Jos lapsia halutaan lisää, pitää helpottaa äitinä olemista.

Ennen lapsia saattoi olla kolme tai viisi, nykyään yksi tai ei yhtään. Tottakai syntyvyys sillä tavalla romahtaa. Se on ihan suoraa seurausta siitä, miten rankkaa on olla työssäkäyvä perheenäiti tai yksinhuoltaja. Nykyään naiset ovat koulutettuja ja käyvät töissä, ja hoitovastuu lapsista ja kodista on silti yksin heillä. Äitiyden kulut rasittavat vain naisten työnantajia. Ansionmenetys kotona oloista menee naisen eläkkeestä ja omaisuudesta, ja siitä ettei vakinaisteta. Kellään koulutetulla naisella ei ole enää varaa tehdä viittä lasta, vaikka kuinka haluaisi. Synnytys tehdään edelleen kivun kanssa, vaurioita ei hoideta ja sairaalassa kohdellaan kuin karjaa.
Töiden perässä on muutettu kasvukeskuksiin, eikä turvaverkkoja ole. Pitäisi saada myös joskus illoiksi tai yöksi satunnaista lastenhoitoapua, sekä helpolla kodinhoito- ja siivousapua.

Opiskelua ja äitiyttä on vaikea yhdistää, ja joutuu lykkäämään lapsentekoa ohi parhaiden vuosien. Yliopistoilla pitäisi olla lapsiparkit, ja etäopiskelua pitäisi vielä kehittää.
Jatko-ja lisäopintoja perheellisenä pitäisi paremmin mahdollistaa.
Pienten lasten äideille pitäisi olla mahdollista tehdä lyhennettyä tai osaviikkoa pidemmällekin.
Kesille enemmän puistotätejä ja -ruokailua, kun pikku koululaiset ovat kotona keskenään.

Lisäksi koulutetut naiset eivät löydä kumppania ajoissa, ainakaan sellaista joka suostuu lapsen tekoon. Pitäisi helpottaa vielä entisestään hankkia lapsia yksin ja pärjätä yksinhuoltajina.

Aina osa naisista haluaa lapsia, ja usein monta. Nykyiseltään omat voimavarat vain ei riitä.
Myös isoäidit auttaisivat enemmän, jos ei eläkeikä olisi yhä kauempana ja työelämä viimeiseen asti todella raskasta ja täysipäiväistä. Lastenlasten hoitoa varten pitäisi pystyä lyhentämään päivää.