Mietinnässä tukiperheeksi ryhtyminen, kokemuksia?

Up

Me toimitaan tukiperheenä. Minusta suht pienellä voi olla suureksi avuksi. Toki tukiviikonloppu sitoo sitten koko perheen viikonlopun ajaksi.

Meillä on omat lapset teini-ikäisiä ja meillä on sekä heidän ikäluokkaa oleva tuettava, että sitten aivan pieni lapsi.

Yhteistyö perheohjaajan, lasten sosiaaliohjaajien ja - työntekijöiden kanssa on sujunut hyvin. Myös lasten vanhempien kanssa on sujunut hyvin, tarvittaessa sosiaaliohjaaja on sitten toiminut asioiden sopijana ja neuvotteluapuna. Ihan itkuitta en ole kuitenkaan selvinnyt, kyllähän osa lapsista on kokenut melkoisia asioita.

Lapsiin kiintyy kyllä. Yksi lapsi on jo meiltä lähtenyt ja kyllä häntä vielä vuoden jälkeenkin välillä ajattelee.

Mä katson aina n 3kk sopivat vkloput kerralla ja perhe voi niistä valita heille sopivimmat. Jotkut toki tekee niinkin, että tukilapsi on aina esim joka kk eka vkloppu. Tuo teini-ikäinen on välillä viikonkin kerralla meillä. Pienet on käynyt ensin päiväkylässä ja sitten yhtä yötä ja lapsesta riippuen sitten joko siirrytty pe-su kyläilyyn tai jatkettu niin että kuukaudessa käy kerran päiväkylässä ja yhden yön yli. Ihan pienten kohdalla kun se 4 viikon väli saattaa tuntua vähän pitkältä.

Joka käynnistä kirjataan raportti lapsen tietoihin.

Hankintoja on jonkin verran tehty. Meillä kaikilla on omat sängyt ja kaapit. Meillä on myös turvaistuin ja rattaat. Leluja, kirjoja yms on ollut omien lasten jäljiltä riittävästi. Mutta on sitä joka lapselle tänne jotain mieluista hankittukin.

Pienten kanssa suurimmaksi osaksi tekeminen on leikkimistä, kirjojen lukua, ulkoilua. Isompien kanssa on sitten retkeilty, leivottu, askarreltu, tehty kasvonaamioita, jalkakylpyjä jne.

Siinä jo jonkinmoista infoa. Voit kysyä, jos joku vielä mitä en tässä sanonut. Paljonhan lapsia jonossa on ja tämä tukimuoto on monessa tilanteessa hyvä.

Älä älä, jos et ole masokisti.

Vain yksi kysymys: miksi?

Kokemukseni mukaan puhdas halu hyväntekeväisyyteen on äärimmäisen harvinainen motiivi.

Miettikää tarkkaan jaksatteko sitoutua tukiperheenä olemiseen. Olemme tukiperheenä yh-äidin lapselle ja hän kaipaa jatkuvaa huomiota aikuiselta vierailuillaan. Normi kotitöiden tekokin haastavaa kun koko ajan pitäisi olla viihdyttämässä. Saman ikäinen leikkikaveri voisi auttaa tilannetta mutta meillä ei ole lapsia. Kodin ulkopuolella harrastaminen on haastavaa, koska lapsella ei ole sopivia varusteita. Mitään kilpasuksia ei tarvitse olla mutta lämpimät ulkoiluvaatteet, kumpparit ym. olisi huvä olla. En koe että meidän rooliin kuuluu näiden hankintojen tekeminen.

Meidän tukilapsella on ollut jo useampi tukiperhe, syytä en tiedä.

Vierailija kirjoitti:

Miettikää tarkkaan jaksatteko sitoutua tukiperheenä olemiseen. Olemme tukiperheenä yh-äidin lapselle ja hän kaipaa jatkuvaa huomiota aikuiselta vierailuillaan. Normi kotitöiden tekokin haastavaa kun koko ajan pitäisi olla viihdyttämässä. Saman ikäinen leikkikaveri voisi auttaa tilannetta mutta meillä ei ole lapsia. Kodin ulkopuolella harrastaminen on haastavaa, koska lapsella ei ole sopivia varusteita. Mitään kilpasuksia ei tarvitse olla mutta lämpimät ulkoiluvaatteet, kumpparit ym. olisi huvä olla. En koe että meidän rooliin kuuluu näiden hankintojen tekeminen.

Meidän tukilapsella on ollut jo useampi tukiperhe, syytä en tiedä.

Normaalit omat lapset haluavat myös koko ajan seuraa, jos heitä on vain 1.

Ellei nyt sitten istuta katsomaan ladyenohjelmia. Joskus leikkivät hetken itsekseen.

Minulla ei ole tukilasta, mutta olin kerran lomalla niin, että lomakohteen yhdellä vieraalla oli tukilapsi mukana lomalla.

Tämä henkilö on lähtenyt mukaan tukilapsitoimintaan, koska hänellä ei ole omia lapsia ja on henkistä tarvetta jollekin tällaiselle.

Tukilapsi eli muuten lomalla arkea muiden kanssa, mutta selvästi hänellä oli taustalla isoja ongelmia ja se näkyi hänen käytöksessään. Hän oli siis hyvin vaikea tietyissä tilanteissa. Itse koin ulkopuolisenakin suhtautuvani tähän ymmärtäväisesti, koska ei ole lapsen oma vika, että on perheestä, joka selvästi on laiminlyönyt häntä ja sen vuoksi oireilee. Mutta kyllä tuo oireilu oli myös rankkaa.

Mutta uskon, että myös palkitsevaa, kun lapsi saa pysyvän ihmissuhteen.