Pelkään miehiä.
Ensiksi tarkennan, että minulla oli aivan tavallinen ja hyvä lapsuus, isäni oli aina läsnä meidän lasten elämässä ja lämminsydäminen ihminen. En ole koskaan kokenut fyysistä väkivaltaa miesten osalta tms. En ole parisuhteessa tällä hetkellä eikä entisessä suhteessani tapahtunut mitään traumatisoivaa.
Joten miksi pelkään miehiä? Tuntuu, että varsinkin tänä päivänä pelkään heitä ja olen koko ajan varautunut missä sitten ikinä kuljenkin.
Asun kaupungissa ja joskus olen oikeasti aivan pelosta jäykkänä, jos joudun menemään esimerkiksi kauppaan myöhään illalla pimeän tultua ja kävelen yksin kauppaan ja takaisin. Katson koko ajan vainoharhaisesti olkani ylitse ja tarkkailen ympäristöäni. Lenkilläkään metsäpoluilla en voi laittaa musiikkia kuulokkeistani, koska alkaa ahdistamaan ajatus siitä, etten kuulisi ympäristöäni tarkasti. Tämä on todella stressaavaa. Haluaisin edes joskus huoletta mennä edes lenkille ja uppoutua omiin ajatuksiin, mutta tämä on mahdotonta, koska mieleni ja kehoni on koko ajan pakenemis valmiudessa.
Tulee mieleen eräskin esimerkki, kun tulin piemeällä kaupasta ulos ja lähdin kävelemään tuttua reittiä kotiini, huomasin, että vastaan oli kauempana tulossa mies porukka. En kertakaikkiaan uskaltanut yksin kävellä heitä vastaan vaan luikin sivureittejä pitkin kotiini. Tuolloin kaupunginosa jossa asuin oli jo hiljainen eikä ristinsielua missään lukuunottamatta tuota porukkaa. Kerran matkustin yöjunalla takaisin kotikaupunkiini ja, kun pääsin pois asemalta minua huhuili mies ja olin melkein itku kurkussa etsimässä pakenemisväylää, mutta kyseinen mies oli vain reittiohjeita vailla ja tietenkin autoin häntä. Mutta tuo ensiajatus, että nyt minulle tapahtuu jotain pahaa.
Pelkään jatkuvasti raiskatuksi joutumista tai jollain muulla tavalla joutuvani väkivallan uhriksi.
Mistä tämä kumpuaa? En oikeasti tiedä. Se vain on niin. Onko kohtalontovereita?
Kommentit (242)
Kyllä se on ihan normaalia olla nykypäivänä vähän varuillaan ja seurata mitä ympärillä tapahtuu... Kyllä itsekin välttelen humalaisia miesporukoita (tai miesporukoita ylipäänsä), yritän kiertää kaikki vähänkin epäilyttävän näköiset kulkijat ja lenkillä seuraan kyllä mitä sivuilla ja takanakin tapahtuu - jopa koiran kanssa. En koskaan lähde yksin esimerkiksi baarista kotiin. Ei se ole mitään typerää, vaan ihan aiheellista ottaen huomioon nykypäivän meiningin...
Silloin, kun teen viikonloppuisin ilta- tai yövuoroa, niin menen joko autolla (n. 2 km) tai mies hakee. Työpaikka sijaitsee alueella, jossa pörrää varsinkin viikonloppuisin kaikkia örveltäjiä, joista ei oikeasti tiedä mitä saavat päähänsä...
Vierailija kirjoitti:
Minä pelkään naisia. Ei uskalla edes vilkaista kun tulee jo syyte seksuaalisesta ahdistelusta.
Ei tässä ole mitään trollailun aihetta, koska pelko on ihan aiheellista ja on tervettä omata hyvä itsesuojeluvaisto. Mitä minä pienehkö 160 cm nainen voin siinä tilanteessa, jos joku minua paljon isompi mies haluaa käydä päälle?
Minä pelkään välillä ihan omassa kodissanikin. Olen yksin asuva nainen ja asun pikkupaikkakunnalla syrjässä metsän reunassa. Parisen vuotta takaperin muutamia kertoja pihallani tapahtui outoja asioita. Taskulampuilla osoitettiin yöllä ikkunoihin, kuulin kuinka selvästi joku käveli sepelillä ja hangesta löytyi kengänjälkiä. En vieläkään tiedä kuka ja millä asialla. Tämä jätti pienen pelon ja odotan hieman kammoksuen pimenevää syksyä. Pelkoa häivyttää hieman nämä 2 isoa koiraani.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä pelkään naisia. Ei uskalla edes vilkaista kun tulee jo syyte seksuaalisesta ahdistelusta.
Ei tässä ole mitään trollailun aihetta, koska pelko on ihan aiheellista ja on tervettä omata hyvä itsesuojeluvaisto. Mitä minä pienehkö 160 cm nainen voin siinä tilanteessa, jos joku minua paljon isompi mies haluaa käydä päälle?
Ei ole trolli.
Olen mies, mutta ymmärrän sinua. Osaa miehistä on aihettakin pelätä, kun ottaa huomioon miten miehet puhuvat netissä naisista, yhä useampi nuorimies syrjääntyy niin siten mielen terveys joutuu koetukselle, huumeveikot ja toisen kulttuurin omaavat ihmiset.
Vaikka sinua pelottaa niin suurimmaksi osaksi Suomessa on turvallista elää. Suurin osa miehistäkin on ihan ystävällistä porukkaa. Voithan sä harrastaa valoisaan aikaan, jolloin ihmisiä on muutoinkin liikkeellä. En ne hullut ihmiset uskalla toimia, kun muita ihmisiä on läsnä.
Biologia teki naisesta osapuolen, joka raskautuu ja synnyttää ja tämän lisäksi vielä teki naisesta fyysisesti heikomman osapuolen. Hienosti hoidettu👏🏻 Taidankin alkaa kasvattamaan lihasta ahkerasti.
T. Nainen
Minä olen onneksi pitkä. Mutta onhan sitä päälle käyty keskellä kirkasta päivää ihan kadulla ja koitettu raahata puskaan ja bussissakin käyty käsiksi ja kaivettu haarojenväliä. On koitettu kosketella ym. Pelkoa oikeastaan lieventää se, että niitä kohtaamisia on ollut. Tiedän jo miten toimia. En pelkää pimeällä ja liikun missä haluan.
Vierailija kirjoitti:
Biologia teki naisesta osapuolen, joka raskautuu ja synnyttää ja tämän lisäksi vielä teki naisesta fyysisesti heikomman osapuolen. Hienosti hoidettu👏🏻 Taidankin alkaa kasvattamaan lihasta ahkerasti.
T. Nainen
Nainen ei pääse ahkeralla lihastreenillä kuin 70% miehen voimatasosta ylävartalossa. Tosin harva mies on mitenkään voimakas. Parin vuoden salitreenin jälkeen isoilla painoilla huomaat että 80% miehistä jaksaa nostaa ja jaksaa vähemmän kuin sinä. Sille isolle salipenalle et kuitenkaan pärjää ikinä. Sen sijaan jaloissa pääsee 100% Ja nainen on notkeampi ja nopeampi kuin mies, joten monolla vaan ja potkutekniikoita.
Niin minäkin. Etenkin lenkillä käyminen on ahdistavaa. Minä pelkään kyllä myös päivällä, jos olen paikassa, jossa ei ole muita. Noloa, mutta jos joku tulee vastaan /kävelee takanani, niin soitan jollekin ja jos kukaan ei vastaa, esitän puhuvani puhelimessa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä pelkään naisia. Ei uskalla edes vilkaista kun tulee jo syyte seksuaalisesta ahdistelusta.
Ei tässä ole mitään trollailun aihetta, koska pelko on ihan aiheellista ja on tervettä omata hyvä itsesuojeluvaisto. Mitä minä pienehkö 160 cm nainen voin siinä tilanteessa, jos joku minua paljon isompi mies haluaa käydä päälle?
Ei miehillä ole pelättävää vai? Mitäköhän metoo pelleily on saanut aikaan? Miehet ei uskalla edes puhua naisille.
Minä kaihdan myös noita mopoilla ja mopoautoilla pörrääviä teinejä tuossa lähipuistossa... Teinipojat varsinkin tykkäävät huudella kaikkea ihan sairasta... Toki joo saattaa olla ihan harmitonta uhoilua, mutta en minä kolmekymppinen nainen halua kuulla 15v. mopopojalta, kuinka minut pitäisi hakata ja h***itellaan.
Ihme nyhveröitä. Miten voi toiset ihmiset pelottaa noin paljon? Vaikea elämä teillä 🙄
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä pelkään naisia. Ei uskalla edes vilkaista kun tulee jo syyte seksuaalisesta ahdistelusta.
Ei tässä ole mitään trollailun aihetta, koska pelko on ihan aiheellista ja on tervettä omata hyvä itsesuojeluvaisto. Mitä minä pienehkö 160 cm nainen voin siinä tilanteessa, jos joku minua paljon isompi mies haluaa käydä päälle?
Ei miehillä ole pelättävää vai? Mitäköhän metoo pelleily on saanut aikaan? Miehet ei uskalla edes puhua naisille.
Kyllä miehilläkin on pelättävää, jopa enemmän kuin naisilla. Mies joutuu todennäköisemmin pahoinpidellyksi kuin nainen. Vasta hiljattain nuori 19v nuorukainen pahoinpideltiin kuoliaaksi. Näitä tapahtuu joka viikonloppu kioskijonossa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä pelkään naisia. Ei uskalla edes vilkaista kun tulee jo syyte seksuaalisesta ahdistelusta.
Ei tässä ole mitään trollailun aihetta, koska pelko on ihan aiheellista ja on tervettä omata hyvä itsesuojeluvaisto. Mitä minä pienehkö 160 cm nainen voin siinä tilanteessa, jos joku minua paljon isompi mies haluaa käydä päälle?
Ei miehillä ole pelättävää vai? Mitäköhän metoo pelleily on saanut aikaan? Miehet ei uskalla edes puhua naisille.
Voih... Kumpikohan on pahempi pelko pelätä puhumista vai pelätä joutumista r***kauksen/ henkirikoksen uhriksi? Toki miehetkin voivat tuollaisen uhreiksi joutua, mutta sinä vaan pelkäät naisille puhumista...
Ikävä kyllä täytyy sanoa että pelkosi on ainakin osittain realistinen. Minut on raiskattu, pahoinpidelty ja muuta kivaa, vaikka olen järjen ihminen ja ns "kiltti tyttö" joka pitää huolen itsestään. Miehiin tulee suhtautua varauksella, mutta pelko joka hallitsee elämää on todella arkea haittaava asia. Voi kun voisin jotenkin välittää sinulle sen tasapainon minkä olen löytänyt tämän asian kanssa. Suhtaudun ehdottoman varovasti miehiin etenkin ulkona liikkuessani, mutta olen psyykannut itseni ajattelemaan että se ei ole pelkoa vaan itsevarmuutta jos heitä väistää. On oikeutettua itsesuojelua mennä omia reittejään, ja kukaan ei ole sanomaan siihen mitään. Oli pelkoon aihetta tai ei, oman tilan ottaminen on tunne joka saa sinut kokemaan itsesi voimakkaaksi sen sijaan että olisit pelokas pupu joka luikkii karkuun.
Seuraavan kerran kun väistät miehiä kadulla, ajattele tyyliin "p*skat teistä, minähän menen nyt tänne". Se antaa hallinnan tunteen sen sijaan että koet olevasi hiiri kissoja paossa.
Ihan hemmetin monta halipotkua ja usko omiin vaistoihisi. Äläkä pyytele anteeksi.
(Niin ja ignooraa toi luuseri miestrolli jonka mielestä on sama asia et hän ei voi vongata naisilta koska pelottaa. Ihan malliesimerkki miehisestä mielisairaudesta.)
Tulee mieleen entisessä elämässäni ,kun asuin vielä kerrostalossa, asuva naimisissa oleva ,uskovainen, lihava 50v nainen. Hän pelkäsi että hänen kotiinsa voi yhtäkkiä murtautua joku mies, ja raiskeerata hänet. Että ihan väkisellä juuri hänen ovensa ja asuntonsa tämä raiskuri valitsisi niistä kymmenistä asunnoista joissa monessa asui esim. yksin asuvia nuoria naisia. Hän ei voinut kuvitellakaan ulkoiluttavansa koiraa yksin klo 20 jälkeen, kun voi tulla jotain puskaraiskeejia. Lähikauppaan hän uskaltauti kerran ennen yhdeksää illalla, kun minä olin menossa samaa matkaa. Koska kukaan ei viitsisi häntä raiskua, jos minä olisin mukana. Pelottaisin kuulemma pahantekijät poi olemuksellani. Olin tuolloin häntä n. 50kg, ja 10 cm lyhempi, ja yli 20v nuorempi.
Jokaisella on omat pelkonsa. Turha toisten pelkoja vähätellä. Meitä ihmisiä on niin monenlaisia. Täälläkin ajatellaan niin paljon stereotyyppisesti miehiä ja naisia. Voihan ne roolitkin olla toisinpäin.
Minä en varsinaisesti pelkää miehiä mutta olen kyllä varuillani useimpien seurassa. Monien muiden tapaan kierrän meluavat miesporukat tai olemukseltaan epäilyttävät miehet kaukaa. En myöskään ole missään deittipalvelussa, koska niin paljon olen kuullut kokemuksia siitä, miten treffisaiteille hakeutuvat juuri ne pahiten päästään sekaisin olevat ja naisia vihaavat miehet. Myös muut aiemmat deittailukokemukseni ovat osoittaneet, että pelottavan monesta miehestä kuoriutuu omistushaluinen ja aggressiivinen kyykyttäjä heti, kun suhteen aloittaminen on tullut ajankohtaiseksi.
Onneksi ne hyvät ja mieleltään terveet miehet ovatkin yleensä aivan ihania ihmisiä mutta valitettavasti niitä häiriintyneitä löytyy ihan liikaa. Niin paljon, että mieluummin otan "riskin" ikisinkuksi jäämisestä tai siitä, että saan vainoharhaisen hissukan leiman otsaani.
Tämä on todella surullista luettavaa. Sen takia, että tuntuu ettei ihan oikeasti uskalla kävellä tätä nykyään enää edes tutuilla kotikulmillaan.