksiä.  Facebookkiin laitetaan niin teennäisiä ja huomionkipeitä päivityksiä, että olen mielummin onnellisen tietämätön näistä. Olen mielummin tekemisissä kasvotusteja kuulen kuulumiset perinteisesti vaikka puhelimessa. En ymmärrä miksi ihmiset haluavat 'mainostaa' elämäänsä facessa..

En ole Facebookissa. Jos NSA haluaa ottaa selvää minusta, haluan heidän tulevan kotiovelleni koputtamaan sen sijaan, että etsisivät tietoni Facebookin servereiltä.

[quote author="Vierailija" time="23.07.2013 klo 08:50"]

[quote author="Vierailija" time="22.07.2013 klo 18:18"]

Voisiko joku vääntää minulle rautalangasta mihin sitä naamakirjaa oikein Todella todella tarvitaan? En ole siellä. Puhelin on keksitty ja minulla on tapana soittaa ystäville ja niille sukulaisille joihin pidän yhteyttä ja pistäydyn kylässä. Ei ole tarvetta tehdä siellä syvällisiä tilityksiä tai kirjoitella tyhjänpäiväisyyksiä. Päiväkirja on erikseen. En tartte koko naamakirjaa yhtään mihinkään. Enkä luota sen tietosuojaturvaan.

[/quote] Juu. Siellä on maan toimivimmat kimppakyytisivut ja kun itse en juurikaan aja auto tyhjänä, pystyn helposti tarjoamaan liftin yhdellä silmäyksellä. Minulla on kolme kotoa muuttanutta opiskelijaa, joiden puhelinlaskun maksan joten on tosi kätevää että on facen chatti ja toki myös whatsApp hoitaa samaa virkaa. Näen yhdellä silmäyksellä maailman uutistalojen ja toimitusten pääuutiset eikä tarvitse aukaista jokaisen nettisivua erikseen. Tapahtumailmoitukset, konsertit, näyttelyt ja muut näkee myös yhdellä silmäyksellä ja myös sen, ketä tuttuja on menossa mihinkin. Istun muutenkin koneella työni puolesta 8h joka päivä ja saan kymmeniä sähköposteja päivittäin, haluan mielummin uutiset ystäviltäni jossain muussa muodossa kuin spostilla.

[/quote]

Facebook tosiaan on vaan niin kätevä. Mä en enää juuri sähköpostia käytä. On vaan niin paljon kätevämpää kirjoitella Facebookin yksityisviestejä tai chattia. Samalla ehtii nähdä etusivultaan uutisotsikoita, kavereitten lomakuvia ja julkisten tapahtumien mainoksia. Näen kavereiden syntymäpäivät ja niiden järjestämien yksityistapahtumien kutsut. Olen myös antanut firmoille palautetta niiden Facebook-sivujen kautta ja osallistunut arpajaisiin, joissa olen voittanut pääsylippuja.

Ikäväähän se on, että ne kaverit, jotka vikisee jostain "en haluu katsoo ihmisten statuspäivityksiä", jää sitten auttamatta syrjempään. Jos kyseessä olisi sydänystävä, niin ei sitten varmaan niin jäisi, mutta ihan hyviä kavereita kyllä jää, jos ei voi tulla ilmaiseen palveluun meidän muiden kanssa vaikka suunnittelemaan polttareita.

Minä lähdin Facebookista jo neljä vuotta sitten, oltuani siellä pari-kolme vuotta. Se ei vaan yksinkertaisesti ollut minua varten.

Olen tarkka yksityisyydestäni, enkä pitänyt siitä, että sinne olisi pitänyt mm. ladata kuvia perheestäni. Kaverit siis kyselivät aina, että miksi et laita naamakirjaan kuvia siitä ja siitä, tai miksen laita sinne kuvia lomamatkoiltani ym. Pidin Facebookia ylipäätään turvallisuusriskinä, ja kauhistelin kuinka ihmiset kertoivat siellä avoimesti olevansa matkoilla ym.

Itse olen facebookissa ja myönnän, että olen jäänyt jokseenkin koukkuun, vähemmälläkin pärjäisi.

Kuitenkin olen sitä mieltä, että facebookista on paljon hyötyä. Sosiaalinen elämäni on jopa vilkkaampaa facebookin ansiosta. Minulla on laaja kaveripiiri, mutta jotenkin en vain saa aikaiseksi soitettua, kuin jos on oikeasti asiaa. Facebookissa on kätevä höpötellä niitä näitä ja samalla sopia tapaamisista. Tällaista "turhanpäiväistä", mutta silti niin tärkeää höpöttelyä tulee harvemmin harrastettua muualla kuin facebookissa. Olen myös facebookin kautta löytänyt monia lapsuudenystäviäni ja sukulaisia, joiden kanssa yhteydenpito oli muuten ollut loppunut aikaa sitten.

Ja tuosta, miksi toimittaja tarvitsee facebookia. Nykyisin kaikki lööpit ja villitykset alkavat juurikin facebookista. Hyviä esimerkkejä esim. keskosvauva, maksullinen vesi Midhillissä jne. Facebookissa pysyy kärryillä, mikä on milläkin hetkellä "in".

[quote author="Vierailija" time="23.07.2013 klo 09:55"]

Minä lähdin Facebookista jo neljä vuotta sitten, oltuani siellä pari-kolme vuotta. Se ei vaan yksinkertaisesti ollut minua varten.

Olen tarkka yksityisyydestäni, enkä pitänyt siitä, että sinne olisi pitänyt mm. ladata kuvia perheestäni. Kaverit siis kyselivät aina, että miksi et laita naamakirjaan kuvia siitä ja siitä, tai miksen laita sinne kuvia lomamatkoiltani ym. Pidin Facebookia ylipäätään turvallisuusriskinä, ja kauhistelin kuinka ihmiset kertoivat siellä avoimesti olevansa matkoilla ym.

[/quote]

Siis teillä Facebookin vastustajilla ongelma ei olekaan itse Facebook vaan se, että teidän kaverit on outoja tai asetatte itse itsellenne jotain outoja vaatimuksia ilmaisen viestintäpalvelun käyttöön. Ei minulta ole kukaan koskaan painostamaan, miksen laita perhekuvia Facebookiin, vaikka siellä olenkin. Pitäisin tuollaista kysymystä äärimmäisen outona. 

Löysätkää nyt jo sitä pipoa. Kukaan ei pakota käyttämään Facebookia juuri tietyllä tavalla, laittamaan kaikkia yksityisasioitaan seinälle tai hankkimaan viittäsataa "kaveria". Silti olisi ihan kiva, jos olisi tarvittaessa tavoitettavissa Facebookista siinä missä puhelimellakin. Kyllähän jos teillä on oikein erityisen hyviä kavereita, niin ne tulevat aina repimään teidät kotoa kaikkiin juttuihin ja ihan erikseen teille facebookittomalle jakavat samat tiedot kuin siellä olijoille. Mutta todennäköisemmin kukaan ei ehdi eikä muista vaan jäätte turhien ennakkoluulojenne takia syrjään kaikesta.

1. Koska en luota Facebookin tietosuojaan. Esimerkkejä olen nähnyt riittävästi, miten yksityiseksi määritellyt tiedot ovatkin yht'äkkiä julkisia, tai käyttöehtojen vaivihkaisella muutoksella yritetään napata oikeudet valokuviin yms. aineistoon.

2. Ystäväni, lähisukulaiseni, työnantajani tai harrastuspiirini eivät ole Facebookissa, joten mitä minäkään siellä tekisin?

Koska minulla on oikeakin elämä.

[quote author="Vierailija" time="23.07.2013 klo 13:25"]

Koska minulla on oikeakin elämä.

[/quote] Niin minullakin mutta face tuo siihen vielä lisää elämää. Juuri chattasin kyytiläisen kanssa aikatauluista, tsekkasin ensi viikonlopun festarityökeikan aikataulut ja jaoin kaverin viestin jossa kysyi onko kukaan nähnyt hänen teiniään eilisen jälkeen. Meni puoli minuuttia.

Olen kai sitten vähän epäsosiaalinen, enkä halua jakaa elämääni kaikille. Pidän yksityisyydestä. Minulla on itsenäinen työ, jossa ei ole pakko olla koko ajan tyrkyllä. Viihdyn oman perheen parissa, ystäviä on muutama eikä kymmeniä.

Mulla on elämää , jaan sen ihmisten kanssa suoraan. En halua että lukevat tiedot jostain seinältä. Entäpä jos en halua jotakin tietoa kaikkien nähtäväksi. Ääh ihan liian vaikeaa. Ne ketä kiinnostaa tietävät että esim  olin mustikassa ja uteliaammat tietää kuinka paljon keräsin.. Joku saa asiasta tiedon ehkä syyslomalla kun tapaan heitä jos kysyvät mitä teit loppukesästä.

Minulla on puhelin , se ei ota kuvia eikä mittaa matkaa eikä sillä voi tehdä juurikaan muuta kuin soittaa ja tekstata.

Olen töissäkäyvä,on perhe ja olen erittäin sosiaalinen.

Kokeilin facebookia, lähdin pois muutaman kuukauden päästä. Syitä:

1. Minusta oli hankala, että kaikki kaverit samassa läjässä. Ts kaikki näkivät kaikki kirjoitukseni. Ehkä nykyään on toisin, mutta silloin oli näin. Tai ehken osannut kaikkia ominaisuuksia käyttää - minusta käyttöliittymän pitää hyvässä nettisivustossa olla sellainen, että intuitiivisesti osaa käyttää eikä tarvi lukea käyttöohjetta. Joka tapauksessa, en halua kertoa kaikkia juttujani kaikille, esim. äidille ja työkaverille.

2. Ihmiset ei tuntuneet luonnolisilta omilta itseltään, vaan kaikki oli esittämistä. Kaikki oli niin ihanaa ja mahtaavaa, itsestä otettiin hymykuvia uudella kauniilla terassilla ihailevmassa auringonlaskua ja kerrottiin pitkistä ihanista hiihtoretkistä kaakaopysähdyksineen ym. siirappista, se oli vaan niin keinotekoista esittämistä, että alkoi ällöttää.

3. Ei ollut aikaa päivitää, peukuttaa, seurata ja kommentoida.

Kakkonen sanoi oikeastaan kaiken, mikä sopii minuunkin.

Ulkoilen paljon, siihen liittyy harrastukset ja sen parissa tapaan ystäviäni. Lisäsyynä on se, että koneen ääressä tulee istuttua muutenkin ihan riittävästi, en halua mitään lisäkoukuttajaa.

No, riittääkö kun sanon, että olen ammatiltani opettaja...Ei kiinnosta oppilaiden /vanhempien kaveripyynnöt. Muutoinkaan ei kiinnosta päivittää syömisiä yms. raportointeja Olen ulospäinsuuntautunut,mutta viihdyn myös kotona. Perhe on ja kaksi lasta, joista isompi notkuu päivittäin facessa. Rakastan tietokoneen ääressä puuhailua, mutta facebookin sijaan kirjoittelen esim. asiapitoista blogia.

Ainut asia minkä vuóksi saattaisin harkita liittymistä olisi se, että saisin helposti otettua yhteyttä pikkuserkkuihini ja muihin kaukaisempiin sukulaisiin, joita en tunne...Mutta...pärjään hyvin ilmankin!

En ole ikinä jaksanut miettiä perusteluita sille. Mihin tarvitsen perustelun? Liityn, jos tulee tarvetta. Olen myös ystävieni kanssa selaillut ja valitettavasti luonnossa ihan fiksuista saa siellä helposti ääliön kuvan. Tykkään aidoista ihmisistä, en nettirooleista.

Olen työssä sosiaalialalla. Olen puhelias, jaan itsestäni helposti tosi paljon - asiakkaiden kohdalla rajoitan toki. Minulla on paljon ystäviä, laaja suku, harrastuksille tällä hetkellä liian vähän aikaa, mutta 1-2:sta pidän kiinni koko ajan. Enemmän kuin kaksi lasta ja ihana mies. Kalenteri yleensä täynnä 1,5 kk eteenpäin. 

Ei vaan ole ikinä tullut riittävää syytä liittyä faceen. En halua olla kaikkien ihmisten kanssa tekemisissä vaikka tuntisinkin heidät. En siis halua vastaanottaa kaveripyyntöjä enkä myöskään lähetellä moisia pyyntöjä.

Olen ihan sosiaalinen ja ulospäinsuuntautunut, perhe, akateeminen, esimies.

En myöskään halua käyttää aikaani moiseen löpinään, varmaan jään jostain piireistä ulos kun en ole facessa, mutta jos ei yhteyttä muuten ole, on face aika keinotekoinen juttu tekohengittää jotain. Tuntisin itseni aivan tyhmäksi jos peukuttelisin jotain profiilikuvia tms. Pidän ehkä pohjimmiltaan facea aika tyhmänä juttunA, vähän sama kuin jos tilaisin kotiini seiskaa.

Ei minua kiinnosta sellainen tilitys. Minulla on perhe, ystäviä, iso suku ja täyspäiväinen työ. Työn puolesta käytän Facebookia, mutta minua itseäni se ei kiinnosta. Osaan käyttää sähköpostia, puhelinta ja mielelläni tapaan ihmisiä ihan kasvokkain. Joskus minua on kiinnostanut sen takia, että minulla on paljon sukua ja ystäviä ulkomailla. Mutta englanninkielinen sivu tuntuis Suomesssa tyhmältä. Olen töissä media-alalla.