IS: Miksi ylipainosta ei saa puhua? Lääketieteen tohtori lataa suorat sanat vaietusta ongelmasta
Lääketieteen tohtori TellervoSeppälän vuonna 2017 julkaistussa väitöskirjassa kävi ilmi, että 42 prosenttia potilaista oli sitä mieltä, etteivät elämäntavat tai ylipainosta puhuminen kuulu lääkärin vastaanotolle.
Asiasta mainitseminen koetaan usein hyökkäyksenä. Monet painonsa kanssa kamppailevat ajattelevat, etteivät he voi mitään asialle. Hyvin usein he kuitenkin syövät enemmän kuin kuluttavat. – Vastaanotolla käy hyvin usein ihmisiä, jotka ajattelevat että heidän jatkuvan lihomisensa taustalla on kilpirauhasen vajaatoiminta. Monesti ihmiset tuntuvat vähän pettyneiltä, kun otetaan kokeet ja kaikki onkin kunnossa, Seppälä kuvaa ristiriitaista tilannetta.
Ylipainosta puhuminen on tabu myös palstalla ja johtaa yleensä ketjun poistoon. Sen sijaan täällä on jatkuvasti pitkiä keskusteluketjuja suklaista, roskaruoasta jne.
Kommentit (884)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Syöt kolmesti viikossa 🤣 semmonen tarina!kyllä. Silloin todellakin söin kolmesti viikossa. minulle ei ole koskaan ollut ongelmaa olla syömättä.
mikä sinun tarinasi tuon ylitsevuotavan ilkeytesi taustalla on? Onko vanhepasi piesseet sinua vai miksi olet noin vauroitunut?
Jos tuo on totta, niin eiköhän se sun pyörtyily johtonut jostain muusta kuin kilpparista...
eiköhän minun lääkärini ole osannut määrittää ihan oikein pyörtyilyni syyn. hän kun ei puoskaroi kuten sinä, vaan harjoitti lääketiedettä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulla on todnäk. kilpparin vajis ja olen lihava.
En ymmärrä, miten ja miksi vajis lihottaa.
Siis se itse sairaus. En ole väsymyksen ja aivosumun takia jaksanut panostaa syömiseen, joten olen lihonut. Mutta silti ruuan vika tietty.
Tiedän vain, että hidastaa aineenvaihduntaa.
Voisiko joku selittää tai laittaa linkin?
No ihan yksinkertaisimmin sanottuna, vajaatoiminta vähentää energiankulutusta, sen takia voit syödä 20-45% vähemmän kaloreita lihomatta kuin mitä voisit syödä terveenä.
Lähde?
Roy E. Weiss, Samuel Refetoff, in Endocrinology: Adult and Pediatric (Seventh Edition), 2016
Tottakai ylipainosta saa puhua yleisesti, ja tehdä ihmiset tietoiseksi siitä, että ei ole ehkä kovin terveellistä olla merkittävästi ylipainoinen. Itsekin olen ylipainoinen, mutta mitenkään lihavaksi ei kai voi sanoa. En todellakaan tykkäisi, jos joku tulisi huomauttelemaan painosta, vaikka se henkilö olisi lääkäri. Oma lääkärini ei huomauttele. Olen aikuinen ihminen ja tiedän aika paljon ruuasta ja ravinnosta, en ole ylensyöjä, enkä yltiöpäinen herkuttelija. Ottaisin keljuiluna, jos joku huomauttaisi painosta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lopettakaa se vajiksesta jauhaminen! 😬
Noin 17 prosenttia suomalasista syö tarpeeksi kasviksia päivässä ja elintasosairaudet räjähtää käsiin.
Elintavoista on kyse, ei siitä kilpparista!
Suomalainen arkiruoka ei sisällä kasviksia, lähinnä hiilari ja enemmän tai vähemmän prosessoitua lihaa. Onko ihme, kun lihotaan?!
Esim. kinkkukiusaus, lihapullat ja muusi, makaronilaatikko, kanakastike ja riisi, nakkikastike jne.
T. Vajislainen myös
Tätä mä peräänkuulutin kun sanoin, että laihdun kun joku tekee annokset valmiiksi. Laita palvelu pystyyn!
Mitä?
Kai nyt aikuinen ihminen osaa itse koostaa ateriansa?
Ei meill ainakaan vedellä mitään makaroonilaatikoita, syömme paljon kasviksia ja ruokaa, jossa on makua (toisin kuin makaronilaatikossa).
Ei vissiin. Nykyisin aikuiset osaavat korkeintaan lappaa lautaselle kunnes siihen ei enempää mahdu. Syödä kunnes napa repeää ja juoda vain kaloripitoisia nesteitä. Kaupasta osataan valita vain valmisruokia ja kaloripitoista ruokaa. Ei jakseta, eikä haluta itse laittaa ruokaa.
Ehkä suomalaisille pitäis olla tosiaan kouluruokalan tyyppinen ruokala, jossa emäntä lykkää valmiiksi täytetyn lautasen käteen ja tarjolla lisukkeeksi on vain vettä ja näkkileipää ja yksi voinappi per henkilö.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
minulla on kilpirauhassairaus ja vuosia pyysin (n a tsi)lääkäriäni kirjoittamaan lähetteen kilpirauhaskokeisiin. Ei suostunut. lopult kirjoitti vain tsh-lähetteen, kun se verikoe on niin hirveän kallis (noin 2,3 euroa). tsh koe oli sitten viitearvojen sisällä, mutta lääkäri ei susotunut kertomaan sen lukuja.
Vuosia myöhemmin sain tietää, että arvot eivät olleet viitearvojen sisällä, vaan niiden ulkopuolella ja että olisi pitänyt tutkia asiaa tarkemmin muill kilpirauhasverikokeillakin. Onneksi lääkäri vaihtui ja uusi lääkärini vei asian eteenpäin. minulla oli kuin olikin kilpirausen toiminnassa selviä ongelmia ja lisäksi löytyi kasvain kilpirauhasesta, joka vaati erikoislääkärin hoitoa. niihin tutkimuksiin minut lähetettiin verikokeissa esiintyneiden ristiriitaisuuksien vuoksi.
kaikki ne vuodet tulin sitten psyykkisesti hakatuksi ja potkituksi lääkärissä ja leimatuksi valehtelijaksi, kun sanoin että syön suositusten mukaan. lihavat ihmsiet kuulemma valehtelee, sanoi se (n a tsi)lääkärini.
nyt alan olla jo normaalipainossanni, kiitos lääkityksen ja hoidon. edelleen syön siten kuin lihavimpana aikanani. plussaa se, että voin taas liikkua ilman, että oksettaa, sekin oli oire kilpirauhasssairaudestani. sen ensimmäisen lääkärin mukaan sekin oli vain keksittyä tai lihavuuden syytä...
jos joku on varmaa, niin se, että en usko enkä luota enää lääkäreihin, minkä tahansa diagnoosin saan, taatusi varmistan sen itse toisella lääkärillä sekä tarkistan itsekin diagnostiset kriteerit netissä. Olen kiitollinen, että nykyinen lääkärini ymmärtää miksi toimin näin eikä ota sitä henkilökohtaisesti. Hän on aidosti pahoillaan, että jouduin kohtaamaan aikoinani huonon lääkärin.
Tuo on niin yleistä ja surullista. Minullakin kalorit ja ruokamäärät kohdillaan, paino ei vain putoa. Yksi kilpirauhasarvo viitearvojen ulkopuolella, väsyttää, masentaa, hiukset lähtee ja on rutikuivat, iho hilseilee, sydän reistailee, paino ei lähde, ei jaksa liikkua eikä tehdä edes kotitöitä. Mutta lääkäreiden mielestä minä valehtelen ja olen ilmeisesti alkoholisti. En ole juonut alkoholia pisaraakaan 30 vuoteen, mutta milläs sen todistan? Kamala ollut lukea näitä kommentteja missä ylipainoiset haukutaan ihan lyttyyn, syyllistetään ja pilkataan, lyödään lyötyä omien ja vieraiden toimesta. Kamalaa ihmisvihaa! Alan pikkuhiljaa ymmärtää miksi ihmiset päätyy itsemurhaan tai oikeampi olisi sanoa että ajetaan itsemurhaan toisten pirullisten ihmisten toimesta.
Ylipaino on se, joka juuri aiheuttaa kilpirauhasen vajaatoimintaa, aineenvaihduntahäiriöitä ja tulehdustiloja. Älkää syyttäkö sairauksia siitä, ettei paino putoa - kyllä se putoaa, kun pitää kirjaa mitä suuhunsa mättää ja punnitsee ruokamäärät. Kun tämän eteen näkee vaivaa niin onkin melkoinen yllätys, että kuinka paljon liikaa ja väärin sitä syökään.
Tehkää ruoka itse ja jättäkää teolliset "ruoat" sinne kaupan hyllyille. Terveellinen ruoka on sitä paitsi edullisempaa kuin valmisruoat. Sokereita on luontaisesti kaikessa paitsi rasvoissa, lihassa, munissa jne. joten ei ihminen enää lisättyä sokeria tarvitse mihinkään.
Itsestä kaikki lähtee ja painonpudotuksen eteen on vaan nähtävä vaivaa.
10km kävelylenkki ei ole paljon, vastaa noin 14000 askelta, eli nippa nappa päivän minimi suositeltu määrä.
Itse toipumassa vakavasta masennuksesta, on myös kilpparin vajaatoimintaa (joka nyt vuosiin tipahtanut normaalille tasolle).
Vuodessa lähtenyt 42kg vhh-ruokavaliolla, nyt normaalipainoinen. Syön terveemmin ja monipuolisemmin kuin koskaan. Napostelut ja välipalat jääneet pois. Kävelen keskimäärin 60km viikossa ja vesijuoksen. Mutta myös ehdin levätä paljon. Haasteista huolimatta en ole koskaan syyttänyt sairauksiani vaan tiedostanut että en vain ole saanut aikaiseksi. Liikunta auttaa myös tehokkaasti masennukseen. Koin, ettei mulla ollut varaa sairastua enää mihinkään muuhun sairauteen, esim. verenpainetautiin tai D2.Jos ihminen on pahasti vajaatoiminnalla niin paino ei todellakaan putoa vaikka miten laskis kaloreita. Tämä on kuultu ihan kilpirauhaseen erikoistuneen lääkärin suusta. Lisäks ihminen on tuolloin niin uupunut, ettei siinä enää jaksa ruokiaan laskea ja kirjata. Ihan pelkkä normielämä (työ ja perhe) vie kaikki voimat. Lisänä mulle tulee rytmihäiriöitä. Lääkäri tuolloin totes, että painoon palataan sitten kun arvot saadaan kuntoon, sitä ennen ei laidutusta mietitä yhtään.
Tässä taitaa olla taas yksi wannabe kilpparipotilas, tehnyt itsediagnoosin ja parantunut jumpalla ja ottamalla itseään niskasta kiinni. Levittää ilosanomaa kaikille, että ei kun lenkille niin kilpirauhanenkin paranee. Sorry nyt vaan, mutta ei parane. Jos kilpirauhaskudos on tuhoutunut tulehduksen takia niin ei se henkiin herää liikunnalla. Harvinaisen typerää edes väittää tuollaista. Ota nyt edes selvää sairaudesta jota esität sairastavasi.
Ja ei, mun kilot ei ole tulleet kilpirauhasen takia, eikä sairaus estä mua laihduttamasta kuin silloin kun ollaan vajaalla. Vajaatoiminnan alkaessa olin nuori hoikka nainen, eli sairaus ei johtunut ylipainosta. Lääkityksen ollessa kunnossa laihdutus onnistuu ja vointi on erinomainen. Mutta vajaalla käydessä laihdutus ei tosiaan ole se joka on päällimmäisenä mielessä. Silloin selviydytään päivästä toiseen ja odotetaan, että lääkitys alkaa kohentaa oloa.
En todellakaan ole wannabe sairas. Sairastuin kilpirauhasen vajaatoimintaan masennuslääkkeistä ja arvot olleet pahimmillaan 8 luokkaa, Siinä sulle wannabeta. Koska kilppariarvoja ei otettu ajoissa (vedottiin masennukseen ja siitä johtuvaan uupumukseen) niin lisäksi tuli aivolisäkkeen vajaatoimintaa. Kyllähän se paino vajareilla nousee, se on selvä, kun koko kropan hormonitoiminta menee sekaisin ja kaikki neste varastoituu kehoon. Masentunut ei jaksa ruokavaliostakaan huolta pitää, koettu sekin. On ollut aikoja, jolloin olen ollut useita vuorokausia sängyssä, pääsemättä liikkeelle ja jaksamatta huolehtia itsestäni, myös sairaalaosastojaksoja sairauteeni on kuulunut useita.
Kerroin että olen toipilas, masennus menee sykleissä - jos et tiennyt. Hyvinä päivinä havahduin aina siihen, että itsestään pitää pitää huolta, tuli liikuttua ja syötyä. Huonoina päivinä elin kahvilla ja leivällä, ei tullut syötyä lämmintä ateriaa. Vitamiini- ja kivennäisaineet kehossa vähissä ja kärsin aliravitsemuksesta, joka lisää sitä jaksamattomuutta. Edelleenkin minulla Thyroxin ja masislääkkeet käytössä, eikä ne ole olleet este laihtumiselle - en ymmärrä miksi siitä pitää niin pahoittaa mielensä?
Mulla ei ole mitään syytä valehdella, sanonpahan vain että eivät ne este ole. Minulla ei ole perhettä eikä töitä, joten olen voinut keskittyä itseeni ja tähän laihdutusprojektiin sekä hyvinvointiin.
Olen lukuisia kertoja ollut endokrinologin vastaanotolla, ja vastaus on aina sama: kilpparin vajis ei ole este laihtumiselle mutta vaikeampaa se on. Kyseinen lääkäri ehdotti myös tätä vhh-ruokavaliota. Vähähiilarinen ruokavalio tasapainottaa hormonitoimintaa. Vähähiilarisella ei myöskään lasketa kaloreita vaan makroja, eli rasvan, hiilareiden (sokereiden) ja proteiinien määrää suhteessa pudotettavaan painoon.
Vierailija kirjoitti:
Tottakai ylipainosta saa puhua yleisesti, ja tehdä ihmiset tietoiseksi siitä, että ei ole ehkä kovin terveellistä olla merkittävästi ylipainoinen. Itsekin olen ylipainoinen, mutta mitenkään lihavaksi ei kai voi sanoa. En todellakaan tykkäisi, jos joku tulisi huomauttelemaan painosta, vaikka se henkilö olisi lääkäri. Oma lääkärini ei huomauttele. Olen aikuinen ihminen ja tiedän aika paljon ruuasta ja ravinnosta, en ole ylensyöjä, enkä yltiöpäinen herkuttelija. Ottaisin keljuiluna, jos joku huomauttaisi painosta.
Kyllä tuota syyllistämistä esiintyy ihan riittävästi. Luulen, että vain naisille siitä ei sanota koska samalla arvosteltaisiin ulkonäköä. Toinen syy voi olla se, etteivät kilot ole naisilla niin haitallisia kuin miehillä. On sanottu mm. että naissukupuoli suojaa joiltakin sydän- ja verisuonisairauksilta.
Koeta olla sitten pyrkiä normaalipainoiseksi mieheksi, saamatta sairauksia sillä samalla ruokavaliolla mikä naisella voi olla sairastumatta.
Tässä tulisi kysyä tai selvittää miltä tuntuu olla ylipainoinen. Molemmilta sukupuolilta. Ilman sukupuolesta johtuvien erojen huomioimista ei saada asiaa selville tätä huutoäänestystä paremmin.
Tärkeitä huomioita on tullut jo kilpirauhasen vajaatoiminnasta. Silti hoitoon pääsy näytä toteutuvan kuin murto-osalle. Miehille ei ollenkaan?
Vierailija kirjoitti:
ihmiset ei tajua miltä se kilpirauhasen vajaatoiminta tuntuu ja millaisia oireita siitä voi olla.
Minulla lääkäri kielsi alussa kaiken liikunnan, koska oli rytmihäiröitä ja olin pyörtynyt pari kertaa kuntosalilla ja tippunut sen yhteydessä crosserilta alas. Sanoi, että pahimmillan lääkityksen tasapainoon saamiseen voi mennä kaksikin vuotta, mutta jos se on näin kohdallasi, sitten on, sitten et liiku kahteen vuoteen. Jos lihot, sitten lihot, tärkeämpää on, että pysyt hengissä. Lisäksi lääkäri sanoi ihan erikseen, että sinun on syötävä, vaikka lihoisit, et vain saa välittää siitä. (olin sanonut että syön vain kolmesti viikossa, koska lihon muuten ja jos ysön joka päivä alan oksennella, kun keho ei pysty ottamaan ruokaa vastaan).
Lihavuus on se helpoin juttu saada kuntoon tavalla tai toisella. vajaaatoimintani alkoi rajusti, äitini sanoi saaatuani diagnoosin, että hänelläkin tauti alkoisamalla lailla. äiti alkoi laihtua heti lääkityksen aloittamisen jälkeen, niin minäkin.
olen onnellinen, että minulle tuli fiksu lääkäri, joka ei vain laukonut ennalta opeteltuja idiotismeja potilaalleen, vaan sanoi, että hän tykkää tutkia ensin ja katsellaan sitten, että mikä vikana, mikä neuvoksi ja ohjeeksi. Tässä oli vielä kyse sellaisesta nuoresta juuri lääkiksesta valmistuneesta lääkärinaisesta. Olen monesti ajatellut, että hänestä kasvaa varmasti todella hyvä lääkäri, kun juuri valmistuneenakin oli noin hyvä tatsi sekä lääkärin työhön että potilaan kohtaamiseen. Siellä tuntui, että otettiin vastaan ihmisenä eikä lihavana.
Tekisi mieli ilmiantaa tämän hyvän lääkärin nimi tällä palstalla, mutta minulla ei ole tapana julkaista toisten nimiä ilman heidän lupaansa.
Yhdellekään kiusaajalle en anna sääliä, pidän heitä oletusarvoisesti psyykkisesti vaurioituneina, niinkuin kiusaajat yleensä ovat. Ei vain yksinkertaisesti normaalia toimintaa tuollainen.
Lääkitystä on liikaa, jos tulee sydämentykytyksiä.
Vierailija kirjoitti:
En tiedä miten lääkärit nykyään ottavat ylipainon puheeksi, mutta jos se on sama tapa kuin 90-luvulla ala-asteen kouluterkkarilla, olisi hyvä jos asiaa lähestyttäisiin vähän eri tavalla. Se terkkarin tapa tuntui juuri siltä hyökkäykseltä ja nöyryyttävältä. Itselleni muodostui ylipainoisen identiteetti lapsena juuri tästä syystä ja olen siksi inhonnut vartaloani lapsesta asti, ollut itsekriittinen monella muullakin tapaa ja laihduttanut tai ajatellut laihduttamista elämässäni varmasti enemmän kuin moni muu yhteensä. Ei ole hyvä jos ylipaino korvautuu mt-ongelmilla lääkärin toiminnan tuloksena.
Minä myös ysärillä ala-asteen käynyt ja minulle kävi ihan samoin. Kehonkuvani on edelleen vääristynyt ja näen itseni isompana mitä oikeasti olen. Tiedän tämän siitä, että minulla on vanhoja valokuvia tallessa ja muistan millaisena näin itseni kuvan ottamisen aikoihin. En laittanut lukion päättöjuhlaan mekkoa, koska olin siihen mielestäni aivan liian läski. Kaiholla katselin muita hoikkia tyttöjä kivoissa mekoissaan, että kumpa minäkin voisin, mutta en tällaisena tankkerina voi. Järkytys oli suuri, kun löysin joskus 11 vuotta myöhemmin ryhmäkuvan tuosta päättöjuhlista ja minä olin toiseksi pienin ja hoikin koko pienen maalaislukion ryhmästä! Painoin 45kg ja 153cm se on hoikka.
Olen 38v. ja mietin joka päivä syömistä. Mitä syön, mitä en, mitä voin syödä, milloin syön, tuliko syötyä liikaa, söinkö liian vähän, onko painoa tullut vai laskenut, mitä ostan kaupasta, mitä laitan ruoaksi vai laitanko mitään tänään, pidänkö paaston vai pidänkö mättöviikon jne jne jne. Suurin osa valveilla olosta menee syömisen pohtimiseen. Peilejä minulla ei ole kotona kuin vessassa, koska oma peilikuva ahdistaa. Seuraan vaan, että olenko lihonnut tai laihtonut. Vaakaa en omista, juoksisin sillä joka päivä monta kertaaa päivässä ja ahdistuisin jokaisesta kilon heilahduksesta.
Vierailija kirjoitti:
Tottakai ylipainosta saa puhua yleisesti, ja tehdä ihmiset tietoiseksi siitä, että ei ole ehkä kovin terveellistä olla merkittävästi ylipainoinen. Itsekin olen ylipainoinen, mutta mitenkään lihavaksi ei kai voi sanoa. En todellakaan tykkäisi, jos joku tulisi huomauttelemaan painosta, vaikka se henkilö olisi lääkäri. Oma lääkärini ei huomauttele. Olen aikuinen ihminen ja tiedän aika paljon ruuasta ja ravinnosta, en ole ylensyöjä, enkä yltiöpäinen herkuttelija. Ottaisin keljuiluna, jos joku huomauttaisi painosta.
Tupakoinnistakin huomautellaan, koska se on vaarallista terveydelle. Ja nämä huomattelut ovat vain ihmisen omaksi parhaaksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tottakai ylipainosta saa puhua yleisesti, ja tehdä ihmiset tietoiseksi siitä, että ei ole ehkä kovin terveellistä olla merkittävästi ylipainoinen. Itsekin olen ylipainoinen, mutta mitenkään lihavaksi ei kai voi sanoa. En todellakaan tykkäisi, jos joku tulisi huomauttelemaan painosta, vaikka se henkilö olisi lääkäri. Oma lääkärini ei huomauttele. Olen aikuinen ihminen ja tiedän aika paljon ruuasta ja ravinnosta, en ole ylensyöjä, enkä yltiöpäinen herkuttelija. Ottaisin keljuiluna, jos joku huomauttaisi painosta.
Tupakoinnistakin huomautellaan, koska se on vaarallista terveydelle. Ja nämä huomattelut ovat vain ihmisen omaksi parhaaksi.
Mitä sä selität?
Kyllä jokaikiiiinen tupakoitsija tietää tupakoinnin riskit ja terveyshaitat, ei niistä tarvitse kertoa.
Vierailija kirjoitti:
Lääkitystä on liikaa, jos tulee sydämentykytyksiä.
jätä sinäkin puoskarointi pois.
Onko ihmiset niin tyhmiä, etteivät tiedä miten lihavat jo tietävät olevansa lihavia ja että lihavuus on vaarallista?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lääkitystä on liikaa, jos tulee sydämentykytyksiä.
jätä sinäkin puoskarointi pois.
Puoskarointi? Salli mun nauraa.. Kysypä vaikka endoltasi, aiheuttaako liika Thyroxin sydämentykytyksiä ja muljahteluja. Saat vastaukseksi että "kyllä".
Jos on vähänkään asioista perillä olevien lääkäreiden kirjoituksia lukenut, niin lihomisasiat on todellakin korkeampaa tiedettä. Juu, liikaa syömällä lihoo, sitä en kiellä. Mutta ne kehon mekanismit siellä takana, jotka aiheuttaa sitä liikasyömistä - ne on korkeampaa tiedettä! Jos laihduttaa liian nopeasti, elimistöllä on hormonien kautta keinoja saada se ihminen repsahtamaan niin että kilot tulevat korkojen kanssa takaisin. Siksi laihduttamisen kanssa pitäisi olla varovainen ja edetä hitaasti.
Ja se rasvasolukin, joka on ollut pullea, se haluaa takaisin pulleaksi. Sen vuoksi ihmisen on vaikea pitää se laihdutustulos, koska rasvasolut kaipaavat takaisin vanhaan. Vasta kun on ollut viisi vuotta laihana ja ne kaikki ex-lihavat rasvasolut ovat kuolleet, alkaa se painonhallinta helpottaa. Viisi vuotta on pitkä aika taistella painonnousua vastaan.
Mutta ilman muuta tästä ongelmasta pitää voida puhua. Mutta pitäisi sitten samaan syssyyn olla niitä apukeinojakin tarjolla. Ei alkoholistillekaan sanota, että kuule ei ole hyvä juttu tämä sinun juominen, sinun pitää lopettaa se. Niille on vaikka mitä hoitoja eikä kukaan edes kuvittele, että ne pystyy noin vain ilman tukea lopettaa sen juomisen. Ihan yleisesti ajatellaan, että alkoholismi on sairaus. Mutta lihavuus - no se nyt vaan on tyhmää syödä liikaa!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lääkitystä on liikaa, jos tulee sydämentykytyksiä.
jätä sinäkin puoskarointi pois.
Puoskarointi? Salli mun nauraa.. Kysypä vaikka endoltasi, aiheuttaako liika Thyroxin sydämentykytyksiä ja muljahteluja. Saat vastaukseksi että "kyllä".
Tykytykset voivat johtua liikalääkitysestä, mutta myös muusta syystä. Ei se ole ainut selitys.
Vierailija kirjoitti:
Jos on vähänkään asioista perillä olevien lääkäreiden kirjoituksia lukenut, niin lihomisasiat on todellakin korkeampaa tiedettä. Juu, liikaa syömällä lihoo, sitä en kiellä. Mutta ne kehon mekanismit siellä takana, jotka aiheuttaa sitä liikasyömistä - ne on korkeampaa tiedettä! Jos laihduttaa liian nopeasti, elimistöllä on hormonien kautta keinoja saada se ihminen repsahtamaan niin että kilot tulevat korkojen kanssa takaisin. Siksi laihduttamisen kanssa pitäisi olla varovainen ja edetä hitaasti.
Ja se rasvasolukin, joka on ollut pullea, se haluaa takaisin pulleaksi. Sen vuoksi ihmisen on vaikea pitää se laihdutustulos, koska rasvasolut kaipaavat takaisin vanhaan. Vasta kun on ollut viisi vuotta laihana ja ne kaikki ex-lihavat rasvasolut ovat kuolleet, alkaa se painonhallinta helpottaa. Viisi vuotta on pitkä aika taistella painonnousua vastaan.
Mutta ilman muuta tästä ongelmasta pitää voida puhua. Mutta pitäisi sitten samaan syssyyn olla niitä apukeinojakin tarjolla. Ei alkoholistillekaan sanota, että kuule ei ole hyvä juttu tämä sinun juominen, sinun pitää lopettaa se. Niille on vaikka mitä hoitoja eikä kukaan edes kuvittele, että ne pystyy noin vain ilman tukea lopettaa sen juomisen. Ihan yleisesti ajatellaan, että alkoholismi on sairaus. Mutta lihavuus - no se nyt vaan on tyhmää syödä liikaa!
Apujahan on tarvolla vaikka kuinka! Totta kai itsekin joutuu näkemään vaivaa, ei kukaan sulle ruokia tee valmiiksi ja ole koko ajan ohjaamassa kädestä pitäen. Ruokapäiväkirja ja keittiövaaka painonpudottajalle tärkeitä. Ja toisekseen: unohtaa pitäisi ne laihikset ja dieetit ja ottaa painonpudotus ja hyvinvointi elämäntapana - ei tuu kilot takaisin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lääkitystä on liikaa, jos tulee sydämentykytyksiä.
jätä sinäkin puoskarointi pois.
Puoskarointi? Salli mun nauraa.. Kysypä vaikka endoltasi, aiheuttaako liika Thyroxin sydämentykytyksiä ja muljahteluja. Saat vastaukseksi että "kyllä".
Tykytykset voivat johtua liikalääkitysestä, mutta myös muusta syystä. Ei se ole ainut selitys.
No mikä on sun selitys, kerro ihmeessä?
Kenties se ylipaino ja huono kunto yhdistettynä kunnon treeniin? Huonot rasvat? Sokeriarvojen hissiliike ylös ja alas? Tietenkin ruokalautaselta kaikki lähtee ensin ja liikuntaa sitten vähitellen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lääkitystä on liikaa, jos tulee sydämentykytyksiä.
jätä sinäkin puoskarointi pois.
Puoskarointi? Salli mun nauraa.. Kysypä vaikka endoltasi, aiheuttaako liika Thyroxin sydämentykytyksiä ja muljahteluja. Saat vastaukseksi että "kyllä".
ihan täältä sivusta, minä, josta te nyt tappelette, kerron, etten missään sanonut, että pyörtyilyni aikana olisi kilpirauhassairauteni diagnosoitu ja minulla siihen lääkitys. Pyörtyilyni johtui nimenomaan siitä, ettei oltu vielä aloitettu lääkitystä, kuten muutkinsyädnäoireet, kas kun kilpirauhanen voi oireilla myös siten. Ja minäkin toivon, että toisen ihmisen diagnosointi ja lääkityksen kommentointi jätettäisiin hänen lääkärilleen, joka tietää kaikki asiaan liittyvät seikat.
Tapasin sukulaistytön parin vuoden tauon jälkeen. Hän oli enemmän kuin 10 kiloa ylipainoinen. Jopa sääret olivat paksut. Olin itkeä järkytyksestä, koska tiedän, että laihtuminen tulee olemaan vaikeaa, jos hän sitä joskus haluaa. Molempien vanhempien suvuissa on diabetesta ja sydäntauteja.
Jos tuo on totta, niin eiköhän se sun pyörtyily johtonut jostain muusta kuin kilpparista...