Lue keskustelun säännöt.
Suomen kokonaistuotanto romahti – "Todella surkea luku"
09.07.2013 |
http://www.hs.fi/talous/Kokonaistuotanto+romahti++Todella+surkea+luku/a1373333966831
Suomen kansantalouden kokonaistuotanto romahti huhtikuussa 4,2 prosenttia vuoden takaisesta, kertoo Tilastokeskus.
Rumat lukemat kertovat ennen kaikkea vaikeuksista rakentamisessa, teollisuudessa ja palvelualoilla.
Danske Bankin pääekonomisti Pasi Kuoppamäki toteaa kokonaistuotannon kehityksen olevan kehnoa.
"On kyllä todella surkea luku. Jos toukokuu on yhtä huono, ennusteemme ovat pielessä. Sitten on synkennettävä kuvaa", Kuoppamäki sanoo.
Danske Bank arvioi kolme viikkoa sitten, että Suomen bruttokansantuote supistuu tänä vuonna 0,4 prosenttia. Ennustetta saatetaan siis joutua muuttamaan vielä synkemmäksi, jos luvut eivät kohene.
Myös Nordean tutkimusjohtaja Aki Kangasharju pitää pudotusta poikkeuksellisen suurena. Sekä Kuoppamäki että Kangasharju kuitenkin huomauttavat, että yksittäisen kuukauden luvuissa on myös sattumaa.
"Yhden kuukauden luvuista ei voi kovin pitkälle meneviä johtopäätöksiä vetää. Mutta kun vienti ei vedä eikä kotimaista kysyntää ole, niin mistä se kasvu tulisi? Silloin supistutaan", Kangasharju sanoo.
Pudotus kokonaistuotantoluvuissa tarkoittaa, että taantuma on todennäköisesti jatkunut huhti–kesäkuussa.
Talous on taantumassa, kun kokonaistuotanto supistuu kahtena peräkkäisenä vuosineljänneksenä.
Suomen talouden tilanteen koheneminen on pitkälti maailmantalouden varassa. Kangasharju ja Kuoppamäki kuitenkin korostavat Suomen hintakilpailukyvyn säilyttämistä.
Käytännössä se tarkoittaa malttia palkankorotuksissa.
Kommentit (256)
http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1288645689102.html?ref=hs-tf-promo4
Karmea käyrä Suomen talouden tilasta: "Köyhtymisemme on alkanut"
ei mitään hätää, ei tässä mitään lamaa ole.... asunnothan menevät hyvin kaupaksi?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="24.01.2014 klo 14:46"]
http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1288645689102.html?ref=hs-tf-promo4
Karmea käyrä Suomen talouden tilasta: "Köyhtymisemme on alkanut"
ei mitään hätää, ei tässä mitään lamaa ole.... asunnothan menevät hyvin kaupaksi?
[/quote]
No ei todellakaan mene asunnot nyt kaupaksi.
[quote author="Vierailija" time="19.01.2014 klo 20:01"]
Kokoomuksen tavoite saada suomesta seuraava Kreikka?
http://www.hs.fi/ulkomaat/Kreikasta+tuli+pahoinvointivaltio+/a1390024286216?ref=hs-art-top-1
[/quote]
Noh, ei se Kokoomuksen tavoite ole. Mutta koska hallituskumppanit ei kannata julkisen sektorin pienennyksiä niin paha on saada oikein mitään aikaiseksi. Oppositio lietsoo vielä lisää, vaikka ihan hyvin tietää, että sama on edessä kenellä hyvänsä hallituksen isännällä: velanottoa on pakko vähentää, julkispöhöä on pakki kutistaa.
Kokoomusta ei haluta seuraavaan hallitukseen. 45miljardia euroa lienee syy tuohon. Muut joutuvat siivoamaan heidän jälkeensä jättämät sotkut.
Niin, mites ne suhdanteet tulikaan suomeen..
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onpas tuo Karhinen pihalla? Kaipa tuohon on nyt ihan selkeä syy, kun kansa ei halua ottaa lisää velkaa.
USA:n talous yllätti rajulla pudotuksella
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kahdeksan askelta tuloeroista velkakriisiin
Kahdeksan askelta tuloeroista velkakriisiin
Tea Tauriainen
Analyysi Tuloerojen kasvaminen ei ole vain poliittinen tai moraalinen ongelma. Sen sijaan tuloerot ovat koko talouden tärkeä taustamuuttuja. Maailmantalouden tasapainokysymyksiä tutkinut talousprofessori nimeää tuloerojen liiallisen kasvun jopa velkakriisin tärkeäksi alkutekijäksi. Hän listaa kahdeksan askelta tuloeroista kriisiin ja suurtyöttömyyteen.
Tuloerojen kasvaminen "liian suuriksi" ei ole pelkästään poliittinen ongelma eikä se aiheuta ainoastaan moraalista närkästymistä. Aikansa jatkuttuaan tuloerojen kasvu muuttuu myös talouden rasitteeksi.
Analyysi
Kuva: Kimmo Mäntylä/Lehtikuva
Eikä tämä ole vain epävarmojen tulevaisuuden kehityskulkujen arvailua, vaan jo toteutuneiden haittojen kuvausta.
Tuloerojen liiallinen kasvu Euroopan ja muunkin maailman suurimmissa maissa on keskeisiä taustamuuttujia, joiden vaikutuksilla voi ensin selittää ison osan maailman velkakuplan paisumisesta ja heti perään myös kuplan laukaisemasta kriisistä.
Näin väittää kansainvälisen talouden tasapainokysymyksiin ja velkakriisien mekanismeihin erikoistunut talousprofessori Michael Pettis. Hän kuvaa tuloerojen talousvaikutuksia kolmessa velkakriisejä koskevassa kirjassaan sekä hiljan laatimassaan laajassa tuloeroartikkelissa.
Pettis on Pekingin yliopiston talousprofessori ja Carnegie-säätiön tutkija, jonka alkuperäinen kokemus velkakriiseistä on peräisin hänen investointipankkiirin ajoiltaan Wall Streetiltä sekä 1990-luvun alun Latinalaisesta Amerikasta.
Hän pelkistää tulkintansa liian suurten tuloerojen haitoista kahdeksan askeleen muutokseksi, joka johti tuloerojen liiallisesta kasvusta ensin ylivelkaantumiseen ja velkakuplaan – ja kuplan puhjettua velka- ja talouskriisiin sekä suurtyöttömyyteen.
Tuloerojen kasvu yksi
kriisin taustasyistä
Professori Pettisin tulkinta tuloerojen kasvun ja talouden tasapainohäiriöiden syyn ja seurauksen yhteydestä sopii yhtä hyvin 1980-luvun Japanin kuplatalouden kuin viime vuosikymmenten maailmantalouden tasapainohäiriöiden ja viime vuosien kriisin kuvaukseen.
Hänen pelkistävä esimerkkinsä kuvaa euroalueen velkakriisin vaiheita, mutta se pätee yhtä hyvin maailmanlaajuisen velkakriisin kuvaukseen.
Yksi euroalueen talouden tasapainoa järkyttänyt ja lopulta kriisiin johtaneista kehityksistä alkoi Pettisin mukaan Saksan viime vuosikymmenen alun suuresta työmarkkinauudistuksesta.
Saksan työmarkkinaosapuolet ja hallitus sopivat laajoista työmarkkinoiden muutoksista, joiden oli tarkoitus varmistaa maan kilpailukyky ja kohentaa työllisyyttä. Näin kävikin – mutta samalla alkoi tulo- ja varallisuuserojen voimakas kasvu.
Palkansaajakotitalouksien suuren keski- ja pienituloisen enemmistön ansiot alkoivat uudistuksen jälkeen karttua yleistä talouskasvua hitaammin tai polkea tyystin paikoillaan.
Saman uudistuksen jälkeen yritysten voitot ja kotitalouksien vauraimman vähemmistön ennestäänkin suurimmat ansio- ja pääomatulot alkoivat kasvaa selvästi talouskasvua nopeammin.
Näin Saksa kansantaloutena siirsi painoa kulutuksesta säästämiseen ja investointeihin.
Pettisin mukaan tämä suuri muutos ei kuitenkaan osoita saksalaisen kansan hyveellistä taipumusta säästäväisyyteen vaan oli suora seuraus tuloerojen kasvusta.
Kansantalous on
kulutusta ja säästöjä
Palkkakehityksen jarruttaminen talouskasvua sekä yritysten voittojen ja tuottavuuden kasvua heikommaksi johti hitaasti mutta varmasti talouden pitkäaikaiseen tasapainohäiriöön.
Tämä on Pettisin kahdeksan vaiheen kriisikuvauksen toinen vaihe.
Kulutuksen osuus kansantaloudessa laski, kun suurimman osan tuloistaan kulutukseen käyttävien pieni- ja keskituloisten ansiot lakkasivat kasvamasta. Säästöjen osuus kasvoi, kun vain pienen osan tuloistaan kulutukseen käyttävien suurituloisimpien ansiot kasvoivat entistä enemmän.
Pettis muistuttaa kansantalouden peruskoostumuksesta, jossa kokonaistuotanto (bruttokansantuote, bkt) on yhtä kuin kulutus plus investoinnit, ja jossa investoinnit ovat yhtä kuin säästöt eli kuluttamatta jääneet tulot.
Saksan tuloerojen kasvu johti kulutuksen laskuun ja investointien kasvuun, mutta juuri kotimaisen kysynnän laimeus ajoi investointeja muualle kuin kotimaahan.
Samalla ulkomaankaupan pääpaino siirtyi tuonnista vientiin, ja Saksan ulkoinen tasapaino heilahti vuosien alijäämästä yhä suuremmaksi ylijäämäksi. Koitti Pettisin kriisimallin kolmas vaihe.
Saksa vie säästönsä
nykyisiin kriisimaihin
Saksan kotimaisen säästämisasteen kohoaminen sysäsi vaihtotaseen ylijäämän kasvuun. Ylimääräiset säästöt ohjautuivat pankkien välityksellä pian euroajan alettua pääoman kasvavaksi vienniksi ulkomaille.
Näin alkoi saksalaisten säästöjen eräänlainen pakkovienti moneen Saksaa nopeampien kasvunäkymien euromaahan. Ja näin alkoi noiden muiden euromaiden yhä kiihkeämpi velkaantuminen.
Euro ja pääoman vapaa – ja aluksi uskomuksen mukaan riskitön – liikkuvuus euromaasta toiseen helpotti tasapainohäiriön viemistä Saksasta esimerkiksi Espanjaan, Irlantiin, Portugaliin, Italiaan ja Kreikkaan.
Noiden muiden euromaiden kotitaloudet, yritykset ja julkinen talous saivat Saksan ylimääräiset säästöt käyttöönsä kotimaisten pankkiensa välityksellä. Pankit muuttivat ne hullunhalvoiksi asunto- ja kulutusluotoiksi – käytettäviksi esimerkiksi Saksan vientiteollisuuden tuotteisiin.
Näin Saksan talouden tasapainohäiriö siirtyi nykyisiin kriisimaihin, joiden "ylikulutus" korvasi saksalaisten säästöjen turvin aikansa Saksan omaa "alikulutusta". Tämä on Pettisin kahdeksanvaiheisen kriisikuvauksen neljäs askel.
Vaurastumisen
harhaa velaksi
Professori Pettisin kriisiportaiden viidenneltä askelmalta löytyy Saksasta lähteneen eurovirran yhteys nykyisten kriisimaiden ylivelkaantumiseen.
∇ Mainos, artikkeli jatkuu alempana ∇ ∇ Artikkeli jatkuu ∇
Velkatulva päätyi rahoittamaan kulutusjuhlia ja tuottamattomia asunto- ja kiinteistösijoituksia mutta ei juurikaan tuotannollisiin saati tuottaviin investointeihin. Tämä oli osittain seurausta Saksan työmarkkinauudistuksesta, joka epäsuorasti heikensi muiden euromaiden teollisuuden kilpailukykyä suhteessa Saksaan.
Saksan ja muiden euromaiden tasapaino-ongelmat ja velkakriisi olisivat olleet vältettävissä vain sillä ehdolla, että muut euromaat olisivat kyenneet sijoittamaan tuottavasti kaikki Saksan ylimääräiset säästöt – tai että Saksa olisi itse kuluttanut omat säästönsä.
Kumpikaan ei toteutunut, joten kriisin kehittymistä kuvaava askelkuvio etenee kuudenteen vaiheeseen.
Helppo ja halpa lainaeurojen tulva sai etenkin nykyisissä kriisimaissa aikaan kulutusjuhlien lisäksi asunto- ja kiinteistöhuuman. Hintojen nousu ja helppo velkarahoitus synnyttivät varman vaurastumisen tunnetta.
Velkaantuminen peitti suurten tulo- ja varallisuuserojen jättämää aukkoa – mutta ei poistanut tuota kuilua. Pettisin kriisiportaiden seitsemännellä askelmalla velkajuhlien synnyttämä vaurastumisen harha on haihtunut. Tilalla on velkaloukku.
Velkakriisistä
työttömyyteen
Professori Pettis muistuttaa eräänlaisesta talouden luonnonlaista: velkavetoiset kulutus- ja investointijuhlat voivat jatkua ja ylläpitää talouskasvua loputtomasti vain sillä ehdolla, että yhä uutta velkarahoitusta on saatavilla ja sitä on vara ottaa aina vain suurempia määriä loputtomiin.
Muussa tapauksessa velkajuhlat päättyvät aikanaan vääjäämättä ja viimeistään, kun velkaantuminen ylittää velallisten velanhoitokyvyn. Näin voi käydä monesta syystä vaikka velanhoitokyvyn odottamattoman heikkenemisen takia tai velkamäärän silkan kasvun ylitettyä sietorajan.
Lopulta liika on joka tapauksessa liikaa, ja viimeistään silloin velkakupla puhkeaa niin kuin euroalueella on käynyt.
Pettisin kriisin askelmerkeistä jäljellä on enää kahdeksas ja viimeinen vaihe.
Saksan yhä kasvavien "ylisäästöjen" sulattamiseksi on jäljellä enää yksi keino sen jälkeen, kun Espanja ja muut kriisimaat eivät enää kykene ylläpitämään velkavetoista kulutuskysyntää entiseen malliin.
Tuo viimeinen keino on tuotannon sopeuttaminen entistä niukempaan kysyntään. Tämä taas merkitsee esimerkiksi tehtaiden sulkemista, kauppojen irtisanomisia ja joka tapauksessa työttömyyden kasvu.
Tämä viimeinen ja karu vaihe on koetellut toistaiseksi raskaimmin euroalueen kriisimaita mutta ei juuri lainkaan Saksaa.
Kaksi keinoa korjata
tasapainohäiriöitä
Professori Pettis kuvaa kaksi keinoa purkaa kriisin aikana pahentuneita tasapainohäiriöitä Saksan ja muiden ylijäämäisen vaihtotaseen maiden ja muiden maiden välillä. Ne ovat tavallaan kaksi yhä näkymätöntä askelmaa kriisin jatkosta.
Yksi keino helpottaa kriisimaiden työttömyyttä sekä pääomavirtojen ja vaihtotaseiden välisiä epätasapainoja olisi Saksan tuloerojen pienentäminen.
Pettisin mukaan Saksan vaihtotaseen hirmuinen ylijäämä alkaisin automaattisesti pienentyä, jos maan pieni- ja keskituloisilla kotitalouksilla olisi nykyistä runsaammin varaa kasvattaa kulutustaan.
Käytännössä tämä tarkoittaisi saksalaisen säästämisasteen supistumista ja ylimääräisten säästöjen "pakkoviennin" hellittämistä.
Tästä syntyisi automaattisesti joillekin muille maille mahdollisuus vaihtotaseen alijäämän supistamiseen ja vastentahtoisen pääomantuonnin ja velkaantumisen päättymiseen.
Pettis myöntää tuloerojen supistamisen poliittisesti vaikeaksi, sillä se edellyttäisi vahvimmassa asemassa olevan "talouseliitin" myöntymistä omien tulojensa supistumiseen.
Tosin professorin toinen vaihtoehto voi olla vielä vastenmielisempi.
Espanja tai mikä tahansa muu kriisimaa voi yhä nopeimmin korjata ulkoisia tasapaino-ongelmiaan ja helpottaa talouskriisiään eroamalla eurosta.
Pettisin mukaan esimerkiksi Espanjan ero eurosta kutistaisi maan työttömyyttä hyvin nopeasti. Mutta työttömyys ei katoaisi kokonaan, se vain siirtyisi sinne mistä tulikin – Saksaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ekonomistit arvostelevat Kataisen hallitusta
VTV: Suomen talous on veitsenterällä – kolmas taantumavuosi uhkaa 22.5.2014 12:27
Ennustettua heiveröisempi taloudellinen kehitys voi murskata hallituksen toiveet siitä, että Suomi täyttää EU:n vakaus- ja kasvusopimuksen säännöt.
Valtiontalouden tarkastusvirasto VTV varoitti torstaina, että kasvun heikkeneminen on iso riski. Osa ekonomeista uskookin, että Suomea uhkaa kolmas taantumavuosi.
"Nyt ollaan veitsenterällä", kertoi VTV:n pääjohtaja Tuomas Pöysti torstaina.
VTV on eduskunnan yhteydessä toimiva riippumaton virasto, joka valvoo valtion taloudenpitoa. Sillä on myös EU:n antama uusi tehtävä valvoa maan hallituksen harjoittamaa finanssipolitiikkaa ja talousennusteiden luotettavuutta.
VTV on huolissaan siitä, kuinka jo kaksi perättäistä hallitusta on mitoittanut julkiset menot liian suuriksi.
Sekä Matti Vanhasen (kesk) kakkoshallitus että Jyrki Kataisen (kok) nykyhallitus eivät ole ottaneet tarpeeksi huomioon sitä, että bruttokansantuotteen kasvu on romahtanut. Päättäjät ovat tuijottaneet liikaa 1990-luvun laman jälkeistä bkt:n kasvu-uraa.
"Meillä on toivomus, että menot mitoitetaan hitaaseen talouskasvuun", Pöysti sanoi toimittajille torstaina.
Iso ongelma on se, että Suomessa talousvaikeuksia pidetään yhä suhdanneongelmina. Todellisen uhan muodostavat kuitenkin ratkaisemattomat rakenneongelmat.
VTV haluaa, että rakennepoliittinen ohjelma pitää panna toimeen viivytyksettä.
"Lainsäädäntöä pitää viedä eteenpäin jo kuluvalla vaalikaudella", sanoi finanssipolitiikan tarkastuspäällikkö Heidi Silvennoinen VTV:stä.
VTV toteaa kuitenkin, että Suomi on noudattanut vakaus- ja kasvusopimusta 2013. Liikkumavara on kuitenkin kaventunut, ja keskipitkän aikajakson tavoite voi hyvinkin rikkoutua jo tänä vuonna.
Tulevaisuudessa menosääntö kaventuu eli julkisten menojen kasvuvara on entistäkin pienempi.
Valvoja suhtautuu nihkeästi elvytykseen valtion omaisuuden myyntituloilla.
Hallitus on sitoutunut valtion velan vähentämiseen, ja äkkiliikkeet syövät uskottavuutta. Finanssipolitiikkaan pitäisi malttaa sitoutua.
Toisaalta olisi hyvä, jos syntyisi kasvua ruokkivia investointeja.
"Asuntomarkkinoillamme on syviä, syviä rakenteellisia ongelmia"
Kipuavat asuntojen hinnat ovat suurin uhka Britannian taloudelle, Englannin keskuspankin pääjohtaja Mark Carney arvioi. Carneyn mukaan keskuspankki suitsii tarvittaessa asuntolainoitusta.
Meillä Hölmölässä ei onneksi ole näitä maailmanluokan ongelmia :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
EVA:n raportista "Hyvinvointivaltio numeroina" poimittua: "Julkisen sektorin työllisyys on nelinkertaistunut 1950-luvun alusta. Yksityinen sektori puolestaan työllistää tänään vähemmän ihmisiä kuin tuolloin".
Suomessa on "hyvinvointivaltion" rakentaminen lähtenyt totaalisesti käsistä. Valtion ja kuntien virastot ovat täynnä mitä mielikuvituksellisimmilla vakansseilla toimivia kovapalkkaisia johtajia, päälliköitä ja koordinaattoreita. Toki myös lomaedut ja työpaikkojen pysyvyys ovat eri planeetalta kuin yksityisellä sektorilla. Kreikan meininkiä, ja samanlainen tulevaisuus meitäkin (ja varsinkin seuraavaa sukupolvea) odottaa.
Aina vain paranee...
http://www.hs.fi/politiikka/Stubb+Vastapakotteet+olivat+odotettavissa/a1407382373528
Jos ei muuten, niin ainakin tämä "taantuma" pitkittyy nyt ihan selvästi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Asuntokaupat on jumissa juuri nyt kyllä, mutta alkaako ne hinnat tippumaan ei ole varmaa.
Tarvitsemme lisää moniosaajia Somaliasta, jossa on paljon lahjakkaita koneinsinöörejä. Näin Suomi pelastuu ja kulttuuri rikastuu.
[quote author="Vierailija" time="16.09.2013 klo 05:45"]
Tarvitsemme lisää moniosaajia Somaliasta, jossa on paljon lahjakkaita koneinsinöörejä. Näin Suomi pelastuu ja kulttuuri rikastuu.
[/quote]
Olihan toi "lahjakas koneinsinööri" vaan läppä?
[quote author="Vierailija" time="16.09.2013 klo 05:54"]
[quote author="Vierailija" time="16.09.2013 klo 05:45"]
Tarvitsemme lisää moniosaajia Somaliasta, jossa on paljon lahjakkaita koneinsinöörejä. Näin Suomi pelastuu ja kulttuuri rikastuu.
[/quote]
Olihan toi "lahjakas koneinsinööri" vaan läppä?
[/quote]
Se oli suora lainaus vähemmistövaltuutetulta. Tutkintopaperit ovat näiltä sompuilta toki kadonneet.
Rakentamisessa tulee ainakin romahdus, kun ei mene enää mikään kaupaksi.
http://www.talouselama.fi/uutiset/saa+pelata+sita+kauhulukua++yle+rakennusalan+tyollisyysnakymat+synkkenevat/a2223998