Jokos tästä on keskusteltu- imetyksestä siis
Kommentit (37)
Toiv. tälle nuorelle äidille on tarjottu/ tarjotaan neuvolasta apua normaalin vuorovaikutussuhteen luomiseksi lapsiinsa. Synnytyspelko olisi jo yksistään riittänyt avun saamiseen; toki voi olla ettei ole ottanut vastaan.
Olisin kiinnostunut kuulemaan naisen oman äitiystarinan; ts. millainen äitisuhde hänellä on? Miten muu elämä järjestyksessä?
Ko. lääkäri on ilmeisesti alueella hyvin arvostettu ammattilainen joten nyt taitaa kalahtaa niinsanotusti omaan nilkkaan...
Minulla nousevat niskakarvat aina pystyyn kaikenlaisesta "äiti on viallinen jos ei imetä"-keskusteluista. Aina on tiedetty, että on ns. "vähämaitoisia" sukuja, paitsi nykyään, kun ihmiset lukevat netistä ainoan ehdottoman totuuden, ja kaikki muut menneet sukupolvet ovat sen perusteella joko valehtelijoita tai tyhmiä, koska tutkimusten mukaan kaikki naiset voivat imettää niin, että lapset eivät kuivu ja kuole nälkään.
Minä kuulun tällaiseen sukuun, jossa naisilla ei maitoa ei tule kuin muutamia tippoja jos sitäkään. Hautausmailla on pieniä hautoja niiltä ajoilta, jolloin lapsia ei saatu pidettyä hengissä korvaavalla ravinnolla. Sukuni naiset ovat hoivanneet ja kasvattaneet lapsensa hellyydellä ja kärsivällisyydellä, tehneet heidän eteensä kaikkensa. Siksi tuntuu aivan hirveän pahalta, että se heidän äitiydensä suurinpiirtein mitätöidään vain siksi, että he eivät ole voineet imettää. Äitiys on niin paljon muutakin kuin se, mitä lapsi syö ensimmäiset kuukautensa. Pääasia, että lapsi saa sitä ravintoa.
Nykyinen valistus antaa ymmärtää, ettei ole olemassa muuta kuin joko ideaalia äitiyttä tai sitten huonoa äitiyttä. Kuitenkin äitiys on harvoin jompaa kumpaa, ja silti aivan riittävän hyvää. Sellainen asenne, että on epäonnistuttu jos lasta ei imetetä (eikä siis ajatella, että ollaan onnistuttu, kun lapsi on hengissä ja voi hyvin) saa äidit epäilemään itseään ja masentumaan.
No jopas oli mielensäpahoittaja tämä teinix :) Minä, minun, minulle, minusta, minuun...
Mistä tietää tuleeko maitoa ja kuuluuko runsasmaitoiseen vai vähämaitoiseen sukuun, jos ei edes yritä imetystä, ei ole yrittänyt ensimmäisen lapsenkaan kohdalla eikä edes voi yrittää, kun vaatii lääkkeen, joka estää maidon nousun kokonaan. Epäonnistuneesta imetyksestä ei tietenkään ketään voi syyllistää mutta yrityksen täydellisestä puutteesta kyllä voi.
18; me puhumme kahdesta eri asiasta. Sinä puhut artikkelin tytöstä, yksityishenkilöstä, ja minä puhun imetyskeskustelujen yleisestä sävystä, josta puuttuu tietty suhteellisuudentaju.
16
Olen sekä imettänyt pitkään että joutunut antamaan pullosta eikä pullo vain ole sama asia. Ja olen iloinen jokaisen vauvan puolesta jota imetetään. Jos imetys ei onnistu, sille ei voi mitään, mutta lapsen takia soisi että annettaisiin edes tilaisuus onnistua.
Minua ihmetyttää imetyskeskustelussa juuri tämä: puhutaan äideistä, jotka "eivät syystä tai toisesta pysty imettämään" ja tsempataan heitä. Hienoa, mutta minusta voitaisiin puhua myös siitä, että kaikki naiset eivät edes halua imettää ja että sekin on ihan ok, kunhan lapsi saa hyvää hoivaa. Itse asiassa esim. Ranskassa on ihan yleistä, että jo sairaalassa otetaan maidon nousemisen estävää lääkettä ja aletaan syöttää pullosta. Ottamatta kantaa, onko se mikään ihanne, suomalaisissakaan sairaaloissa ei saisi minusta painostaa imettämiseen - se on naisen oma valinta, jota myös ylilääkärin tulisi kunnioittaa.
[quote author="Vierailija" time="22.07.2013 klo 15:32"]
Minua ihmetyttää imetyskeskustelussa juuri tämä: puhutaan äideistä, jotka "eivät syystä tai toisesta pysty imettämään" ja tsempataan heitä. Hienoa, mutta minusta voitaisiin puhua myös siitä, että kaikki naiset eivät edes halua imettää ja että sekin on ihan ok, kunhan lapsi saa hyvää hoivaa. Itse asiassa esim. Ranskassa on ihan yleistä, että jo sairaalassa otetaan maidon nousemisen estävää lääkettä ja aletaan syöttää pullosta. Ottamatta kantaa, onko se mikään ihanne, suomalaisissakaan sairaaloissa ei saisi minusta painostaa imettämiseen - se on naisen oma valinta, jota myös ylilääkärin tulisi kunnioittaa.
[/quote]
Ihminen on niin erkaantunut luonnosta, että aivan normaalitkin asiat koetaan epämukavina. Esimerkkeinä ihon rypistyminen, tissien rupsahtaminen, vauvan imetys jne. Sitten piikitetään botoxia, käydään ottamassa silikonit ja syötetään vauvalle korviketta siksi koska "imetys tuntuu kamalalta ja en halua pilata tissejä". Ja huom! En nyt puhu kaikista imettämättömistä äideistä, vaan niistä, jotka em. syistä kieltäytyvät ruokkimasta lastaan luonnollisimmalla keinolla.
En ole koskaan kuullut kenenkään perustelevan imetyksestä kieltäytymistä rintojen pilaamisella. Paitsi tietysti imetysfanaatikkojen. Mistä te revitte näitä? Päivittäisittekö tietonne.
Tätä kyseistä naista inhotti synnytys ja imetys, joten minun mielestäni lääkärin on syytäkin jo ohjeistaa äitiä hakemaan apua. Mutta äiti sai tahtonsa läpi ja sai lääkkeen ettei maitoa heru. Jos ei tahdo imettää niin miksi ei edes lypsä! Lääkäri oli oikeassa siinäkin että imetys laittaa äidinvaiston heräämään! Lääkäri on erittäin arvostettu vanhempi lääkäri ja tosiaan ulosanti on joskus suorasukaista mutta hyvä hän on!
Äiti voisi kyllä ihan aikuisten oikeesti miettiä henkisen avun vastaanottamista jos synnytys ja imettäminen kuulostaa vastenmieliseltä
Pohjalaisen paperiversiossa oli valaistu asiaa paljon enemmän kuin tuossa jutussa. Heikkilä oli täysin oikeassa! Apua nainen tarvitsee
Minua häiritsee näissä imetyskeskusteluissa se, että jotkut argumentit kuulostavat enemmän käännöslauseilta kuin mielipiteiltä, ja niillä on hyvin löyhä kosketuspinta suomalaiseen todellisuuteen. Esimerkkinä juuri tämä "en imetä koska se pilaa rinnat" ja "rinnat ovat miestä varten, siksi ei saa imettää". Suomalaisilla miehillä ei ole samanlaista tissifetissiä kuin amerikkalaisilla miehillä, eikä suomalainen nainen sen vuoksi kroonisesti pohdi, miten säilyttää tämän tärkeän pääomansa, tissit, mahdollisimman tasalaatuisina aikuisen miehensä imeskeltäviksi. Tällaisia mielipiteitä lukiessa tulee mieleen, että onko imetyskeskustelu niin fanaattista siksi, että se on kopioitu tänne suoraan amerikkalaisesta yhteiskunnasta, jossa keskustelukulttuuri on erilainen. Suomessa ei ole ollut tapana käydä samanlaista syyllistävää ja kärjekästä keskustelua, ja siksi minä koen monet imetyskeskustelut hyökkäävinä ja yksisilmäisinä, vaikka se viesti siellä taustalla olisikin ihan asiaa.
[quote author="Vierailija" time="22.07.2013 klo 16:31"]
En ole koskaan kuullut kenenkään perustelevan imetyksestä kieltäytymistä rintojen pilaamisella. Paitsi tietysti imetysfanaatikkojen. Mistä te revitte näitä? Päivittäisittekö tietonne.
[/quote]
Ja miksiköhän et ole kuullut? Aivan, siksi, koska aivan kuin ko. jutussa, "en halua kertoa tarkempaa syytä". Ihan turhaan ihmiset, jotka eivät halua edes yrittää imettää , valittavat syyllistämisestä. Äidinmaito on parasta mahdollista ravintoa lapselle, ja kun yleensä omalle jälkeläiselle halutaan vain parasta, on imettämättömyyspäätöstä ihan reilusti syytä ihmetellä. Samoin mua rasittaa nämä "minulta ei tullut maitoa" -marttyyrit näissä ketjuissa. Ettekö osaa lukea? Tässäkään keskustelussa yksikään ei ole tuomitsemassa muuta kuin sitä, että joku ei halua edes yrittää imettää.
27, sinä et TIEDÄ miksi tuo nainen ei halua imettää. Sinä OLETAT että tiedät, ja sen perusteella tuomitset. Onhan tuo hirveän näppärää, mutta ei se loogista ole.
Tuskin se lääkäri olisi pillastunut jos naisella olisi jokin lääketieteellinen tms syy olla imettämättä.
Se lääkäri on oikeassa. On joku ongelma jos ei halua edes kokeilla imetystä.
No siksihän se lääkäri tarjosi psykiatrin apua naiselle: jos oman lapsen imettäminen edes hetken aikaa on täysin mahdoton ja ahdistava ajatus, olisi siitä ehkä syytä keskustella jonkun kanssa. Mun mielestä on jotenkin järjetöntä tupata ehdoin tahdoin juu turvallista mutta silti teollisesti käsiteltyä, vasta-aineetonta ja esim. rasvakoostumukseltaan osin muutenkin puutteellista lehmänmaitoa vastasyntyneeseen vain siksi että imetyksen kokee niin hankalaksi - edes yrittämättä sitä. No, elämä on. Jos tenavan hankkii, pitää valmistautua jonkinasteiseen epämukavuuteen. Se edes muutaman viikon tai muutaman kuukauden imetys on aika pieni stressi sen kaiken muun elämänmuutoksen lisänä. Ehkä se sitten joillekin on se viimeinen korsi, joka katkaisee kamelin selän?