Kenen tässä pitäisi nolostua?
Sovittiin appivanhempien kanssa, että lähdetään porukalla lasten kanssa isoon leikkipuistoon retkelle. Lähellä on kaikenlaista muutakin hauskaa tekemistä ja mm. grillikatos, joten tarkoitus oli tehdä vähän pidempi retki. Miehen kanssa sovittiin, että tehdään ruokaa grillissä.
Päivää ennen retkeä hain kaupasta raaka-aineet retkiruokailuun ja kysyin mieheltä useasti pitääkö ostaa ruokaa niin paljon, että appivanhemmillekin riittää. Ei kuulemma tarvitse, he grillaisivat keskenään makkaraa ja syövät sitä. Ajattelinkin ettei minun laittama ruoka varmasti heille kelpaa, koska en kelpaa heille muutenkaan, sen verran arvostelua ja piikittelyä saan aina osakseni.
Retkellä sitten alettiin laittamaan ruokaa. Kutsuin lapset syömään ja ihmettelin, kun appivanhemmat ei grillaakaan. Katsoivat vierestä kovin nälkäisen näköisinä kun me syötiin. Vinkkasin miehelle, että ruokaa varmasti riittää kaikille, voidaan varmasti syödä vähän vähemmän, ei tarvitse ähkyksi syödä, että saadaan kaikille riittämään. Mies ei ottanut kuuleviin korviinsa vaan jatkoi syömistä. Toistin vinkkaukseni, mutta vieläkään mies ei pyytänyt vanhempiaan syömään. Itse en uskalla oikein koskaan appivanhemmille puhua, koska tuntuu että kaikesta väännetään aina jotain kuraa jonka voi sopivassa välissä heittää niskaan. Niinpä olen tottunut olemaan hiljaa heidän seurassaan, enkä edes uskaltaisi pyytää heitä syömään. Saatiin syötyä ja ruokaa jäi reilusti. Sanoin sitten että kylläpäs tätä jäi, jolloin mies ryntäsi lautasensa kanssa paikalle ja söi loputkin. Selvisi ettei appivanhemmilla tosiaan ollutkaan mukana makkaroita, olivat ilmeisesti kuvitelleet syövänsä meidän kanssa.
mulla on tästä ihan hirveä olo. Oltiin koko päivä reissussa, eikä appivanhemmat saaneet mitään syödäkseen, paitsi parit pullakahvit. Miehen mielestä ei ole mitään syytä tuntea oloaan kamalaksi, kaikki meni juuri niinkuin piti ja oli sovittu. Mutta kun minä tiedän, että tämäkin asia väännetään taas niin, että minä jätin heidät törkeästi ruuatta, vaikka sen oikeasti teki mieheni. En tajua miten tästä tällänen soppa edes tuli, jos aikuiset sopii että grillataan, niin miksi ihmeessä jättivät makkarat kotiin, kamala katsoa kun toiset olivat koko päivän reissusta ihan näännyksissä. Hävettää ja nolottaa, vaikka enhän minä niitä makkaroita unohtanut...
Kommentit (52)
No hei, joku on sorvannut tällaisen provon. Ei kai tää oikeesti ole totta? Ei voi olla?
No hei onhan ne appivanhemmatkin ihan aivottomia ääliöitä! Ei tuo omia eväitä, vaikka näin on sovittu. Sitten nieleskelevät siinä ruokailijoita kyyläten. Luulisi, että oman pojan perheeltä vois pyytää edes leipäpalan.
turha heittäytyä marttyyrina ujouden taakse, ap, OLET TOTAALLISEN NOLO.
ap, sosiaalisia taitoja voi harjoitella, eikä ujouden pidä antaa häiritä elämää. älä välitä töykeistä appivanhemmista ja unohda koko retki-episod. et ole yksin vastuussa muiden aikuisten käyttäytymisestä. kaikkea hyvää elämääsi ja muista, että olet arvokas ihminen ja hyvä sellaisena kuin olet.
p.s. kirjoitin aiemmin kommentin, jossa kerroin että näen tilanteen silmissäni. en tarkoita kuvauksella perhettäsi vaan yleisemmin suomalaista menoa.
Tästä ap:n perheestä saisi Kaurismäki hyvää elokuvamateriaalia.
[quote author="Vierailija" time="07.07.2013 klo 11:51"]
Niin mikset pyytänyt niitä itse syömään?
kuten jo sanoin, en olisi koskaan itse uskaltanut, mielestäni se olisi voinut olla miehen homma, koska minut on niin pahasti aliarvioitu tässä porukassa ja tehty selväksi etten kelpaa, niin en ikinä uskoisi että minun laittama ruoka voisi mitenkään kelvata heidän vaativille makunystyröilleen. Enkä kyllä pysty ymmärtämään, jos sovitaan että toiset laittaa ruokaa ja toiset grillaa makkaraa, niin miksei siitä voi pitää kiinni, tai edes ilmoittaa että hei meiltä jäi makkarat kotiin riittäiskö teiltä ruokaa. Kaikessa hiljaisuudessa vaan luimistellaan siinä meidän vieressä ja katotaan kun toiset syö, olis kai siinä voineet itsekin suunsa avata. Mutta hyvä kuulla että muutkin ovat sitä mieltä, että oli minun kömmi, siksi itselläkin niin kovin paha mieli tästä, olin siis oikeassa. En vaan tiedä miten tämän selvittäisi ja korvaisi, ja kun tosiaan mieheni mielestä ei ole mitään syytä pahoitella ja tuntea huonoa omaatuntoa, kun kerran juuri näin olivat ennakkoon sopineet...
ap
[/quote]
Perus marttyyri.
Mitäpä jos lakkaisit välittämästä. Jos on tuollainen tilanne, niin ilmoitat kuuluvasti, että ruokaa on kaikille halukkaille. Jos joku alkaa moittia ruoan olevan pahaa, niin toteat kohteliaasti, ettei sitä ole mikään pakko syödä jos on niin kamalaa.
Ja ongelma ratkaistu.
Jos kerran on sama, puhut tai et -aina teet heidän mielestään muka väärin (mikä voi olla vain sinun mielikuvitustasi), niin minä valitsisin sen puhumisen. Silloin ei jäisi juuri tuollaiset tilanteet vaivaamaan päätä. Jos appivanhemmat ovat tolloja, se on heidän ongelmansa, ei sinun. Jos et muuten uskalla, niin ajattele edes sitä millainen esimerkki haluaisit olla lapsillesi.
Lohduttautua voit sillä, että tällaiset ujoudet yleensä karisee iän myötä, kun oppii ajattelemaan enemmän itseään eikä sitä mitä muut sinusta ajattelee. Parempi kuitenkin aloittaa heti, ettei mene puoli elämää ihan hukkaan liian mietiskelyn kanssa!
T. entinen ujo
Sä siis et sanonut mitään koska pelkäsit että se taas kääntyy sinua vastaan. Nyt sitten pelkäät että appivanhemmat syyttää sua ruuattomuudestaan. Eli vaikka olit hiljaa niin se on sun syy. Teet niin tai näin niin aina sun syy kuitenkin. Eli olis ollut ihan sama vaikka olisit pyytänyt ne syömään, tulos olis ehkä ollut sama mutta ainakaan sun ei tarvis nyt nolostella.
Enkä mä kyllä käsitä ihmisiä jotka antaa muiden katsoa päältä ja syö itse. Helvetin noloa. Eli kyllä syystä saat olla nolo ja syyttää itseäsi, aikuinen ihminen eikä saa suutaan auki ja kutsu muita syömään. Mene terapiaan jottet ole noin miehesi ja appivanhempiesi tossun alla. Miten ihmeessä sä pystyt hoitamaan lapsesi ja muut asiat kun noin pelkäät. Ja kasvata hiukan sitä miestäsi, vaikka se aikuinen onkin. Opeta vähän käytöstapoja, ei kai kukaan halua lastensa kasvavan tuollaisen porsaan kanssa, joka muista piittaamatta pistelee kaiken ruuan omaan napaansa. Hieno malli lapsille, kertakaikkiaan. Isällä ei käytöstapoja ja äiti pelkää varjoaankin.
[quote author="Vierailija" time="07.07.2013 klo 14:30"]
täysin mahdollista, että tämä viehättävä kesäretki on totta. näen silmissäni kalpean pullukan perheen lappamassa kesäeväitä ja vieressä seisovat painostavat nälkäiset tiukkapipovanhukset. kukaan ei puhu mitään.
[/quote]
HAHHAHHAA! Totaalirepeäminen :D
Tää on oikeasti ihan käsittämätön tarina... Näiden tietojen perusteella vikaa on yhtä lailla ap:ssä, tämän miehessä ja ap:n appivanhemmissa.
Turha pelkästään AP:n piikkiin laittaa koko juttua. Tilanteessa oli kolme muuta aikuista ihmistä. Kaikista moukkamaisin oli AP:n mies, joka lappasi ne ylijääneet ruoat kitusiinsa. Miten vähän miettii omia nälkäisiä vanhempiaan? Miehenhän heistä olisi pitänyt pitää huolta eikä miniän. Ja ihan oma moka, jos appivanhemmat eivät ottaneet omia ruokiaan mukaan vaikka niin oli sovittu.
Jos appivanhempani kohtelisivat minua huonosti, mieheni todellakin tekisi heille tuollaisen tempun eikä antaisi muruakaan ruokaa, jos omat nakit jäivät kotiin. Mieheni maksaisi takaisin samalla mitalla ja pitäisi mm. sillä tavoin puoliani. Onneksi tuollaista tilannetta ei pääse syntymään, koska kukaan ei käyttäydy alentavasti toista kohtaan.
Nyt vaan pää pystyyn AP. Kysy mieheltäsi miksi ei halunnut tarjota vanhemmille ruokia.
Viesti kirjoittaja taitaa nyt naureskella. On keksinyt aikamaoisen tappauksen, joka ei voine olla totta
No sinun. Ja sitten miehesi. Aikuisen ihminen osaa kyllä avata suunsa ja pyytää syömään. Ja sen ahneen miehen pitäisi oppia ottamaan toiset huomioon.