Asiakaspalvelijat! Vanhin vitsi? OV
Kootaanpa tähän kuolemattomia kamalia vitsejä, joita asiakaspalvelijat saavat työssään kuunnella! Aloitan maanantaina vihdoinkin työpaikassa, johon ei kuulu asiakaskontakteja, ja sen kunniaksi olisi kivaa hieman piehtaroida näissä :)
Asiakaspalvelija: "--, ole hyvä."
Asiakas: "Yritän olla."
AARGH! :D
Kommentit (142)
Pitkän, siis tosi pitkän, linjan asiakaspalvelijana voin lohduttaa jankkaajia, että ei se vanhojen vitsien ärsyttävyys nyt mitenkään pahinta duunissa ole :-) Sitä paitsi, mullekin tuli uusi, tää kuittijuttu: "Ei kuittia, sitä tulee jo kotona muutenkin." Hah, ehdottomasti otan käyttöön!
Olen (ja uskon, että valtaosa muistakin aspoista) ottanut sen asenteen, että nää kuluneetkin vitsit on osa letkeää kanssakäymistä, arkisten asioiden hoidon pehmentämistä ja koodikieltä, että ollaan hyvässä hengessä asioimassa. Tietty on sit nää maailman vitsikkäimmät, mutta sitten vaan hymyillään vähän leveämmin vielä. Rooleissahan siinä ollaan, toinen asiakas, toinen asiakaspalvelija.
Hauska näitä kyllä on keräillä, hieno ketju!
[quote author="Vierailija" time="18.07.2013 klo 08:35"]
140 kuten sanoin, en vitsaile, en osaa, mutta varmasti tulee tokaistua joskus joku sana, jonka joku toinenkin on lausunut ääneen. Tai korkeintaan tilanteessa sattuu jotain hassua, kompuroin tms. ja sitä tulee kevennettyä. Ihan varmasti senkin on jo joku sanonut joskus aiemmin. Ja joo, jos puhuttaisiin vaan, että kyllästyttää. Mutta kun moni on maininnut katsovansa murhaavasti (yrittämättäkään olla kohtelias enää asiakkaalle siinä tilanteessa), jättävänsä omaan arvoonsa idiootit ja joku taisi jostain lauseesta mainita, että joku päivä vielä kuristaa jos asiakas sanoo tietyn asian. Ehkä siis täytyy tätä kansakuntaa varoa ja katsoa vähän ylöspäin. Ja mieluummin olla hiljaa. Eiköhän ne kiitos ja ole hyväkin ole aika kuluneita ja nekin sanotaan vaan fraasina sitä kummemmin ajattelematta.
[/quote]
Sua nyt kyllä kaihertaa jokin muu kuin tämä ketju.
Väännetäänpäs kuitenkin rautalangasta:
Minä, asiakaspalvelija, kuulen päivittäin tiettyjä "vitsejä". Ne ovat näitä kuitti ei mene verotukseen jne. juttuja, jotka selkeästi sanotaan vitseinä.
Tässä ei puhuta normaalista sivistyneestä käytöksestä, kuten tervehdyksistä, kiitoksista ja ole hyvästä, vaan vain niistä vitseistä, jotka ovat kuluneita, koska niitä kuulee koko ajan.
Minua ei haittaa, ei ärsytä, eikä kyllästytä jos asias juttelee vaikkapa huonosta säästä, hyvästä säästä, väsymyksestä, lapsistaan, miehestään, koirastaan, kissastaan tai vaikka flunssastaan.
Hymyilen yleensä asiakkaalle ja olen kohtelias vaikka hän huutaisi minulle päin naamaa ja haukkuisi minua huoraksi. (näinkin on käynyt, tosin asiakas lensi sen jälkeen pihalle) Homman clou on vain siinä että joihinkin asioihin kyllästyy. Ja painotettaanpas vielä:
Kyse ei ole peruskohteliasuuksista tai smaltalkista vaan noista vitseistä joita aspoille on kerrottu siitä lähtien kun aspoja on ollut.
En usko, en ihan oikeasti usko vaikka tulisitte kotiini näin väittämään, että ette ikinä kyllästy joihinkin lausahduksiin. Onhan täälläkin sivut täynnä ketjuja "ärsyttävimmät sanonnat" yms ketjuja. Siellä on pitkät listat paituleita, tissittelyjä, vaunuiluja ja muita juttuja.
Hitto, joskus minua ärsyttää sekin että kotona kuuluu kaikkialta vain eri taivutusmuotoja sanasta äiti. Kun mies sanoo "kysy äidiltä", ärsyynnyn todella paljon, mutta en sitä näytä miehelle enkä lapsille.