Iltalehdessä mainittiin taas pikku-Katjan tapaus, on mielestäni edelleen yksi järkyttävimmistä lapseen kohdistuneista henkirikoksista suomessa
Äitihän sai kaikki pelkäämään mystistä huppumiestä, jota ei sitten ollutkaan. Pieni suloinen tyttö oli ollut äitinsä uude suhteen tiellä.
Kommentit (52)
Tuo on kauhea mutta uskonja toivon, että uhri itse ei kärsinyt juurikaan.
Eräs kauheimmista on tapaus, jossa äiti heitti lapsensa kaivoon.
Kuvitelkaa, ensin vauva ja viimeksi noin viisivuotias. Kuinkas lapsi huutaa ja repii äitiään ja toinen heittää pimeään kaivoon hukkumaan. Varsinkin kun siellä on jo kahden pikkusisaruksen ruumiit.
Äiti yritti tappaa itsensä mutta ei onnistunut ja tunnusti sitten. Ristiriidat miehen ja anopin kanssa saivat sekaisin.
Myöhemmin meni naimisiin ja sai kai lapsiakin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tulee mieleen heti vahinkoraskaus, 70-luvulla ei ollut helppo saada keskeytystä,varmaan koki lapsen taakaksi alusta asti.
Tuopa se on just. Vielä 70luvulla abortti oli paheksuttua vaikka jokaisen lapsen soisi syntyvän toivottuna. Siis se paine äitiyteen on jotain karseaa jos nainen on kylmä eikä oikeasti lapsi kiinnostaisi vähääkään. Nyt nää velat on rehellisiä ja äänessä. Siis nää lastenvihaajat. Terv luonnevikaisen äidin lapseton tytär, joka kiittää nykyistä ehkäisyä.
Mitä horiset? 70-luvulla Suomessa tehtiin enemmän abortteja kuin milloinkaan. Tuplasti enemmän vuosittain kuin nykyisin.
se ihmetyttää kuinka jonkun on helpompi tappaa lapsi kuin antaa se vain pois. mikä siinä voi olla niin vaikeaa?
Vierailija kirjoitti:
se ihmetyttää kuinka jonkun on helpompi tappaa lapsi kuin antaa se vain pois. mikä siinä voi olla niin vaikeaa?
Annetaan mihin? Miten?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
se ihmetyttää kuinka jonkun on helpompi tappaa lapsi kuin antaa se vain pois. mikä siinä voi olla niin vaikeaa?
Annetaan mihin? Miten?
vaikka adoptoitavaksi.
Vierailija kirjoitti:
Noita seko-äitejä oli tuohon aikaan. Suurin osa ei tehnyt tappoja, mutta menivät huonosta suhteesta toiseen.
Kovasti rummutettu hyvinvointivaltio ei halunnut nähdä heitä.
Ihmettelen, miksi yhteiskunta ei yksinkertaisesti estä naisia menemästä huonoon suhteeseen
Olisi varmaan hänen mummonsa ottanut tytön heille asumaan, jos äidille oli uusi hellu noin tärkeä. Näkeehän tätä edelleen, että jätetään lapsi heitteille ja jopa kohdellaan erittäin huonosti kun tulee (taas) uusi isä- tai äitipuoli kuviohin.
No jaa, mun mielestä karmein on ollut pikku-Anjan tapaus.
Parikymppinen, vähän yksinkertainen naikkonen jakelee auliisti ja tulee raskaaksi. Isästä ei ole varmuutta/tietoa, mutta jokuhan siihen hommaan suostuu. Mies oli äkkipikainen eikä lopulta oikein sietänyt naista eikä tämän 2 vuotiasta. Niinpä eräänäiltana Anjan häiritessä mies ottaa lapsesta kiinni ja hakkaa päätä lattiaan useamman kerran. Lapsi peitellään sänkyyn ja makaa siellä kaksi tai kolme vuorokautta. En nyt muista vietiinkö kuolleena sairaalaan vai oliko vielä henkihieverissä. Kuoli kuitenkin aivovammaan. Äiti pelkäsi miestä
olisko nyt näin että vanhemmilla ei ole tarpeeksi tietoa mitä tehdä jos ei halua lasta pitää? puhutaanko siitä jossain esim. neuvolassa?
Vierailija kirjoitti:
Äitihän oli käynyt psykologilla avioeron jälkeen eli jonkinlaista masennusta ilmeisesti? Miksei pikkutyttö voinut asua isällään? Tai mummulassa? Vai eikö vain tajuttu, miten sekaisin tämä vuoden äiti oikeasti oli.. toisaalta masennuskaan ei selitä tälläistä tekoa, tälläistä julmuutta ja kylmäpäisyyttä. Ilman kyyneleitä selitti tutkijoille miten oli koettanut ryömiä rakkaan lapsensa avuksi ja tässä muuten mokasikin sitten, kun sukkahousut olivat ehjät. Kasvojenkaan vähäiset vammat eivät vastanneet kertomusta ja lopulta sitten murtui, tunnusti että joo ei siellä ollut mitään miestä mustassa anorakissa.
Tuon ajan perhepolitiikka oli hajanaista ja monin tavoin käsittämätöntä. Ilmeisesti jokainen kunta toimi hatarien säännösten pohjalta miten parhaaksi näki.
Jos siellä istui vanhoja ukkoja ja yksi-kaksi akkaa vuodesta toiseen, oli jälki sen mukaista.
Sitä paitsi, miehiltä ei useassa kohdin vaadittu mitään. Tämänkin lapsen isä saattoi olla ties millainen hyypiö, joka ei edes halunut tietää lapsestaan. Nämä Katjan äidin tapaiset naiset olivat heille helppoja saaliita.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä karmein on Erikan tapaus. Niin kauan isä ja äitipuoli häntä kiduttivat. Ihan pahaa tekee kun ajattelee. Ja se että hän tukehtui kuoliaaksi. Kamala kuolema. Lapsi parka. Mutta kamalia on tietysti kaikki henkirikokset ja erityisesti jos kohdistuu lapseen.
Kamalinta ettei lastensuojelu toiminut niinkuin pitäisi!
Vierailija kirjoitti:
Tuo on kauhea mutta uskonja toivon, että uhri itse ei kärsinyt juurikaan.
Eräs kauheimmista on tapaus, jossa äiti heitti lapsensa kaivoon.
Kuvitelkaa, ensin vauva ja viimeksi noin viisivuotias. Kuinkas lapsi huutaa ja repii äitiään ja toinen heittää pimeään kaivoon hukkumaan. Varsinkin kun siellä on jo kahden pikkusisaruksen ruumiit.
Äiti yritti tappaa itsensä mutta ei onnistunut ja tunnusti sitten. Ristiriidat miehen ja anopin kanssa saivat sekaisin.
Myöhemmin meni naimisiin ja sai kai lapsiakin.
Eikö se kaivoon heitettyjen lasten isä ottanut vaimonsa takaisin, näin muistelisin?
Vierailija kirjoitti:
No jaa, mun mielestä karmein on ollut pikku-Anjan tapaus.
Parikymppinen, vähän yksinkertainen naikkonen jakelee auliisti ja tulee raskaaksi. Isästä ei ole varmuutta/tietoa, mutta jokuhan siihen hommaan suostuu. Mies oli äkkipikainen eikä lopulta oikein sietänyt naista eikä tämän 2 vuotiasta. Niinpä eräänäiltana Anjan häiritessä mies ottaa lapsesta kiinni ja hakkaa päätä lattiaan useamman kerran. Lapsi peitellään sänkyyn ja makaa siellä kaksi tai kolme vuorokautta. En nyt muista vietiinkö kuolleena sairaalaan vai oliko vielä henkihieverissä. Kuoli kuitenkin aivovammaan. Äiti pelkäsi miestä
Mikä juttu tää on? Google tietää vain pikku-Anjan, joka katosi kotipihaltaan (eksyi ja lopulta kuoli) ja johti vapepan perustamiseen...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuo on kauhea mutta uskonja toivon, että uhri itse ei kärsinyt juurikaan.
Eräs kauheimmista on tapaus, jossa äiti heitti lapsensa kaivoon.
Kuvitelkaa, ensin vauva ja viimeksi noin viisivuotias. Kuinkas lapsi huutaa ja repii äitiään ja toinen heittää pimeään kaivoon hukkumaan. Varsinkin kun siellä on jo kahden pikkusisaruksen ruumiit.
Äiti yritti tappaa itsensä mutta ei onnistunut ja tunnusti sitten. Ristiriidat miehen ja anopin kanssa saivat sekaisin.
Myöhemmin meni naimisiin ja sai kai lapsiakin.Eikö se kaivoon heitettyjen lasten isä ottanut vaimonsa takaisin, näin muistelisin?
Joo voi olla. En muista tarkkaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuo on kauhea mutta uskonja toivon, että uhri itse ei kärsinyt juurikaan.
Eräs kauheimmista on tapaus, jossa äiti heitti lapsensa kaivoon.
Kuvitelkaa, ensin vauva ja viimeksi noin viisivuotias. Kuinkas lapsi huutaa ja repii äitiään ja toinen heittää pimeään kaivoon hukkumaan. Varsinkin kun siellä on jo kahden pikkusisaruksen ruumiit.
Äiti yritti tappaa itsensä mutta ei onnistunut ja tunnusti sitten. Ristiriidat miehen ja anopin kanssa saivat sekaisin.
Myöhemmin meni naimisiin ja sai kai lapsiakin.Eikö se kaivoon heitettyjen lasten isä ottanut vaimonsa takaisin, näin muistelisin?
Tämä nainen ei saanut edes rangaistusta teostaan, oli vain mielisairaalassa pari päivää. Kuulemma samassa talossa asustelevat edelleen miehen kanssa.
Vierailija kirjoitti:
olisko nyt näin että vanhemmilla ei ole tarpeeksi tietoa mitä tehdä jos ei halua lasta pitää? puhutaanko siitä jossain esim. neuvolassa?
Puhutaan nykyään jos osaa kysyä. Lapsen voi antaa pois vaikka synnärillä, jos siltä tuntuu.
Ihan järkyttävää ja mikä syy! Uusi mies niin piti lapsi tappaa!
Linnaa loppuelämäksi.
Äitihän oli käynyt psykologilla avioeron jälkeen eli jonkinlaista masennusta ilmeisesti? Miksei pikkutyttö voinut asua isällään? Tai mummulassa? Vai eikö vain tajuttu, miten sekaisin tämä vuoden äiti oikeasti oli.. toisaalta masennuskaan ei selitä tälläistä tekoa, tälläistä julmuutta ja kylmäpäisyyttä. Ilman kyyneleitä selitti tutkijoille miten oli koettanut ryömiä rakkaan lapsensa avuksi ja tässä muuten mokasikin sitten, kun sukkahousut olivat ehjät. Kasvojenkaan vähäiset vammat eivät vastanneet kertomusta ja lopulta sitten murtui, tunnusti että joo ei siellä ollut mitään miestä mustassa anorakissa.